Jatkossa olisi syytä pohtia myös sitä, voisiko sotilaspappeja käyttää muihinkin henkilöstöalan tehtäviin.
Teksti: Jiska Gröhn
Kuva: Eetu Lehmusvaara
Puolustusvoimien kirkollisen työn käytännöt muuttuvat heinäkuun alussa uuden saapumiserän astuessa palvelukseen. Eettisen opetuksen uudistuksen sisältö on lyhyesti sanottuna seuraava: sotilaspappien oppitunnit muuttuvat tunnustuksettomiksi ja hartaudet sekä jumalanpalvelukset ovat jatkossa kaikille vapaaehtoisia. Jos et mene hartauteen, sinulla pitäisi olla muuta eettistä kasvatusta.
Mutta miten Puolustusvoimat aikoo tämän järjestää?
Sotilaspapit, joita on joukko-osastossa usein yksi, vastaavat myös hartauden vaihtoehtoisesta tilaisuudesta. Ovatko vaihtoehtoisen tilaisuuden valinneet varusmiehet sitten omillaan?
Varusmiesten kannalta kirkollisen työn uudistus on ehdottoman hyvä. Uudistuksella taataan jokaiselle uskonnonvapaus, mutta samalla myös oikeus uskontoon ja toisaalta yhdenmukaiseen koulutukseen. Suomalainen sotilaspapisto on erittäin hyvin koulutettua ja siksi on hyvä, että heidän kykynsä antaa tunnustuksetonta sotilaskoulutusta tunnistetaan ja hyödynnetään.
Jatkossa olisikin syytä pohtia myös sitä, voisiko sotilaspappeja käyttää muihinkin henkilöstöalan tehtäviin. Siviilimaailmassa teologit voivat toimia erilaisissa johtaja- ja asiantuntijatehtävissä, koska heidän koulutuksensa antaa hyvän pohjan henkilöstöjohtamiseen. Tunnen eräänkin teologin, joka toimi vakuutusyhtiössä myyntipäällikkönä. Miksi teologien monipuolista osaamista ei hyödynnetä Puolustusvoimissa?
Piruntorjuntauudistus etenee vauhdilla. 4.6. pidetyssä lippujuhlapäivän paraatissa oli kokeiluluontoisesti ensimmäistä kertaa mahdollisuus olla osallistumatta paraatikatselmukseen kuuluvaan hartauteen.
Yksikään sotilas 1200:sta ei kuitenkaan käyttänyt tilaisuutta hyväkseen.
Uskonnonvapaus on ilman muuta taattava, mutta samaan aikaan joukoilla pitää olla myös mahdollisuus pitää yllä sellaisia perinteitä, jotka sisältävät uskonnollisia elementtejä. Perinteet hitsaavat joukkoa yhteen, koska ne lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä.
Tällä taas on suuri vaikutus sotilaiden — myös varusmiesten — henkiseen hyvinvointiin ja suorituskykyyn.
Kirjoittaja on Varusmiesliiton hallituksen jäsen ja teologian opiskelija.
