Varusmiesten käyttö esimerkiksi vaarallisissa virka-aputehtävissä kiellettiin viimeksi asevelvollisuuslakia uudistettaessa.
Helsingin Sanomat uutisoi Puolustusvoimien suunnittelevan varusmiesten käyttöä mahdollisten yllätyshyökkäysten torjunnassa. Lehden mukaan Maavoimien esikunnassa on parhaillaan valmisteilla joukko-osastoille suunnatut ohjeet aiheesta. Pääesikunta ei ole myöntänyt eikä kieltänyt mahdollisten suunnitelmien paikkaansa pitävyyttä.
Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila ymmärtää Puolustusvoimien edut tällaisissa suunnitelmissa, mutta toivoo, että varusmiesten osaaminen otetaan tarkasti huomioon.
– Sitä vartenhan varusmiehet siellä palveluksessa ovat. Tarvittaessa valmiita puolustamaan maata, mutta on aika ennenkuulumaton ajatus, että heitä käytettäisiin maanpuolustuksessa ensimmäisenä. Koulutus on vielä kesken, ja aika pieni osa on siinä vaiheessa, että pystyisi toimimaan täysin sodan ajan tehtävissä jo palveluksensa aikana.
Tällä hetkellä vain Puolustusvoimien kantahenkilökunta päivystää yllätysiskujen varalta.
Varusmiesten käyttö vaarallisissa tehtävissä on aikaisemmin herättänyt keskustelua virka-aputehtäviin liittyen. Viimeksi kun asevelvollisuuslakia uudistettiin, virka-apua koskevaan pykälään lisättiin rajoituksia, joiden mukaan varusmiehille ei saa antaa vaarallisia tehtäviä, kuten aseellista voimankäyttöä vaativia tehtäviä.
Laitila ihmettelee Puolustusvoimien valtaoikeuksia tällaisissa suunnitelmissa.
– On erikoista, että Puolustusvoimilla olisi näin vahvat valtaoikeudet. Pitäisi olla tarkasti määritellyt ehdot, milloin Puolustusvoimat voisi varusmiehiä asettaa tällaiseen nopeaan puolustukseen, Laitila pohtii.
Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan missään vaiheessa ei ole ollut oikeudellisia esteitä käyttää varusmiehiä sodan ajan tehtävässä tai maan puolustamisessa. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa varusmiesten käyttämiseen yllätyshyökkäyksen torjunnassa.
– Se on puhtaasti Puolustusvoimien asia, Niinistö kommentoi Helsingin Sanomille.
Teksti Miika Kosloff
Kuva Aku Siukosaari
