Yhteishenki, sisu ja tietotaidon kehittäminen. Nämä asiat ovat ennen kaikkea säilyneet varusmiespalveluksen peruspilareina jo pitkään huolimatta siitä, että matkan varrella on tapahtunut aika ajoin muutoksia niin varusteissa kuin menetelmissä. Vaikka palveluspäivien, saapumiserien ja päivärahojen määrät ovat nykyään eri luokkaa kuin muutama vuosikymmen takaperin, ei maanpuolustuksen merkitys ole muuttunut mitenkään – meillä on edelleen velvollisuus ylläpitää ennaltaehkäisevää kynnystä mahdollista voimankäyttöä vastaan sekä puolustaa maatamme tarvittaessa.
Poikkeusoloissa ymmärtää hyvin sen, miksi valmiutta on harjoiteltava ja ylläpidettävä myös rauhan aikana. Vaikka 2020-luvulla olevat uhat olisivat kansalaisilta usein piilossa esimerkiksi kyberulottuvuudessa, ei koskaan voi tietää mitä tuleman pitää. Varusmiespalveluksen päätarkoituksen säilyttäminen samanlaisena olosuhteista huolimatta on ensisijaisen tärkeää. Vaikka lomarytmi on nyt ylösalaisin ja ruokailu tapahtuu useammin maastossa kuin muonituskeskuksessa, koulutetaan varusmiehiä samalla tavalla sotilaiksi aivan kuten ennenkin.
Jos joku asia on varmaa niin se, että varusmiespalveluksen jokainen aamu käytetään hyödyksi nuorten osaamisen kehittämiseksi ja Puolustusvoimien toiminnan jatkumisen takaamiseksi. Monesti asevelvollisuus näkyy suomalaisille vain oman palveluksen ajan tai myöhemmin juna-asemilla nähtävien varusmiesten kautta. Viime aikoina maanpuolustus on ollut kuitenkin monella tavalla esillä. On ollut virkistävää vaihtelua nähdä, miten esimerkiksi mediassa on huomioitu Puolustusvoimien toiminta poikkeusoloissa positiivisen kautta. Kommenttikentässä ei olla enää ainoastaan valitettu asevelvollisuuden vanhanaikaisuudesta, vaan jopa kehuttu ja kiitelty tarpeellisen avun antamista vaikeina aikoina. Toki kiistelyä varusmiesten hyödyntämisestä marjanpoimijoina on myös nähty, mutta vähissä määrin. Pääasiassa Puolustusvoimien toimintaan ollaan oltu tyytyväisiä, ja koronavirustartuntojen määrä joukko-osastoissa kerrotaan olevan hyvin vähäinen. Myös varusmiehille maksettu ylimääräinen ruokaraha kotona vietettäviltä lomapäiviltä on saanut ansaitusti kiitosta.
Varusmiesliiton entinen puheenjohtaja Henrik Vuornos kehuu aiempien puheenjohtajien haastattelussa sitä, miten Puolustusvoimat on muuttunut muutamassa vuodessa koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Uudenmaan eristämisen valvonnassa annettu virka-apu oli erinomainen esimerkki juuri siitä, miten varusmiesten valmiutta on voitu hyödyntää tarpeen tullessa todella nopeasti. Puolustusvoimien toiminta on todellakin merkittävä osa koko yhteiskuntaa, vaikka sitä ei aina varuskuntien porttien ulkopuolella huomaisikaan.
Kaikki se, mitä joukko-osastoissa tehdään päivittäin, takaa yhteiskuntamme turvallisuuden ylläpitämisen rauhallisimpinakin päivinä. Varusmiespalveluksessa opittavista taidoista voi olla hyötyä mitä odottamattomimmissa tilanteissa. Jokaisesta kulunvalvontaan ohjeistetusta sotilaspoliisista tai lääkintätehtävään koulutetusta varusmiehestä on varmasti paljon apua tositilanteen yllättäessä. Tärkeintä on yhteen hiileen puhaltaminen, joten eiköhän tehdä yhdessä kaikkemme monipuolisen maanpuolustuksen eteen jatkossakin.
Saana Sjöblom-Hasselblatt
Kirjoittaja on Varusmies-lehden päätoimittaja
