[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Pääkirjoitus: 2020 on maanpuolustuksessa uudistusten vuosi

Vuoden vaihtuessa on tyypillistä innostua jonkin uuden suunnittelemisesta ja tavoittelemisesta. Yleisin esimerkki on ryhtyä rehkimään kuntosalilla, mutta liian suuri harppaus johtaa helposti väsähtämiseen ja pilalle menneen uudenvuodenlupauksen harmittelemiseen. Kuntokuurin aloittaminen on tietysti hyvä asia, mutta vielä verrattain pieni elämänmuutos. Sen sijaan jonkun lähipiirissä puhaltavat tällä hetkellä paljon suuremmat tuulet, kun oma lapsi, vanhempi, sisarus tai kumppani on juuri aloittanut varusmies- tai siviilipalveluksen.

Tänäkin vuonna asevelvollisuutensa tulee täyttämään yli 20 000 suomalaisnuorta. Loppiaisena varusmiespalveluksen aloittaneessa 1/20-saapumiserässä on kaikkiaan noin 12 000 nuorta. Suurin osa heistä suorittaa palveluksen Maavoimien joukko-osastoissa, ja loput jakaantuvat Merivoimiin, Ilmavoimiin ja Rajavartiolaitokselle. Saapumiserä on siitä ainutlaatuinen, että se on ensimmäinen, jossa otetaan Koulutus 2020 -ohjelma eli uudistunut palvelusmalli käyttöön kaikissa joukko-osastoissa. Uusi vuosi ja vuosikymmen tuo mukanaan merkittäviä muutoksia siis myös Puolustusvoimissa.

Koulutus 2020 -ohjelman tuomat uudistukset näkyvät kaikkein eniten kurssimuotoon vaihtuvassa peruskoulutuskaudessa. Se on tästä lähtien kuusi viikkoa kestävä alokasjakso aiemman kahdeksan viikon mallin sijaan, mutta palveluksen kokonaiskesto säilyy kuitenkin ennallaan. Miehistön koulutus jakautuu kaikkiaan neljään osioon, eli alokasjakson jälkeen vielä koulutushaara-, erikoiskoulutus- ja joukkokoulutusjaksoon. Vaikka järjestelmä muuttuu huomattavasti, ei uusien varusmiesten tarvitse murehtia asiasta. Kaikki palveluksen suorittaneet ovat oppineet talon tavoille aikanaan nimittäin menemällä muiden mukana.

Alkaneena vuosikymmenenä tullaan todistamaan myös Laivue 2020 -hankkeen etenemistä. Merivoimien hankkeen tehtävänä on korvata seitsemän poistuvaa alusta neljällä modernilla monitoimikorvetilla. Niiden rakentaminen ajoittuu porrastetusti vuosille 2022–2025, ja alusluokan täysi operatiivinen valmius pitäisi saavuttaa vuoteen 2028 mennessä. Vaikka Puolustusvoimissa on meneillään näinkin mittavia uudistuksia, on muistettava, että varusmiespalvelus säilyy yksilön tasolla edelleen pääpiirteiltään samanlaisena kuin ennenkin.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)[adinserter block="4"]

Palveluksessa voi haastaa tai ylittää itsensä monella tavalla. On ehdottoman tärkeää kohottaa fyysistä kuntoa ennen palvelusta – ja ylläpitää sitä sen aikana –, mutta myös muiden auttaminen, täysillä tekeminen ja kunnolla keskittyminen ovat tärkeitä ominaisuuksia. Vaihtuneelle vuodelle kannattaa siis pohtia sellaisia tavoitteita, joita on mahdollista noudattaa niin palveluksessa kuin siviilissä.

On hyvä jaksaa juosta tuhansia metrejä cooperin testissä, mutta joukkue ja ryhmä ovat todellakin vanhan sanonnan mukaan yhtä vahvoja kuin niiden heikoimmat jäsenet. Siksi yksi tärkeimmistä lupauksista minkä voi tehdä itselleen ja muille palveluksessa, on ylläpitää hyvää ryhmähenkeä parhaansa mukaan.

Teksti Saana Sjöblom-Hasselblatt
Kirjoittaja on Varusmies-lehden päätoimittaja

Mainos:

Varusmieslehden yhteistyökumppani: Oulun Yliopisto: Tetsaamisen lisäksi suomalaisista metsistä etsitään ratkaisua ihmiskunnan parantumattomiin sairauksiin. Kiinnostaisiko sinua armeijan jälkeen opiskelupaikka Oulun yliopistossa?

Kommentoi

[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Samankaltaisia juttuta