Varusmiesten äänitorvi

Kuva: Joni Oksanen

Lomakyyti odottaa varusmiestä kasarmin portilla joka perjantai ja liikuntakerhojen mainokset houkuttelevat iltavapaiden viettoon. Kuka tai mikä on varuskuntien vapaa-ajan aktiviteettien takana? Varusmies-lehti kysyi VMTK-pääsihteeriltä Josefiina Tiirolalta, mikä on varusmiestoimikuntien rooli 2020-luvun varuskunnissa.

Teksti Lotta Saarenmaa

Sotilaskodin kyljessä seisoo kyltti, joka johdattaa seuraajansa Varusmiestoimikunnan (VMTK) toimistolle. Se on paikka, jossa varusmiespalvelusta suorittavat varusmiehet pohtivat, millä tavalla he voisivat parantaa palvelustovereidensa hyvinvointia. Se on paikka, jossa huolehditaan siitä, että jokainen lomakyytiä käyttävä varusmies pääsee turvallisesti viikonloppuvapaille. Ennen kaikkea se on kuitenkin paikka, josta varusmiesten ääni kantautuu aina esikuntaan ja komentajan korviin asti.

Jokaisella Puolustusvoimien joukko-osastolla on oma varusmiestoimikunta. Huolimatta siitä, että varusmiestoimikuntien verkosto ulottuu halki Suomen, niiden toiminta ja tehtävät vaihtelevat joukko-osastoittain. Varusmiestoimikuntien pääsihteeri, alikersantti Josefiina Tiirolan mukaan varusmiestoimikuntien toiminnasta on juuri siitä syystä vaikeaa antaa yhtä kattavaa ja yhtenäistä listaa. Jokainen toimikunta on nimittäin oman joukko-osastonsa ja siellä palvelevien varusmiesten näköinen.

– Varusmiestoimikuntien kenttä on kuin kukkaketo, jossa jokainen kukka on erilainen. Toisessa varuskunnassa varusmiestoimikunnan toimistolta saattaa löytyä some-agentti, varusmiespappi ja graafikko, kun taas toisessa varuskunnassa toimiston arkea pyörittää ainoastaan varusmiestoimikunnan puheenjohtaja sekä työ-, opinto- ja sosiaaliasiamies eli TOS-asiamies, Tiirola kuvailee.

Alikersantti Josefiina Tiirola on Varusmiestoimikuntien pääsihteeri.

Viihtyvyyttä kasarmeille

Huolimatta siitä, että varusmiestoimikuntien kirjo on laaja, on niiden kaikkien päätehtävänä palvelusturvallisuuden ja -viihtyvyyden parantaminen. Puolustusvoimien kannalta varusmiestoimikunta on linkki palkatun henkilökunnan ja palvelusta suorittavien varusmiesten välillä. Pääsihteerin mukaan varusmiestoimikuntaa kuunnellaan jokaisessa joukko-osastossa herkällä korvalla.

– Joukko-osastojen komentajat reagoivat yleensä positiivisesti varusmiestoimikunnista tuleviin aloitteisiin ja ehdotuksiin. Esikuntien ja toimikuntien välillä vallitsee toimiva keskusteluyhteys. On tietysti varusmiestoimikunnan aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon esimerkiksi komentajan tapaamisia järjestetään, Tiirola toteaa.

Pääsihteerin mukaan eri joukko-osastojen varusmiestoimikuntien tekemien aloitteiden ja kehitysehdotusten välillä ei ole havaittavissa mitään tiettyä trendiä. Jokaisen varuskunnan toimikunta pohtii asioita oman toimintaympäristönsä tarpeiden ja varusmiesten toiveiden mukaan. Yksi suosituimmista toimikuntien järjestämästä aktiviteeteista on erilaiset liikuntakerhot ja kurssit, kuten esimerkiksi järjestyksenvalvojan peruskurssi.

Varusmiestoimikuntien toiminnan mahdollistajat ja tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Puolustusvoimat, Sotilaskotiliitto ja Suomen Sotilasurheiluliitto. Puolustusvoimien keskeisin rooli varusmiestoimikunnan toiminnassa on toimia erilaisten toimitilojen, luokka- ja liikuntatilojen tarjoajana. Sotilaskotiliitto tukee puolestaan toimikuntien toimintaa lahjoitusten avulla.

– Olisi hienoa, jos kolmannen sektorin toimijat, kuten voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja järjestöt, tekisivät entistä enemmän yhteistyötä paikallisten varusmiestoimikuntien kanssa. Hyvä esimerkki tällaisesta toimivasta yhteistyöstä on Aikalisä-hanke, joka on toteutettu etsivän nuorisotyön toimijoiden kanssa, Tiirola kertoo.

Varusmiehiä houkutellaan urheilemaan vapaa-ajalla esimerkiksi liikuntakerhojen avulla.
Kuva: Saana Sjöblom-Hasselblatt

Minustako VMTK-toimihenkilö?

Varusmiestoimikuntaa johtaa omassa joukko-osastossaan varusmiestoimikunnan puheenjohtaja. Jokaisessa varuskunnassa järjestetään yleinen haku puheenjohtajan tehtävään, johon voi hakeutua johtajakoulutuksen saanut varusmies. Puheenjohtajan tehtävän lisäksi hakeutua voi esimerkiksi TOS-asiamiehen tehtävään. Tiirolan mukaan aiempaa johtajakokemusta ei puheenjohtajan tehtävästä unelmoivalta hakijalta vaadita.

– Varusmiestoimikunnan puheenjohtajan ei tarvitse olla kokenut ”järjestö- ja yhdistysjyrä”, joka tuntee puheenjohtajan tehtävät kuin omat taskunsa. Varusmiestoimikunnan puheenjohtajuus on sen sijaan oiva paikka juuri kokemuksen kerryttämiseen. Hyvältä puheenjohtajalta vaaditaan ennen kaikkea uteliaisuutta ja aktiivista otetta tehtäviinsä, hän täsmentää.

Jokaisen joukko-osaston toimikuntien puheenjohtajuuksien lisäksi vaikuttamisesta ja johtamisesta kiinnostuneelle varusmiehelle on tarjolla myös VMTK-pääsihteerin tehtävä Pääesikunnassa, jossa Tiirola palvelee tällä hetkellä. Pääsihteerin tehtävä kuuluu varusmiesten erityistehtäviin, joihin voi hakea erikseen johtajakoulutuksen aikana.

– Pääsihteerin tehtävistä keskeisin on kaikkien varusmiestoimikuntien ohjaaminen ja koordinointi. Toimin ikään kuin auttavana puhelimena, johon voi soittaa, jos toimikunnan työskentelyssä iskee pattitilanne. Lisäksi teen sosiaalisen median asiantuntijatehtäviä, Tiirola luettelee.

Pääesikunnassa työskentelevän pääsihteerin tehtävälistalla on myös erilaisten materiaalien tuottaminen varusmiestoimikunnille. Lisäksi Tiirolaa työllistää erityisesti työ- ja palvelusturvallisuuden aihepiiri, sillä sen teemat ovat vain harvalle varusmiespalvelusta suorittavalle varusmiestoimikunnan toimihenkilölle tuttuja.

– Palvelusturvallisuus on yksi tärkeimmistä teemoista, joihin varusmiestoimikunta pääsee vaikuttamaan. Yksi varusmiestoimikuntien piirre on nopea toimihenkilöiden vaihtuvuus. Henkilöiden kotiutumisen myötä myös tietotaito lähtee reserviin ja tilalle tulee uusi varusmies, joka joutuu opettelemaan kaiken alusta, Tiirola toteaa.

Varusmiespalveluksessa pääsee kokeilemaan pakollisen liikuntakoulutuksen lisäksi monipuolisia liikuntavaihtoehtoja VMTK:n kannustamana.
Kuva: Saana Sjöblom-Hasselblatt

Uudistuksia toteuttamassa

Varusmiespalveluksessa puhaltavat tällä hetkellä uudet tuulet Puolustusvoimien Koulutus2020-ohjelman vuoksi. Vaikka uusi koulutusohjelma tehostaa ajankäyttöä varusmiesten koulutuksessa, pääsihteeri katsoo, etteivät uudet toimintatavat vähennä varusmiesten vapaa-aikaa eivätkä ne näy juurikaan varusmiestoimikuntien arjessa. Alokasjakson koulutuspäivät saattavat hänen mukaansa olla aavistuksen pidempiä.

Tiirolan mukaan Koulutus2020-ohjelma on kuitenkin esimerkki siitä, millaisissa tilanteissa varusmiestoimikuntaa olisi hyvä kuunnella jo uudistuksien toteuttamisvaiheessa. Varusmiestoimikunnat ovat saaneet palautetta uuden koulutusohjelman liikuntakoulutuksesta, sillä jotkin sen osa-alueet koetaan vanhanaikaisena. Pääsihteerin mukaan tällä hetkellä marssijärjestys on se, että varusmiestoimikunta tekee aloitteen komentajalle ja useimmiten ehdotus koetaan hyväksi. Tiirola kuitenkin katsoo, että toimikunnat olisi hyvä ottaa aina uudistus- ja kehitysprosesseihin mukaan, jotta niiden tuloksia ei tarvitsisi enää parantaa jälkikäteen varusmiesten palautteen perusteella.

– Varusmiehen äänen pitäisi kuulua jo uudistusten ja projektien suunnitteluvaiheessa. Toimikunnat vastaavat mielellään, jos heiltä muistetaan kysyä rohkeasti, Tiirola muistuttaa.

Varusmiestoimikuntien pääsihteeri ei näe tällä hetkellä varusmiesten vapaa-ajan aktiviteettien ylläpidossa tai kehittämisessä suuria haasteita. Erilaiset hankinnat, kuten kuntosalilaitteet ja pelikonsolipelien ostaminen, toteutetaan jokaisen joukko-osaston tarpeiden mukaan. Tiirola muistuttaa, että oman joukko-osaston toimikuntaan kannattaa tehdä suoraan ehdotuksia siitä, millaisille vapaa-ajan aktiviteeteille olisi omassa kotivaruskunnassa kysyntää.

– Varusmiesten vapaa-ajan toimintamahdollisuudet ovat hyvissä kantimissa. Suurin haaste on se, miten takaamme tilanteen myös tulevaisuudessa, Tiirola päättää.