Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta kannustaa Puolustusvoimia uudistumaan. Vaikka nykyinen järjestelmä on todettu toimivaksi, tulisi Riutan mukaan katsoa tulevaan entistäkin avarakatseisemmin.
Huhtikuun eduskuntavaalit ovat ohi. Seuraava hallitus aloittaa mielenkiintoisista, mutta haastavista lähtökohdista kun samaan aikaan menojen sopeuttamispaineet ovat suuret ja hyvinvointivaltion peruspilarit horjuvat. Yleisesti ottaen budjettia suunnitellessa on kolme vaihtoehtoa saada äärettömät tarpeet ja äärelliset resurssit kohtaamaan: Joko voidaan kasvattaa tuloja, pienentää menoja tai ottaa velkaa. Koska vaalivoittajat kokoomus ja perussuomalaiset ovat velkaantumisen taittamisen kannalla jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa, joista tulojen kasvattaminen on toki toivotumpi, mutta myös vaikeampi ennustaa. Sen vuoksi kasvun varaan ei voi asettaa koko tasapainottamisurakkaa.
Olemme siis tilanteessa, jossa asioita täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen. Mitkä ovat asioita, joista emme ainakaan halua tinkiä? Entä mitkä ovat asioita, joista voimme ehkä luopua? Viimeaikaisen maailmanpoliittisen epävakauden kasvaessa tuntuu maanpuolustus olevan monen mielestä tärkeysjärjestyksessä korkealla. On siis syytä tarkastella miten suomalaisen maanpuolustuksen selkäranka eli varusmiespalvelus voi.
Jatkuvaa kehittämistä
Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta painottaa, että Suomen maanpuolustus on tällä hetkellä hyvässä jamassa. Silloin kun asiat ovat hyvin on kuitenkin paras hetki kehittää nykyistä järjestelmää vielä entistäkin paremmaksi. Tuudittautuminen “kaikki on hyvin” -ajatteluun ei kanna pitkälle, edes Nato-Suomessa.
Yhtenä asiana nykyisen järjestelmän kehittämiseksi Riutta nostaa esimerkiksi siviilipalveluksen kehittämisen varusmiespalveluksen rinnalla. Kehitysehdotuksena Riutta väläyttää jonkinlaisen kansalaispalveluksen käyttöönottoa, jossa voitaisiin opetella esimerkiksi väestönsuojelullisia asioita, jotka Riutan mukaan kehittäisivät suomalaisten kriisinkestävyyttä nykyistä järjestelmää paremmin.
Kansalaispalveluksen tehtävissä voitaisiin huomioida kokonaisturvallisuuden periaate, missä nuoria koulutettaisiin esimerkiksi sairaanhoito- ja pelastuspalveluiden tehtäviin. Koska malli kohdistuisi laajempaan tehtäväkenttään, sen ei tulisi Riutan mukaan jäädä pelkästään Puolustusvoimille. Riutan mielestä kansalaispalvelus voisi tulla joko siviilipalveluksen korvikkeeksi tai sen rinnalle. Riutta toivoo kuitenkin aiheesta laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Tasa-arvo esillä
Varusmiespalveluksen kehittämisen osalta olisi Riutan mukaan eduksi, jos B2-kelpoisuusluokan luominen järjestettäisiin nopeasti.
“Toivon, että B2-kelpoisuusluokka edistyy mahdollisimman nopeasti, koska sitä kautta voidaan mahdollisimman monelle taata asepalveluksen suorittaminen. On paljon tehtäviä, joissa Cooperin testin tuloksen ei tarvitse olla 3000 metriä, vaan painotus olisi esimerkiksi tietotekniikkataitoja vaativissa tehtävissä”, Riutta sanoo.
Lisäksi Riutta painottaa mielenterveyden ja nuorten pahoinvoinnin huomioimista. Riutan mukaan varusmiespalvelus ei ole saari yhteiskunnassa, jossa nuorten pahoinvointi ei näkyisi.
Varusmiesliitto edistää myös tasa-arvoisempaa varusmiespalvelusta, jossa katsottaisiin erityisesti nuoren motivaatiota palvelusta kohtaan. Riutan mukaan on itseisarvo yhteiskunnalle, että löytyy ihmisiä, jotka haluavat suorittaa asepalveluksen ja puolustaa isänmaataan.
“On perustavanlaatuinen kysymys, miten oikeudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa jaetaan. Näin kriittisissä asioissa ei kuuluisi olla mitään muuta kuin tasa-arvoinen järjestelmä”, Riutta lataa.
Riuttaa hämmästyttää, kuinka vähän varusmiespalvelus on aikojen saatossa muuttunut alati liikkeessä olevaan yhteiskuntaan nähden. Vaikka mitään ei varsinaisesti olisikaan pielessä, tulisi kehittämisen olla jatkuvasti mielessä.
“Varusmiespalvelus koskettaa niin montaa, että sen olemassaolon täytyy olla hyvin perusteltua. Järjestelmän tulee olla sellainen, että ihmiset eivät kyseenalaista sen tarvetta, näe sitä epäkäytännöllisenä tai yhteiskuntaa heijastamattomana”, Riutta listaa.
Varusmiesliitto toivoo, että tuleva hallitus huomioi varusmiespalveluksen kehittämisen tarpeet.
