Teksti: Georg Närjä
Kuvat: Georg Närjä
Tämän vuoden Varusmiesliiton hallituksen jäsenet haluavat erityisesti jalkautua varusmiesten pariin koronavuosien jälkeen sekä vaikuttaa tasa-arvoisemman varusmiespalveluksen toteutumiseen.
Runsasväkinen Varusmiesliiton liittokokous pidettiin marraskuussa Helsingissä. Eittämättä kutkuttavin kokouksen asialistan kohta oli toimihenkilöiden valitseminen vuodelle 2023. Varusmiesliittoa valittiin luotsaamaan tälle vuodelle reservin alikersantti Elina Riutta, joka on Varusmiesliiton vasta historian toinen naispuheenjohtaja.
Vahvan järjestötaustan omaava Riutta opiskelee Helsingin yliopistossa politiikkaa ja viestintää sekä sotatieteiden opintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän haluaa pitää esillä varsinkin naisten vapaaehtoista asepalvelusta sekä saada naisia enemmän mukaan liiton toimintaan. Myös varusmiesten mielenterveyspalvelujen kohentaminen on hänen työlistallaan.
– Kiitän liittokokousta luottamuksesta! Vuodenvaihteen jälkeen aletaan hommiin muun muassa palaamalla varusmiesten luo kasarmeille sekä keskittymällä korjaamaan korona-aikana ollutta läsnäolovajetta. Nyt on aika paikata sitä senkin edestä, Riutta kuvailee kokouksen jälkeisiä ensituntojaan.
Neljättä kauttaan liittohallituksessa aloittava Santeri Nousjoki jatkaa varapuheenjohtana toiselle kaudelle. Hänen tavoitteena on jatkaa kesken jäänyttä työtä, sillä hänen mukaansa kaikkia ideoita ei ole päästy koronan takia toteuttamaan.
– Ensi vuonna on omalta osaltani tavoitteena se, että päästään lyömään lisää löylyä työryhmien työhön. Lisäksi varsinkin kokouksessa nousi puheeksi liiton näkyvyyden lisääminen, niin sen varmasti tulemme ottamaan kärjeksi tulevalle vuodelle, Nousjoki kommentoi.
Tasa-arvoinen varusmiespalvelus puhututtaa
Moni vuodelle 2023 valittu Varusmiesliiton hallituksen jäsen haluaa erityisesti kehittää varusmiespalvelusta tasa-arvoisempaan suuntaan. Sen lisäksi, että varusmiespalvelus haluttaisiin ulottaa kaikkia koskevaksi, niin myös varusmiesten keskinäistä yhdenvertaisuutta pidetään tärkeänä.
– Iso ongelma on yleisten käytäntöjen tulkinnanvaraisuus, joka johtaa haitallisiin ja toisistaan eroaviin toimintatapoihin. Jossain joukko-osastossa tai yksikössä saattaa olla arkista sellainen käytäntö, joka toisessa olisi simputusta. Esimerkiksi naisten syrjintä intissä ei tule täysin päättymään, ennen kuin joukko-osastojen toiminnan valvomista tehostetaan selkeästi, toista kauttaan aloittava Onni-Jonatan Matilainen linjaa.
– Varusmiesten rangaistuskäytännöt eivät ole linjassa. Pitäisi panostaa siihen, että rikkeiden rangaistusten ja ohjesääntöjen tulkinta olisi mahdollisimman samanlaista kaikille riippumatta palveluspaikasta tai muista tekijöistä, Riutta toteaa.
Ensimmäisen kauden liittohallituksessa aloittava Martti Paldanius sekä toisen kauden aloittava Teemu Pakarinen näkevät vain miehiin ulottuvan varusmiespalveluksen isoimpana ongelmana tällä hetkellä, johon olisi syytä puuttua viipymättä.
– Varusmiespalveluksen pitäisi olla tasa-arvoinen kaikille, sillä tasa-arvo on itseisarvo ja maanpuolustuksen etu, Paldanius linjaa.
Varusmiesten edunvalvonta motivoi
Koronatilanteen helpottamisen myötä Varusmiesliiton hallituksen jäsenet haluavat jalkautua varusmiesten pariin kuulemaan kokemuksia ja edistämään asioita, jotka painavat varusmiesten mieltä.
– Varusmiesliiton hallituksessa haluan kiinnittää erityistä huomiota varusmiestoimikuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja varusmiesten tapaamiseen varuskunnissa, toisen kauden hallituslainen Markus Yli-Kivistö kertoo.
Isona ongelmana Yli-Kivistö näkee varusmiesten heikentyneen kunnon ja nuorten yleisen liikkumattomuuden, joka vaikeuttaa koulutustavoitteiden saavuttamista.
– Varusmiespalvelus on haastava kokemus etenkin fyysisesti ja siitä suoriutuminen vaikeutuu, mikäli säännöllinen liikunta ei ole ollut osa arkea ennen varusmiespalvelusta.
Myös tällä hetkellä palvelustaan suorittavat voivat vaikuttaa Varusmiesliitossa. Tästä todisteena on ensimmäisen kautensa aloittava Mari Pinomäki, joka pääsee paraatipaikalta näkemään varusmiespalveluksen arkea.
– Olen tällä hetkellä itse palveluksessa, joten koin ajankohdan hallitukseen hakemiselle olevan nyt parhain, koska haluan olla tuomassa Varusmiesliittoa lähemmäksi jokaisen varusmiehen arkea, Pinomäki kertoo.
– Näen, että varusmiesten palveluksessa jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Itse palvelusta suorittavana olen kuullut, kuinka varusmiehet ovat tyytymättömiä ruokaan ja joutuvat liiassa määrin käyttämään sotilaskodin palveluita, mistä johtuen etenkin iltapalan kehittämiseen tulisi panostaa, Pinomäki avaa tulevan vuoden kehityskohteita.
Asialistalla ovat myös varusmiehille maksettavat päivärahat. Vaikka varusmiesten päivärahoja nostettiin vuodenvaihteessa, niin ne nähdään edelleen liian alhaisina. Varusmiesten taloudelliset haasteet kulminoituvat varsinkin nykyisenkaltaisena taloudellisesti haastavana ja epävarmana aikana.
– Varusmiesten päivärahat ovat muuttuneet todella mataliksi siihen nähden, kuinka arvokasta työtä he tekevät isänmaan hyväksi. Siksi niihin täytyy saada roima korotus, Nousjoki jyrähtää.
Lisäksi yksi oleellisimmista tavoitteista on saada Varusmiesliitto näkyvämmäksi toimijaksi ja lähemmäksi kaikkia varusmiehiä.
– Haluan ajaa viestinnän kehittämistä, jotta Varusmiesliitto voisi olla yhä näkyvämpi erityisesti nuorille. Toisaalta näkyvyyden kautta edistetään mielestäni tärkeintä asiaa, joka on Varusmiesliiton merkitys ja rooli varusmiesten edunvalvonnassa, Matilainen kertoo.
– Yhtenä tavoitteena tälle vuodelle on myös, että yhä useampi varusmies tietäisi oikeasti, mitä liittomme tekee heidän hyväksi, Nousjoki komppaa.
