Asevelvollisuuden suorittamisesta saatava veroetu ei ole ennenkuulumaton ajatus. Vuoden 2016 tavoiteohjelmassa Varusmiesliitto ajaa maanpuolustusvähennyksen käyttöönottoa. Käytännössä kyseessä olisi veroetu, joka korvaisi asevelvollisuuden suorittaneille palveluksen takia aiheutuneita tulonmenetyksiä. Syyskuun alussa julkaistun, Varusmiesliiton tilaaman selvityksen mukaan vähennysoikeus kannustaisi sekä asevelvollisuuden suorittamiseen että aktiiviseen reserviläisyyteen.
Teksti Hanna Tuulonen
Varusmiesliiton esittää vuoden 2016 tavoiteohjelmassaan maanpuolustusvähennyksen käyttöönottoa. Maanpuolustusvähennys on veroetu, joka antaisi oikeuden ansiotuloverosta tehtävään vähennykseen. Etu myönnettäisiin kaikille varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaneille 10 vuodeksi palveluksen päättymisestä eteenpäin.
Valtiotieteiden kandidaatin Lauri Jauhiaisen tekemän selvityksen mukaan maanpuolustusvähennys voisi kannustaa nuoria asevelvollisuuden suorittamiseen. Samalla sen olisi mahdollista sitouttaa reserviläisiä aiempaa tiiviimmin Puolustusvoimiin sekä kertausharjoituksiin. Jauhiaisen mukaan maanpuolustusvähennys osoittaisi kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnan tukea asevelvollisille.
“Minulle muodostui selvitystyön pohjalta käsitys, että maanpuolustusvähennys olisi järkevä tapa kannustaa aktiiviseen reserviläisyyteen ja varusmiespalvelukseen. Uskoisin, että tähän löytyy myös poliittista tahtoa”, Jauhiainen kommentoi Varusmies-lehdelle.
“Uskoisin, että tähän löytyy myös poliittista tahtoa.”
Jo vuonna 2010 puolustusministeriön Suomalainen asevelvollisuus -selvityksessä ehdotettiin asevelvollisille ja asepalveluksen suorittaneille vapaaehtoisille naisille myönnettävää verotukea. Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä -selvityksessään Jauhiainen kirjoittaa, että myös Puolustusvoimain silloinen komentaja kenraali Ari Puheloinen nosti vuonna 2012 esille mahdollisuuden myöntää varusmiespalveluksen suorittaneille määräaikaista kevennystä tuloverotukseen.
Kansainvälisestikin asevelvollisuuden suorittamisen vaikutukset yksilön tuloverotukseen ovat tuttuja. Jauhiainen mukaan esimerkiksi Sveitsissä on käytössä malli, jossa asetetaan 3 prosentin lisävero niille, jotka eivät ole asepalvelusta suorittaneet.
Selvitys esittelee kolme maanpuolustusvähennyksen mallia.
Yleinen korvaus: Yleisen korvauksen mallissa kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet saisivat oikeuden verovähennykseen tuloverotuksesta. Tämä malli ei edellytä kertausharjoituksiin osallistumista eikä työhön liittyvän syyn takia pois jääminen kertausharjoituksista poistaisi oikeutta.
Vähennys porrastettaisiin palvelusajan mukaan: 100 €/vuosi 165 päivää palvelleille, 200 €/vuosi 255 päivää palvelleille ja 400 €/vuosi 347 päivää palvelleille. Oikeus olisi voimassa 10 vuotta palveluksen suorittamisen jälkeen.
Jauhiaisen mukaan yleisen korvauksen malli kannustaisi nuoria suorittamaan palveluksen. Se ei kuitenkaan ylläpitäisi kiinnostusta aktiiviseen reserviläisyyteen. Mallin kustannukset saattaisivat myös nousta arvioidusta, koska samainen korvaus ulotettaisiin todennäköisesti myös siviilipalvelusmiehiin.
Yleisen korvauksen mallin kustannukset olisivat arviolta noin 29,6 miljoonaa €/vuosi.
Ehdollinen korvaus: Ehdollinen korvaus edellyttää osallistumista kertausharjoituksiin niihin kutsuttaessa. Mikäli kertausharjoituksiin ei osallistu, verovähennysoikeutta ei muodostu tai se ei säily. Jauhiainen esittää, että ehdollisen korvauksen mallissa 347 päivää palvelleille annetaan 1 % helpotus, 255 päivää palvelleille 0,6 % ja 165 päivää palvelleille 0,2 % helpotus.
Toisin kuten yleinen korvaus, ehdollinen korvaus kannustaisi suorittamaan palveluksen ja osallistumaan reservin kertausharjoituksiin. Hankaluudeksi saattaa kuitenkin muodostua se, että malli vaatisi tiivistä ja toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien ja veroviranomaisten välillä. Jauhiaisen mukaan prosentuaalinen korvaus saatettaisiin myös tulkita epäoikeudenmukaiseksi.
Ehdollisen korvauksen mallin kustannukset olisivat arviolta 28,6 miljoonaa €/vuosi.
Sitova korvaus: Sitovan korvauksen mallissa reserviläisten tulisi osallistua omaehtoisesti kertausharjoituksiin sekä suorittaa Puolustusvoimien kuntotestit hyväksytysti saadakseen oikeuden vähennykseen. Jauhiainen huomauttaa, että mallin toimimiseksi kertausharjoituksiksi olisi hyväksyttävä joukko rinnasteisia harjoituksia, jotta malli olisi käytännössä toteutettavissa.
Malli kannustaisi reserviläisiä oma-aloitteisesti hakeutumaan harjoituksiin sekä ylläpitämään kuntoaan. Korvauksen suuruus voitaisiin määritellä harjoituksiin osallistumisen ja suoritetun palveluksen pituuden mukaan. Prosentuaalinen vähennysmäärä olisi mahdollista määrittää ehdollisen korvauksen mallia korkeammaksi, koska sitoutuvien osuus olisi todennäköisesti pienempi.
Hallinnolliset kulut mukaan laskien sitovan korvauksen mallin kustannukset olisivat arviolta noin 45 miljoonaa €/vuosi.
Selvityksessä jokaista mallia vertailtiin keskenään. Vertailun mukaan sitovan korvauksen malli olisi positiivisilta kokonaisvaikutuksiltaan suurin. Se kannustaisi aktiiviseen maanpuolustustyöhön ja sillä olisi kansanterveydellistä vaikuttavuutta. Jauhiaisen mukaan myös korvauksen suuruus olisi tarpeeksi voimakas kannustin yksilön näkökulmasta.
Sitovan korvauksen mallin ongelmaksi muodostuu kuitenkin sen korkeat kustannukset ja se, että sekä lopullisia kustannuksia että korvausperusteita on vaikea arvioida luotettavasti.
Jauhiaisen mukaan kohtuullisilla kustannuksilla toteutettavissa oleva malli olisi ehdollisen korvauksen malli, joka on hyvin paljon Suomalainen maanpuolustus -selvityksessä esitetyn verohelpotuksen kaltainen.
Parhaillaan Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteitä opiskeleva Jauhiaisen mukaan maanpuolustusvähennyksen käyttöönotto olisi hyvä tapa ylläpitää yleisen asevelvollisuuden korkeaa kannatusta Suomessa. Hän kirjoittaa, että velvollisuuden hyväksyttävyyden ja toimivuuden ylläpito vaatii sen houkuttelevuuden säilyttämistä yksilön näkökulmasta. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että asevelvollisuus on helppo kokea raskaaksi kansalaisvelvoitteeksi, jota Varusmiesliiton mukaan ei ole tarpeeksi hyvin kompensoitu sen suorittajille.
“Jos (ja kun) asevelvollisuus nähdään ainoana kustannusten ja koko maan puolustamisen kannalta mahdollisena puolustuksen järjestämisen mallina Suomessa, tulisi asevelvollisuutta kehittää ja sen hyväksyttävyyttä rakentaa jo ennalta”, Jauhiainen kirjoittaa.
“Asevelvollisuutta tulisi kehittää ja sen hyväksyttävyyttä rakentaa jo ennalta.”
Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jo pelkästään kolmella kuukaudella pidentyvä palvelusaika aiheuttaa yksilölle noin 8 000 euron menetyksen yhteenlasketuissa tuloissa 18–30 ikävuoden välillä. Jauhiainen itse arvioi selvityksessään todellisten tulonmenetysten olevan keskimäärin 5 000–10 000 euroa riippuen varusmiespalveluksen pituudesta.
Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitilan mukaan tulonmenetysten määrä on huomattava.
“Tulonmenetykset kohdistuvat vain niihin nuoriin, jotka suorittavat lakisääteisen velvollisuutensa. Se ei ole kohtuullista. Varusmiespalvelus ei saa olla tuottoa tekevää, mutta sen aiheuttamat menetykset on pyrittävä minimoimaan”, hän kertoo.
“Tulonmenetykset kohdistuvat vain niihin nuoriin, jotka suorittavat lakisääteisen velvollisuutensa. Se ei ole kohtuullista.”
Laitila sanoo, että varusmiespalveluksen suorittaminen koettaisiin varmasti mielekkäämpänä maanpuolustusvähennyksen myötä. Erityisen hyvänä hän pitää palvelusajan mukaan porrastettua vähennystä.
“Maanpuolustusvähennyksellä olisi ehdottomasti positiivinen vaikutus reserviläisten sitoutumiseen. Tulonmenetysten kompensoinnin lisäksi se osoittaisi yhteiskunnalta kunnioitusta asevelvollisia kohtaan”, hän jatkaa.
Jauhiaisen selvityksen mukaan tämä on yksi tärkeimmistä argumenteista maanpuolustusvähennyksen puolesta.
“Sen ei saa esittää olevan koko palveluksen kompensoiva palkka, vaan yhteiskunnan tunnustus tehdystä työstä”, Jauhiainen kuitenkin muistuttaa.
“Sen ei saa esittää olevan koko palveluksen kompensoiva palkka, vaan yhteiskunnan tunnustus tehdystä työstä.”
Varusmiesliitto on kuluneen kesän aikana laatinut selvityksen maanpuolustusvähennyksestä, eli ansiotuloverovähennyksestä, johon asevelvollisuuden suorittaminen oikeuttaisi. Selvityksen tarkoitus ei ole tarjota valmista, pureskelematta nieltävää mallia, vaan herättää keskustelua asevelvollisuuden kustannuksista sitä suorittaville sekä varusmiespalveluksen ja maanpuolustuksen houkuttelevuudesta myös tulevaisuudessa.
Selvitys julkistetaan keskiviikkona 7. syyskuuta maanpuolustusvähennys-aiheisessa seminaarissa, joka järjestetään Helsingissä Katajanokan kasinolla keskiviikkona kello 14:00 alkaen.
Lisätietoja seminaarista ja ohjeet ilmoittautumiseen Facebook-tapahtumassa: Varusmiesliiton seminaari maanpuolustusvähennyksestä (http://bit.ly/2aYhs4X) Tervetuloa!
