Norjassa asevelvollisuus ei katso sukupuolta
Norjassa kutsuntoihin saapuvat kaikki ja asepalvelukseen soveltuvimmat. Suomen poliittisessa johdossa kiinnostus norjalaista asevelvollisuutta kohtaan on pientä. Sukupuolineutraali asevelvollisuus voi kuitenkin olla lähempänä kuin johtavat poliitikot ja Puolustusvoimat uskovat.

Marte Brohaug / Forsvaret

Kesällä Norja sukupuolineutraali asevelvollisuus pääsee todelliseen testiin, kun kasarmeille astuu ensimmäinen ikäluokka, joka on kasvanut asevelvollisuusikään uuden mallin aikana.  

“Periaate on selkeä: olet soveltuva, olet haluttu, riippumatta sukupuolestasi. Myös naisia koskeva yleinen asevelvollisuus teoriassa lisää tietopohjaamme 50 prosentilla”, lataa

Norjan puolustusvoimain komentajan puhemies, majuri Vegard Finberg.

“Norjan puolustusvoimilla on uudistuksen myötä yhtenä harvoista valtioista maailmassa mahdollisuus käyttää koko ikäluokkaa rekrytointipohjana. Se tarkoittaa, että asevoimat saavat soveltuvimmat ja motivoituneimmat palvelukseen heidän sukupuolestaan riippumatta”, hän lisää.  

Vaikka Norjan ratkaisusta puhutaan Suomessa usein yleisenä asevelvollisuutena, on malli todellisuudessa valikoiva. Norjan puolustusvoimat kouluttaa vuodessa vain noin 7 000 asevelvollista, mikä on hieman yli 10 prosenttia koko ikäluokasta. Se mahdollistaa noin 85 000 vahvuiseen sodan ajan joukon. Suomessa asevelvollisuuden suorittaa vuosittain noin 22 000 miestä ja naista. Osuus koko ikäluokasta on yli 30 prosenttia.

Koulutettavien määrä ei Norjassa sukupuolineutraalin asevelvollisuuden myötä muutu. Vegard Finbergin mukaan asevelvollisuuden laajentuminen koskemaan myös naisia sataakin maanpuolustuksen laariin lähinnä laajemman rekrytointipohjan ja monimuotoisuuden kautta.

“Kaikkia koskeva asevelvollisuus johtaa lopulta tasa-arvon ja monimuotoisuuden kasvuun. Universaali asevelvollisuus tarjoaa meille enemmän laajuutta, mikä vuorostaan johtaa parempaan operatiiviseen toimintakykyyn”, Finberg selostaa.

“Periaate on selkeä: olet soveltuva, olet haluttu, riippumatta sukupuolestasi.”

Torbjorn Kjosvold / Forsvaret

Helsingin Sanomien haastatteleman Norjan Suomen-suurlähetystön sotilasasiamiehen Per Arne Fiven mukaan maan kehitys kohti valikoivaa ja sukupuolineutraalia asevelvollisuutta alkoi poliittisista nuorisojärjestöistä. Nuorisojärjestöjen mukaan vain miehiä koskeva asevelvollisuus oli räikeä tasa-arvo-ongelma.

Suomalaisten puolueiden nuorisojärjestöt jakavat norjalaisten kollegoidensa ajatukset. Yhteisymmärrys siitä, että nykyinen malli on tasa-arvonäkökulmasta kestämättömällä pohjalla, on poikkeuksellisen vahva läpi nuorisopoliittisen kentän. Vain ratkaisut ongelmaan vaihtelevat. Kun osa poliittisista nuorisojärjestöistä ajaa myös naisia koskevaa asevelvollisuutta, osa pitäytyisi vain kutsuntojen laajentamisessa.

Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi muuttaisi asevelvollisuuden yleiseksi kansalaisvelvollisuudeksi, jonka suorittaminen olisi “jokaisen velvollisuus”. Ensimmäinen askel olisivat kuitenkin kaikkia koskevat kutsunnat.

“Me ei ymmärretä, miksi tällaista vanhanaikaista järjestelmää ylläpidetään, jossa vain puolet ikäluokasta lähtee suorittamaan kansalaisvelvollisuutta”, Kemppi ihmettelee.

Kun nuorisopoliitikkojen vastauksia vertaa istuviin kansanedustajiin, on ero huomattava. Varusmies-lehden puolustusvaliokunnan jäsenille lähettämään kyselyyn vastanneista kansanedustajista kukaan ei suoraan myönnä asevelvollisuutta tasa-arvo-ongelmaksi. Valtaosa ei anna suoraa vastausta ja osa vetoaa tasa-arvolain säädökseen, jonka mukaan vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei ole ristiriidassa lain kanssa.

“Asevelvollisuus on nähty ennen kaikkea maanpuolustuksellisena kysymyksenä, ei niinkään tasa-arvokysymyksenä”, Lea Mäkipää (ps) arvioi.

Keskustan Marisanna Jarva ja RKP:n Thomas Blomqvist laajentaisivat kutsuntavelvollisuutta koskemaan myös naisia. Asevelvollisuuden perusratkaisuun he eivät puuttuisi, vaan säilyttäisivät palveluksen suorittamisen miehille pakollisena ja naisille vapaaehtoisena.

“Suuren maan puolustaminen vaatii suuren reservin, ja haluttuun lopputulokseen päästään vain yleisen asevelvollisuuden kautta”, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) toteaa.

Vegard Finberg ei ota kantaa Suomen tilanteeseen, mutta sanoo, että Norjan mallin pitäisi olla soveltuva “useille valtioille”. Keskeisimpiä eroja Suomen ja Norjan välillä ovat pitkä itäraja Venäjän kanssa ja Norjan Nato-jäsenyys.

“Taloudellisesti [asevelvollisuuteen pohjaava puolustusratkaisu] on ainoa vaihtoehdoista, joka pystyy nykyisen suuruisella puolustusbudjetilla tuottamaan tarpeeksi suuren reservin, jotta alueellinen puolustus voidaan uskottavasti toteuttaa”, Mika Raatikainen (ps) arvioi.

“Me ei ymmärretä, miksi tällaista vanhanaikaista järjestelmää ylläpidetään, jossa vain puolet ikäluokasta lähtee suorittamaan kansalaisvelvollisuutta.”

Stina Nymar-Brekke / Forsvaret

Osaa kansanedustajista Norjan malli kiinnostaa, ja he ovat valmiita teettämään selvityksen sukupuolineutraalista asevelvollisuudesta. Vaikka kansanedustajat eivät myönnä  asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmaa, kertoo kiinnostus selvitystä kohtaan, että ajatus ei ole heillekään aivan uusi. Valtaosa kansanedustajista pitää kuitenkin nykyistä puolustusratkaisua parhaana mahdollisena Suomen oloihin.

Ilkka Kanervan mukaan selvityksen teettäminen voisi tulla ajankohtaiseksi seuraavalla vaalikaudella.

“Norjan malli on mielenkiintoinen, ja myös Suomessa on syytä tarkkaan seurata, millaisia kokemuksia meille läheinen naapurimaa tästä järjestelmästä saa. Norjan mallin tuominen Suomeen on tässä vaiheessa kuitenkin ennenaikaista”, hän toteaa.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan Mika Karin (sd) mielestä tasa-arvon ja maanpuolustustahdon näkökulmasta tarvitaan uusia avauksia. Karin mukaan Norjan mallissa on hyvätkin puolensa: maanpuolustustahto ei saa olla sukupuolikysymys. Hän kuitenkin toteaa olevansa yleisen asevelvollisuuden kannattaja “monestakin perustellusta syystä”.

“Ensiksi pitää tehdä selvitys ja vasta sitten ottaa askeleet. Ennakkoluulottomuutta ja tietoa tarvitaan, päätä ei pidä työntää pensaaseen”, Kari muotoilee.

Lea Mäkipää, Markku Pakkanen (kesk) ja Timo Heinonen (kok) vastaavat suoraan pitävänsä selvitystä tarpeettomana.

“Eiköhän näitä sukupuolineutraaleja arvioita ole Suomessa jo tehty ihan tarpeeksi. Maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti ja siihen nykyinen malli ja sen resurssien turvaaminen vastaa mielestäni parhaiten”, Pakkanen linjaa.

“Itse panostaisin lisää nykyisen reserviläisarmeijamme kehittämiseen ja lisäkouluttautumiseen. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä pitäisi myös vahvistaa ja antaa myös yli 60-vuotiaille mahdollisuus toimia”, Heinonen arvioi.

“Eiköhän näitä sukupuolineutraaleja arvioita ole Suomessa jo tehty ihan tarpeeksi.”

Sofie Carlsson / Forsvaret

Asevelvollisuudesta voi tehdä sukupuolineutraalin kahdella tavalla: luomalla siitä kaikille pakollisen tai kaikille vapaaehtoisen. Näistä vaihtoehdoista norjalainen asevelvollisuus edustaa käytännössa jälkimmäistä. Norjan puolustusvoimain komentajan puhemiehen Vegard Finbergin mukaan Norjan mallin puolesta puhuvia argumentteja ovat kustannustehokkuus sekä osaava ja motivoitunut varusmiesaines.

Kaikille pakollinen malli taas pitäisi kiinni takuusta, että joka vuosi kasarmeille marssii riittävä määrä alokkaita, joista voidaan muovata tehokkaat sodan ajan joukot. Mallia tuetaan usein myös maanpuolustustahtoon liittyvillä argumenteilla. Toisaalta sen kustannukset olisivat korkeat, eikä kaikille koulutettaville löytyisi tehtäviä ainakaan sotilaallisen maanpuolustuksen piiristä.

“Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusratkaisu on osoittautunut kestäväksi. Se on Suomelle paras mahdollinen. Tätä kautta koko kansa sitoutuu maan puolustamiseen niin sodassa kuin lievemmissäkin kriiseissä tai onnettomuuksissa”, linjaa entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk).

Toistaiseksi valintaa kahden mallin välillä ei eduskunnassa olla valmiita tekemään.

Asevelvollisuuden ei uskota kaipaavan päivitystä, sillä tutkimukset osoittavat sille suomalaisten vahvan tuen. Tuoreimmassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimuksessa 75 prosenttia vastaajista kannatti nykyisenkaltaista asevelvollisuusmallia. Alle 34-vuotiaiden kohdalla lukema oli 10 prosenttiyksikköä pienempi.

“Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusratkaisu on osoittautunut kestäväksi. Se on Suomelle paras mahdollinen.”

Marte Brohaug / Forsvaret

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös vuoden 2010 Nuorisobarometrin havainto, että lähes puolet nuorista tukee siirtymistä “miehiä ja naisia koskevaan yleiseen kansalaispalvelukseen, jonka voisi suorittaa sekä varus- että siviilipalveluksena”. Tarjottaessa nykyiselle asevelvollisuudelle selkeä vaihtoehto, vaikuttaa asevelvollisuusmallin muuttamisen kannatus siis olevan MTS:n kyselyitä vahvempaa. Tällä tai seuraavalla vaalikaudella tuskin tapahtuu isoja muutoksia, mutta valinta kahden mallin välillä voi olla lähempänä kuin puolustusvaliokunnassa ja Pääesikunnassa uskotaan.

Vaikka poliittiset nuorisojärjestöt eivät ole nostaneet asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelman korjaamista kärkitavoitteekseen, on yhteisymmärrys ongelman olemassaolosta vahva. Nyt politiikan lämpiössä eduskuntaan tähyävä sukupolvi on kasvanut ajatukseen, jossa sukupuolet ovat tasa-arvoisia ja miehiä koskeva asevelvollisuus ongelma. Se luo otollisen alustan niille toimijoille, jotka haluavat luopua yleisestä asevelvollisuudesta. Toistaiseksi asevelvollisuutta vastaan on hyökännyt vain Ohi On -kansalaisaloite, joka ei saavuttanut laajaa suosiota.

Pääministeripuolueen nuorisojärjestö Keskustanuoret ajoi maanpuolustusmallinsa toista osaa – kutsuntojen pidentämistä ja laajentamista koskemaan myös naisia – kovaa jo nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Varusmies-lehden tietojen mukaan esitys kaatui vasta kokoomuksen ja perussuomalaisten vastustukseen, ja keskusta seisoi tukevasti nuorisojärjestönsä mallin takana.

Kaikille pakollisista kutsunnoista on astetta lyhyempi askel kaikkia koskevaan asevelvollisuuteen. Norjan mallista se on askel poispäin.

Teksti Juho Mäki-Lohiluoma
Kuvat Norjan puolustusvoimat