Puheenjohtajat asevelvollisten asialla
Miltä maanpuolustus näyttää vuonna 2020 Varusmiesliiton entisten puheenjohtajien silmin? Kolme eri vuosikymmenellä toiminutta puheenjohtajaa jakavat kokemuksiaan liitosta ja ajatuksiaan varusmiespalveluksesta.
Varusmiesliiton 45. puheenjohtaja Topi Korpinen seuraa pestissään vakuuttavaa listaa eri alojen ammattilaisia. Huolimatta siitä, että Varusmiesliiton puheenjohtajat ovat toimineet monissa eri palvelustehtävissä ympäri Suomen eri joukko-osastoja, on heillä kaikilla jotain yhteistä – nimittäin kiinnostus maanpuolustusta ja varusmiesten oikeuksia kohtaan. Kaikki Varusmiesliiton puheenjohtajat ovat jättäneet kädenjälkensä liiton historiaan. Tässä muutaman heistä ajatuksia menneestä ja nykyisestä.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Kuva: Suomen Keskusta
Yhteistyösuhteita 1970-luvulla
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen on toiminut Varusmiesliiton puheenjohtajana vuosina 1978–1979. Hän suoritti varusmiespalveluksen pari vuotta aiemmin Rannikkotykistössä Hangon rannikkopatteristossa. Saapumiseriä oli tuolloin useampia, joten Vanhasen palvelus alkoi lokakuussa 1975. Hän muistelee, ettei alku ollut kovin motivoivaa aikaa vähäisen lomarytmin johdosta.
– Pääsimme Russaröstä lomille vain joka neljäntenä viikonloppuna. Tuntui siltä, että oli aina kiire odottamaan. Vähitellen palvelus muuttui motivoivammaksi ja loppuaika aliupseerikoulun apukouluttajana oli mieluinen, Vanhanen kuvailee.
Poliittinen toiminta kiinnosti Vanhasta jo kouluaikoina. Hän piti luottamustehtävissä toimimisesta ja oli mukana monessa järjestössä, kun häntä kysyttiin Varusmiesliiton puheenjohtajaksi Keskustanuorten taholta. Vanhanen ryhtyi toimeen mielellään. Ura politiikan parissa ei ollut hänelle kuitenkaan itsestäänselvyys.
– Halusin toimia luottamustehtävissä, mutta en pyrkinyt poliittisiin avustajatehtäviin. Politiikasta tuli minulle ammatti vasta 35-vuotiaana, kun minut valittiin eduskuntaan vuonna 1991, Vanhanen kertoo.
Varusmiesliitto loi Vanhasen puheenjohtajuuden aikana toimivat yhteistyösuhteet puolustusministeriöön sekä Pääesikuntaan. Liitto keräsi tuolloin muun muassa ensimmäisen varusmiesadressin. Siihen saatiin noin 10 000 allekirjoitusta ja se luovutettiin sekä Puolustusvoimille että silloiselle ylipäällikölle Urho Kekkoselle. Vanhanen muistaa edelleen monia liiton tekemiä parannuksia.
– Järjestimme ensimmäiset varusmiesten valtakunnalliset kulttuuripäivät Hämeenlinnassa. Lisäksi uudistimme Varusmiesliiton ohjelman sen henkiseksi, että liitto suhtautuu maanpuolustukseen myönteisesti. Saimme vaikuttaa myös suureen lomauudistukseen ja sen sisältöön, Vanhanen luettelee.
Vanhasen mielestä liitto oli hyvä paikka oppia kuinka tärkeää kansalaisjärjestön ja viranomaisten yhteistyö on. Kuva: Suomen Keskusta
Varusmiesten lomajärjestelmään vaikuttamisen lisäksi palveluksen ja vapaa-ajan selvempi erottaminen toisistaan oli Vanhaselle tärkeää. Hän kertoo Varusmiesliiton kehittäneen hänen aikanaan sellaista ajattelutapaa, että varusmiehet ovat sotilaspuvussa olevia siviilejä. Palvelus- ja vapaa-aika oli Vanhasen mielestä erotettava selkeästi toisistaan, ja kehitettävä sekä varusmiesten että heidän perheidensä sosiaalista asemaa.
Hyvin hoidetun maanpuolustuksen taustalla on oltava Vanhasen mukaan monta asiaa kunnossa. Hän luettelee tarvittavan muun muassa äärimmäistä pitkäjänteisyyttä koulutetun reservin ja materiaalin hankkimiseksi. Lisäksi poliittiseen tukeen perustuva valtion halu rahoittaa maanpuolustusta ja sen vaatimaa uutta tekniikkaa on tärkeää. Myös halu kehittää järkevää kansainvälistä yhteistyötä puolustuksen alalla sekä tietysti vahva maanpuolustustahto kansalaisten keskuudessa nousee Vanhasen mieleen. Hänen mukaansa kaikki nämä edellytykset ovat olemassa 2020-luvulla, mutta maanpuolustuksen todellista kykyä on kyettävä myös arvioimaan kriittisesti.
– Olemme pitäneet sotien aikana opittua huoltovarmuuden tärkeyttä kunniassa ja ajatelleet, että perinne ylläpitää eri organisaatioissa korkeaa käytäntöä. Tämä on ollut ajankohtaisen koronavirusepidemian aikana myytti. Tietynlainen ”laiskuus” iskee salakavalasti silloin, kun päivä, jolloin varusteita todellisuudessa tarvitaan, ei näytä tulevan.
Vanhanen painottaa kuitenkin avoimuutta ja yhteistyötä. Hän muistelee Varusmiesliiton tehneen 1970-luvun lopulla tiiviisti yhteistyötä muiden eurooppalaisten veljesjärjestöjen kanssa, joten liiton puheenjohtajuus opetti etenkin hyviä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja.
– Opin Varusmiesliitossa paljon yhteistyöstä muiden kanssa, sillä liiton aktiivit olivat pääosin eri puolueiden poliittisten nuorisojärjestöjen aktiiveja. Liitto on hyvä väylä oppia, kuinka tärkeää kansalaisjärjestön ja viranomaisten yhteistyö on, Vanhanen päättää.
Sukupuolella ei ole merkitystä, kunhan pitää edustamansa joukon puolia, toteaa liiton ensimmäinen naispuheenjohtaja Tanja Väänänen.
Sosiaalisten etuuksien kehittämistä 2000-luvulla
Varusmiesliiton toistaiseksi ainoa naispuheenjohtaja on vuonna 2001 pestissä toiminut Taina Kulmala. Hän suoritti varusmiespalveluksen vuosituhannen vaihteessa Rannikkotykistön viestilinjalla ja merisotilastoimikunnassa Upinniemessä. Nykyiseltä sotilasarvoltaan vääpeli Kulmala kertoo palveluksen olleen kasvattava ja silmiä avaava kokemus.
– Varusmiespalvelus vahvisti uskoa omaan kykyyn pärjätä ja oppia mitä erikoisempia taitoja. Muistelen lämmöllä jopa kylmiä ja märkiä öitä jossain linnakkeella. Palvelus tarjosi myös ystävyyssuhteita, jotka kantavat edelleen, Kulmala kertoo.
Varusmiesliiton puheenjohtajuus alkoi kiinnostaa Kulmalaa asevelvollisten yhteisten etujen ajamiseksi. Hän toimi aktiivisesti myös opiskelijajärjestöissä, joten siirtymä Suomen Lukiolaisten Liitosta Varusmiesliittoon tuntui luontevalta. Kulmala piti nuorten äänitorvena olemista motivoivana kunniatehtävänä. Sitä seurannut huomio kuitenkin yllätti.
– Sain Varusmiesliiton puheenjohtajuuden kautta jopa julkisuutta naistenlehdissä, koska olin ensimmäinen nainen liiton johdossa. Sukupuolella ei ole kuitenkaan merkitystä, kunhan pitää edustamansa joukon puolia, Kulmala huomauttaa.
Hänen mieleensä on jäänyt erityisesti kansainväliset tehtävät eurooppalaisen kattojärjestön kanssa. Yhteistyön parissa Kulmala joutui toisinaan varsinkin selittelemään sitä, miksi hän on naisena kyseisessä tehtävässä. Hän sai liiton yhteistyösuhteista kuitenkin silmiä avaavan huomion siitä, miten hyvin asiat olivat Suomessa jo silloin varusmiespalveluksen saralla – vaikka kehitettävää löytyy aina.
Kulmala muistelee, että hänen aikanaan oli puhetta erityisesti varusmiesten hiusten pituudesta ja palvelusturvallisuudesta. Meneillään oli myös Varusmiesliiton 30-vuotisjuhlavuoden valmistelut.
– Teimme paljon työtä asevelvollisten sosiaalisten etuuksien kehittämiseksi. Tämä tarkoitti esimerkiksi päivärahojen korottamista ja ilmaisten lomamatkojen lisäämistä.
Maanpuolustus ja maanpuolustustahto ovat pysyneet Kulmalan mielestä positiivisena teemana jo vuosikymmeniä. Puolustusvoimien suorituskyky on ollut hänestä enemmän esillä mediassa nyt suurten hankintojen ja uudistusten alla. Kulmala pohtii, miten ajankohtaiset poikkeusolot tulevat vaikuttamaan maanpuolustustahtoon.
– Mietin, näkyvätköhän koronavirusepidemian jälkimainingit ja taloudellinen epävarmuus suhtautumisessa maanpuolustukseen. Hankintojen kulueristä kun puhutaan samaan aikaan, kun talous sakkaa ja apuja pitäisi saada ihmisille ja yrityksille.
Kulmala toimii nykyään valtioneuvoston kanslian strategiaosastolla hallituspolitiikkayksikön päällikkönä. Hän kertoo nuorella iällä saadun esimieskokemuksen auttaneen etenemään pesteihin, joissa vastuuta kannetaan myös muiden onnistumisen edellytyksistä. Kulmalan työhön kuuluu muun muassa hallitusohjelman toteutumisen seurantaa, strategisen johtamisen tukemista, kestävän kehityksen edistämistä ja ministeriöiden välisen yhteistyön kehittämistä.
– Varusmiesliiton puheenjohtajuus opetti elämää varten varsinkin erilaisten intressien äärellä tasapainoilua ja monipuolisissa ympäristöissä toimimista, Kulmala toteaa.
Varusmiesliiton puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittu Henrik Vuornos.
Menetelmien uudistamista 2010-luvulla
Henrik Vuornos kotiutui 2/13-saapumiserässä aloitetusta varusmiespalveluksesta aliluutnanttina. Hän toimi palveluksen aikana rannikkojääkärinä ja kouluttajakokelaana Uudenmaan prikaatissa sekä Reserviupseerikoulussa. Varusmiesliiton puheenjohtajaksi hän tuli valituksi vuonna 2015.
– Varusmiespalvelus oli hyvä ja opettavainen kokemus. Aika kultaa tosin muistot, sillä kyllähän se aamujen määrä harmitti palveluksen aikana. Viime kädessä menneitä voi muistella kuitenkin hyvällä.
Vuornos toimii nykyään kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon poliittisena erityisavustajana. Tehtävään kuuluu muun muassa poliittista valmistelua, lehdistösuhteiden ylläpitämistä sekä erilaisia puhe- ja kirjoitustehtäviä. Dragsvikissa peruskoulutuskauden suorittanut Vuornos kertoo etenkin palveluksessa kehittyneestä ruotsin kielitaidosta olleen hyötyä reservissäkin. Kiinnostus Varusmiesliittoa kohtaan lähti liitossa olleiden kaverien kautta.
– Minulle jäi palveluksesta tuoreeseen muistiin kohtia, joissa olisi kehittämisen varaa. Varusmiesliitto tarjosi erinomaisen kanavan epäkohtien kehittämiseen. Hienoin kokemus oli vierailla tasavallan presidentin Sauli Niinistön luona. Keskustelimme asevelvollisuuden päivittämisestä nykyaikaan ja esittelimme aloitteen maanpuolustusverovähennyksestä, Vuornos kertoo.
Liiton hallitus teki Vuornoksen aikana monenlaisia hankkeita. Hän mainitsee suurimpana Varusmies-lehden uudistuksen, jonka aikana niin printtilehden ulkoasu kuin verkkosivut laitettiin uuteen uskoon. Silloin käytiin myös paljon keskustelua varusmiespalveluksen kehittämisestä tasa-arvoisempaan suuntaan siten, että maanpuolustuskyky kuitenkin turvataan. Vuornoksen mielestä Puolustusvoimia on modernisoitu viime vuosina merkittävästi.
Vuornos on jatkanut politiikassa ja toimii nykyään Petteri Orpon poliittisena eritysavustajana. Kuva: Essi Jäälinna.
– On hienoa, että koulutusorganisaatio on muuttunut muutamassa vuodessa valmiusorganisaatioksi. Palveluksen mielekkyyttä on lisätty ja koulutus on tarkoituksenmukaisempaa kuin ennen. Suuret ratkaisut, joilla varusmiespalveluksesta tehdään tasa-arvoinen, ovat kuitenkin tekemättä, hän huomauttaa.
Vuornos pitää kuitenkin arvokkaana kokemuksena sitä, että pääsi kehittämään Varusmiesliitossa kokonaisvaltaista näkemystä asevelvollisuuden kehittämiskohteista. Hänen mielestään varusmiespalveluksessa oli mieluisinta kokelasaika Reserviupseerikoulussa, koska kantahenkilökunta suhtautui kokelaisiin enemmänkin työkavereina kuin alaisina.
Liiton puheenjohtajuus opetti Vuornokselle kaikkiaan paljon kansalaisjärjestön johtamisesta, yhteen yhteiskunnan sektoriin tarkasti paneutumisesta sekä myös median kanssa toimimisesta. Hänelle on jäänyt mieleen erityisesti yksi nopealla aikataululla tullut haastattelupyyntö, joka liittyi Puolustusvoimien kantahenkilökunnalle annettuun kehotukseen välttää sotilaspuvussa liikkumista julkisilla paikoilla kohonneen terroriuhan vuoksi. Toimittajat olettivat asian liittyvän myös varusmiehiin, ja niin Vuornoksen haluttiin kommentoivan sitä mahdollisimman nopeasti.
– Liiton yhteys Pääesikuntaan on onneksi niin toimiva, että sain Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön kiinni muutamassa minuutissa ennen kommentointia iltapäivälehdille. Hyvän yhteistyön ansiosta osasin aina vastata faktojen pohjalta järkevästi kysymyksiin nopeallakin aikataululla, Vuornos kiittää.
Varusmiesliiton puheenjohtajat aikajärjestyksessä:
Topi Korpinen 2020
Matias Pajula 2019
Jaakko Kivistö 2018
Juuso Kurttila 2017
Rami Laitila 2016
Niilo Heinonen 2015
Henrik Vuornos 2015
Ville Blom 2014
Egzon Delija ja Risto Lahti 2013
Mikko Kiviluoma 2012
Jussi Mäkinen 2010-2011
Kalle Meriö 2009
Miikka Putto 2008
Harri Sieppi 2007
Teemu Koivisto 2005–2006
Niilo Mustonen 2004
Jouko Prami (Permi) 2002–2003
Taina Väänänen (nyk. Kulmala) 2001
Anssi Törmälä 2000
Sam Heino 1999
Jaakko Plathan 1998
Henrik Söderman 1997
Antti Timonen 1996
Tomi Railo 1994–1995
Henri Korpi 1993
Tapio Määttä 1992
Anders Laurén 1991
Mikael Aalto 1990
Dag Wallgren 1989
Alpo Merilä 1988
Timo Toropainen 1987
Jyri Järvihaavisto 1986
Arto Ylitalo 1985
Heikki Huttu-Hiltunen 1984
Kari Lintunen 1982–1983
Jyrki Tiainen 1981
Tapio Eerola 1980
Matti Vanhanen 1978–1979
Risto K. Tähtinen 1975–1977
Ilkka Kuusela 1974
Olavi Hertteli 1973
Jouni Leino 1972
Jouko Skinnari 1971
Kari Salonen 12.4.1970– (perustamiskokous)
