Venäjä on kiihdyttänyt hybridioperaatioitaan Suomea vastaan. Tällaisiin tehtäviin varusmiehiä ja reserviläisiä voitaisiin Pääesikunnan mukaan käyttää.
Viimeisten kuukausien aikana uutisissa on toistunut huolestuttava teema. Suomen sähköverkkoihin, vesilaitoksiin, keskeisiin verkkosivustoihin, pankkeihin ja muualle, on kohdistettu sabotaasiyrityksiä. Asiantuntijat uskovat, että takana saattaa olla Venäjä, eivätkä viranomaisetkaan sulje mahdollisuutta pois. Samalla itärajalla käydään hermopeliä, jossa osapuolina ovat Moskova ja Suomen Rajavartiolaitos. Esimerkiksi tasavallan presidentti, Alexander Stubb, on ilmaissut huolensa tilanteesta, jossa Venäjä jatkaisi itärajalle kuljettamiensa ihmisten työntämistä Suomeen. Turvallisuustilanne on nyt kirein sitten syksyn 1939.
Tilanne huolestuttaa myös varusmiehiä. Minkälaisiin tehtäviin varusmiehiä ja reserviläisiä voitaisiin määrätä, mikäli turvallisuustilanne entisestään kiristyisi? Pääesikunta vastaa, että hybridiuhkatilanteessa (eli esimerkiksi sabotaasi-iskuissa tai itärajalla) tarve riippuu muista viranomaisista, joille asevelvolliset antavat virka-apua. Virka-aputehtävissä varusmiehiä ei määrätä luonteeltaan vaarallisiin tehtäviin, vaan erilaisiin tukitehtäviin. Kun tilanteeseen ei liity sotilaallista uhkaa, sellaisia ovat esimerkiksi valvonta, opastus, rakentaminen, ensiapu, kuljettaminen ja asiantuntijatehtävät.
Jos tilanteeseen liittyy sotilaallista uhkaa, asevelvolliset toimivat niissä tehtävissä, joihin heidät on koulutettu.
Rajaturvallisuuden ylläpidon tehtäviin voidaan määrätä vain rajajoukkoihin sijoitettu, tarvittavan koulutuksen saanut reserviläinen. Joissain tapauksissa rajajoukkoihin sijoitetaan myös Puolustusvoimissa varusmiespalveluksensa suorittaneita, tukitehtäviin koulutettuja reserviläisiä, esimerkiksi kuljettajia. Rajajoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä voitaisiin käyttää rajavartiomiehen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa esimerkiksi rajojen valvonnassa aistivalvonta- ja partiointitehtävissä, vartiointi-, opastus- ja liikenteenohjaustehtävissä sekä erilaisissa tukitehtävissä, kuten kuljetustehtävissä tai johtamisjärjestelmäverkkojen ylläpidossa. Oman sijoituksensa voi tarkistaa aluetoimistosta.
Periaatteessa turvallisuustilanne saattaa sukeltaa hyvinkin nopeasti. Pääesikunta kertoo, että reserviläiset voidaan määrätä tehtäviin ”välittömästi tarpeen ilmetessä”. Käytännössä asevelvollisille määrätään kuitenkin kohtuullinen aika henkilökohtaisten asioiden järjestämiseen ja saapumiseen käskettyyn perustamispaikkaan, Pääesikunta huomauttaa.
Mitä on hybridivaikuttaminen?
Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan vieraan valtion tekemiä yhdisteltyjä suoria ja epäsuoria keinoja. Sellaisia voivat olla esimerkiksi sabotaasi-iskut rautateihin, vesilaitoksiin tai sähköverkkoihin. Tällaisissa tilanteissa tekijä saattaa olla hankalampaa todentaa. Vieras valtio saattaa käyttää ”bulvaaneja”, välikäsiä, sabotaasien suorittamiseen. Esimerkiksi Suomi on joutunut karkottamaan venäläisiä diplomaatteja, joiden on havaittu harjoittaneen meille vihamielistä tiedustelutoimintaa. Suojelupoliisi kertoo, että vieraat valtiot saattavat vakoilla Suomea monin eri keinoin. Käytännössä on tullut ilmi myös tapauksia, joissa Suomen kansalaisia on vähitellen houkuteltu luovuttamaan kansallista turvallisuutta vaarantavia tietoja.
Samalla vieras valtio saattaa käyttää myös aggressiivisempia keinoja. Nyt nähdyt ilmatilanloukkaukset, Venäjälle tuotujen siirtolaisten työntäminen Suomen valtakunnanrajalle, sekä varuskuntien perustaminen Karjalan kannakselle ovat esimerkkejä tällaisista vähemmän peitellyistä painostuskeinoista.
Viime kädessä vieras valtio saattaa siirtyä painostamisesta toimintaan. Tällöin sabotaasi-iskut, maassa oleskelevat vakoojat ja suorat sotilaalliset keinot otettaisiin käyttöön samanaikaisesti, tavoitteena saada Suomi myöntymään meille epäedullisiin olosuhteisiin.
Tilanne kiristyy, mikä on kansalaisen velvollisuus?
Suurin osa turvallisuuden ylläpitämisestä toteutuu yleisen asevelvollisuuden kautta. Mikäli Suomi joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, Puolustusvoimat ja muut viranomaiset, johtavat toimintaa. Tällöin jokaisella asevelvollisella on heille määrätty, tasavertaisesti tärkeä tehtävä, jonka tavoitteena on kotimaan itsenäisyyden puolustaminen.
Rauhan aikana kansalaisen tehtävänä, maanpuolustusta ajatellen, on pitää itsensä kunnossa ja valppaana. Fyysisen toimintakyvyn ja kestävyyden ylläpito ovat hyödyksi muutenkin, mutta tosipaikassa ei ole olemassa parempaa henkivakuutusta. Samalla – erityisesti nyt, kun Venäjä on avoimesti julistanut olevansa sodassa koko vapaan, läntisen maailman kanssa – velvollisuutena on myös pitää silmällä sitä, mitä ympärillä tapahtuu. Jos kriittisen infrastruktuurin, kuten suurjännitejohtojen, läheisyydessä havaitsee epäilyttävää toimintaa, asiasta kertominen viranomaisille ei ole liioittelua.
Teksti: Santeri Saarinen
Kuvat: Varusmies-lehti
