Kun MTS:n vuotuinen kyselytutkimus paljasti erityisesti nuorten maanpuolustustahdon laskeneen, herätti tämä suuresti keskustelua ja huolestuneita puheenvuoroja erityisesti itsenäisyyspäivänä. Tämä oli siitäkin huolimatta, että jo tutkimuksen julkistamistilaisuudessa tutkimuksen toteuttaneen Taloustutkimuksen Tuomo Turja kehoitti odottamaan myös parin seuraavan vuoden tutkimuksia ennen suurten johtopäätösten vetämistä.
MTS:n vuosittaisesta tutkimuksesta nousee vuosittain esiin kysymyksen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” vastausprosentit. Vuoden 2018 tutkimuksessa kyllä vastasivat 66 prosenttia kaikista vastaajista ja 49 prosenttia alle 25-vuotiaista. Erityisesti 25-vuotiaiden laskenut osuus nousi keskusteluun, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta vähään aikaan, kun maanpuolustustahdon katsotaan laskeneen tutkimuksen virhemarginaalia enemmän. Vastaavasti tosin 84 prosenttia nuorista olisi valmis osallistumaan maanpuolustustyöhön omien kykyjen ja taitojen mukaan.
Tutkimuksen virhemarginaali oli 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tuloksista uutisoi kattavasti esimerkiksi YLE.
Ratkaisuja maanpuolustustahdon palauttamiseen aiempien vuosien tasolle esitettiin tutkimuksen julkaisun jälkeen useita.
Tiiveimmän vastauksen esitti MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman(kok.) tutkimuksen julkistuksen yhteydessä.
”Tärkein asia on se, että pidämme Suomen sellaisena maana, että se koetaan puolustamisen arvoiseksi.”
Vikman huomioi myöhemmin pitämässään puheessa, että maanpuolustustahdon ylläpidon vastuu on omalta osaltaan myös kotien ja koulujen vastuulla. Nuorilla täytyy hänen mukaansa olla tarpeeksi tietoa maanpuolustuksen tärkeydestä ja mahdollisuuksista osallistua maanpuolutustyöhön. Vikmanin kommentista uutisoi Ruotuväki ja myöhemmästä puheenvuorosta esimerkiksi Verkkouutiset.
Helsingin Sanomat nosti pääkirjoituksessaan esiin nuorten tulosten eron kokonaistuloksiin. Lehti arvelee, että nuoret näkevät maanpuolustukseen liittyvät järjestelmät kriittisemmin ja erityisesti suhtautuminen nykyiseen asevelvollisuusmalliin voi näkyä nuorten tuloksissa. Yleisen asevelvollisuuden kannatus laski sekin hieman.
Kansan Uutiset nosti esiin toisen tutkimuksessa esiin tulleen seikan: 89 prosenttia nuorista pitää ilmastonmuutosta vakavimpana uhkana tulevaisuudessa. Lehti arvioi, että tämä saattaa vaikuttaa maanpuolustuksen prioriteetin vähentymiseen nuorten mielissä.
Allianssi Ry.:n Anna Munsterhjelm kirjoittaa blogimerkinnässään nykyisen asevelvollisuuden olevan nuorien mielestä jäykkä ja uudistumaton järjestelmä, jota ei enää samalla tapaa koeta omaksi. Järjestelmä näyttäytyy hänen mukaansa nuorille etäiseltä ja kaipaisi ravistelua nykyaikaisempaan suuntaan. Oma osuutensa nuorten maanpuolustustahdon laskussa on hänen arviossaan myös kasvaneella kokemuksella yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. Nuoret eivät enää yleensäkään pysty luottamaan yhteiskuntaan samalla tapaa kuin aiemmin, joka vähentää myös maanpuolustustahtoa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö totesi eduskunnan yleiskeskustelussa varusmiesten maanpuolustustahdon olevan kuitenkin edelleen korkealla tasolla. SDP:n kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari vaati SDP:n ryhmäpuhujan ominaisuudessa taustoittavaa tutkimusta nuorten maanpuolustustahdon laskusta.
