Reserviin, mars! Kuuluisat sanat päättävät vuosittain tuhansien varusmiesten palveluksen. Reserviin siirtyminen on iloinen ja ikimuistoinen hetki, mutta useille myös taloudellisesti haastava taitekohta.
Varusmiehen toimeentulo lepää vain mahdolliset asumismenot kattavan sotilasavustuksen ja hyvin pienen päivärahan varassa. Niinpä palveluksen jälkeen monella on matti kukkarossa. Tästä huolimatta vuokra ja muut laskut on maksettava. Vaikka työ- tai opiskelupaikka olisi valmiina odottamassa, ensimmäiseen tiliin on yleensä viikkoja aikaa.
Haastavan siirtymävaiheen helpottamiseksi Suomessa maksettiin yli kahdenkymmenen vuoden ajan kotiuttamisrahaa.
Vuonna 1971 säädetyn kotiuttamisrahalain nojalla määrättiin kotiuttamisrahan taso sellaiseksi, että kotiutettava asevelvollinen voisi sen turvin tulla toimeen seuraavat kaksi viikkoa.
Etuus lakkautettiin säästösyistä kokonaan vuonna 1993.
Kotiuttamisraha on kuitenkin edelleen käytössä esimerkiksi Ruotsissa, jossa varusmiehille maksetaan paitsi merkittävästi suurempaa päivärahaa, myös tuhansien eurojen kotiuttamisraha.
Palvelusajan mukaan porrastettu, kotiutumisen yhteydessä maksettava korvaus motivoi suorittamaan palveluksen loppuun, auttaa arkeen palaamisessa ja ehkäisee siten myös erityisesti nuorten miesten syrjäytymistä. Sen lisäksi se on merkittävä ele ja tapa kiittää isänmaan eteen suoritetusta palveluksesta.
Näistä syistä kotiuttamisraha pitäisi palauttaa myös Suomeen.
Varusmiesliiton esittämässä mallissa kotiuttamisrahaa kertyisi kaksi euroa palveluspäivää kohti. Kotiuttamisraha olisi siis 330 euroa 165 päivää palveleville, 510 euroa 255 päivää palveleville ja 694 euroa 347 päivää palveleville varusmiehille. Etuus olisi varusmiehen päivärahan ja sotilasavustuksen tavoin verovapaata tuloa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2023 arvioinut kotiuttamisrahan kustannusvaikutuksia seuraavasti: jos kotiuttamisrahan määrä olisi yksi euro/suoritettu palveluspäivä, olisi varusmiehille maksettavan kotiuttamisrahan vuosikustannus noin 5,01 miljoonaa euroa vuodessa.
Varusmiesliiton esittämän, kaksi euroa palveluspäivää kohden kertyvän kotiuttamisrahan vuosikustannus olisi siten noin 10,02 miljoonaa euroa vuodessa.
Kotiuttamisrahan hintalappu olisi siis varsin maltillinen ja varat voitaisiin saada kasaan melko kivuttomasti lähes 89 miljardin euron valtion budjetin sisältä.
On kohtuutonta, että lakisääteisen palveluksensa mallikkaasti suorittaneet varusmiehet voivat heti kotiuduttuaan joutua rahahuoliin. Kotiuttamisrahan palauttamisen hinta on pieni, mutta merkitys sitäkin suurempi.
Kotiuttamisraha vahvistaisi palveluksensa päättävien varusmiesten tunnetta siitä, että yhteiskunta todella arvostaa heidän panostaan Suomen maanpuolustuksen eteen. Tämä on tärkeä viesti erityisesti nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, ja sen lähettäminen on kiinni tahdosta – toivon, että sitä löytyy.
Mats Uotila
Kirjoittaja on Varusmiesliiton hallituksen jäsen.
