Varusmies-lehti on tuottanut artikkelin kaupallisessa yhteistyössä yhteistyökumppanin kanssa.

Yhteistyö: Maailmalle monin tavoin

”Kun ei ole koskaan ollut ulkomailla tai edes lentokoneessa, ei osaa kuvitella millaista siellä on”, valaisee 25-vuotias Nuutti rovaniemeläisten opiskelijoiden ajatuksia ulkomaille lähtemisestä.

Kaikista on maailmalle

Varusmiespalvelus on parhaimmillaan kuin matka, jonka jälkeen kotiin palataan muuttuneena. Vähän sama pätee ulkomailla vietettyyn aikaan, takaisin kotimaahan tullaan monta kokemusta rikkaampana. Osa jää maailmalle pysyvästi.

Silti Suomessa on paljon nuoria, jotka eivät edes ajattele ulkomaille lähtemistä. Yksi kynnys lähtöön voi olla raha.

– Rahan takia ulkomaanhaaveita ei kannata hylätä. Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman monipuoliset tuet mahdollistavat kansainvälistymisen lähes kaikille taustasta riippumatta, kertoo Maailmalle.net-verkkopalvelun vastaava asiantuntija Sanna Heliövaara.

– Myös perhetausta ja asuinalue vaikuttavat ulkomaille hakeutumiseen. Itä- ja Pohjois-Suomesta maailmalle lähdetään vähemmän kuin Etelä-Suomesta. Kiinnostus ulkomaita kohtaan imetään lähipiiristä, perheeltä ja ystäviltä.

Saman on havainnut Rovaniemellä maanmittausinsinööriksi opiskellut Nuutti Enkkelä

– Jos on kotoisin maaseudulta eikä lapsuudenperhe ole matkustellut, kynnys ulkomaille lähtöön on korkea. Kun ei ole koskaan ollut ulkomailla tai edes lentokoneessa, ei osaa kuvitella millaista siellä on, Nuutti pohtii.

Vaihdosta voi tulla kotimaahan kokemusta rikkaampana. Kuva: Anni Koponen

Vaihto-opiskelijaksi vai koko tutkinto ulkomailta?

Kun halu ulkomaille lähtöön on olemassa, vaihtoehdoista ei ole pulaa. Jos kokemus on ensimmäinen, ulkomaille kannattaa lähteä lyhyemmäksi aikaa.

– Opetushallituksen Maailmalle.netissä on puolueetonta tietoa erilaisista kansainvälistymisvaihtoehdoista. Sivustosta on hyvä lähteä liikkeelle itselle sopivien vaihtoehtojen kartoittamisessa. Vaihtoehtoja on lukuisia lyhytkestoisista kesäkursseista jopa koko tutkinnon suorittamiseen toisessa massa, Heliövaara kertoo.

Usein nuoret sekoittavat vaihto-opiskelun ja tutkinto-opiskelun.

Lisäksi oman oppilaitoksen opinto-ohjaajaa tai kansainvälisten asioiden koordinaattoria kannattaa vetäistä hihasta. He auttavat sopivan vaihtoehdon valinnassa.

– Usein nuoret sekoittavat vaihto-opiskelun ja tutkinto-opiskelun. Vaihto-opiskelulla tarkoitetaan sitä, että nuori on jo opiskelemassa jossakin oppilaitoksessa, ja hakeutuu ulkomaille vaihtoon oman oppilaitoksensa kautta. Tutkinto-opiskelu ulkomailla puolestaan tarkoittaa koko tutkinnon suorittamista alusta loppuun kohdemaassa. Näin ollen tutkinto-opiskelijaksi toiseen maahan hakeminen vaatii nuorelta enemmän oma-aloitteisuutta ja rohkeutta ottaa itse asioista selvää, Sanna Heliövaara Maailmalle.netistä täsmentää.

Täytyykö olla kielinero?

Ulkomaille lähtö voi tuntua kaukaiselta haaveelta, jos englanti takkuaa, muista kielistä puhumattakaan. Rovaniemellä opiskellut Nuutti tunnistaa ilmiön. Jotkut nuoret pelkäävät, että kielitaito ei riitä ulkomailla opiskeluun.

– Ei tarvitse kyllä yhtään jännittää kielitaitoa, eivät muutkaan vaihtarit puhu virheettömästi, Nuutti huomauttaa.

Kielitaito karttuu myös ulkomailla olon aikana. Totta kai kohdemaan kieltä on hyvä osata sen verran, että ymmärtää perusasiat. Tärkeintä on halu oppia lisää ja rohkeus laittaa itsensä likoon.

– Paljon riippuu myös siitä, lähteekö ulkomaille suorittamaan koko tutkintoa vai lyhyemmäksi ajaksi esimerkiksi vaihto-opiskelijaksi. Koko tutkintoa ulkomaille suorittamaan hakevan on syytä hallita kohdemaan kieli hyvin jo hakuvaiheessa, koska hakuprosessi vaatii itsenäistä asioiden selvittelyä, Opetushallituksen asiantuntija Niina Juuti Maailmalle.net-sivustolta kertoo.

Rovaniemeltä Sloveniaan

Lapin ammattikorkeakoulusta maanmittausinsinööriksi valmistunut Nuutti Enkkelä vietti yhden lukukauden vaihto-opiskelijana Mariborissa, Slovenissa. Kokemus oli monin tavoin onnistunut.

– Vaihtokohde ylitti odotukset: kaunis, turvallinen ja edullinen maa, loistavalla sijainnilla.

Oli yllättävää huomata, miten samat keskustelunaiheet slovenialaisilla nuorilla oli – höyryttivät Mestareiden liigaa sielläkin. 

Parasta vaihdon aikana olikin Nuutin mielestä mahdollisuus matkusteluun. Nuutti reissasi ahkerasti ja vertaili Slovenian kokemuksia kotimaan todellisuuteen.

– Oli yllättävää huomata, miten samat keskustelunaiheet slovenialaisilla nuorilla oli – höyryttivät Mestareiden liigaa sielläkin. Paikalliset tiesivät jalkapallosta todella paljon!”, Nuutti kertoo.

Toisaalta erojakin oli, Nuutille tuli yllätyksenä kuinka sosiaalisia ja äänekkäitä jotkut vaihto-opiskelijat olivat. Kokemus oli niin hyvä, että Nuutti haluaa kannustaa muitakin nuoria maailmalle.

– Varsinkin Lapissa nuoret tekevät paljon töitä opintojen ohessa pitkin vuotta. He haluavat tienata rahaa eivätkä haikaile ulkomaille. Vaihto-opiskelu ei ole kieltämättä siitä näkökulmasta houkutteleva vaihtoehto, vaikka rahoitusta onkin saatavilla. Silti ulkomailla olo antaa enemmän kuin ottaa, Nuutti toteaa.

Opintojen rahoitus

Vaihto-opiskelu: opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolaina), oman oppilaitoksen maksama tuki, ei lukukausimaksuja.

Tutkinto-opiskelu: opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolaina korotettuna), itse hankitut stipendit, huomioi mahdolliset lukukausimaksut.

Seuraa nettisivujamme: www.maailmalle.net

Maailmalle.net on myös Facebookissa ja Instagramissa.

https://www.facebook.com/maailmallenet/

https://www.instagram.com/maailmallenet/


Pääkuva Anni Koponen

Sanna Heliövaara
+ posts

Kommentoi

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Samankaltaisia artikkeleita