Jäivätkö työt saamatta, onko lompakko tyhjä? Ota menojen karsiminen haltuun näillä nopeilla vinkeillä.
Taantuma painaa päälle ja kesätyöpaikat ovat jälleen kiven alla. Varusmies-lehden edellisessä numerossa neuvottiin sekä työhakemuksen tekemistä että yrittäjäksi ryhtymistä, mutta jos alkava kesä siitäkin huolimatta kuluu palkattomana, ei huolta. Henkilökohtaisen talouden ahtautta voi paikata välttämällä ainakin pahimpia rahankäytön sudenkuoppia. Terävä kuluttaja saa vähätkin varat riittämään pitkäksi aikaa. Eikä säästäväisyys ole pahitteeksi töissäkään käyvälle – ainakin opiskelijoiden tukiin on luvassa leikkauksia myös jatkossa. S-pankin valmennuspäällikkö Emilia Simola tiivistää henkilökohtaisen taloudenhallinnan kulmakiveksi ymmärryksen omista tuloista ja menoista. Mitä selkeämmin, yksityiskohtaisemmin ja kauaskatseisemmin sen voi tehdä, sen parempi.
– Viime aikoina esimerkiksi moni on huomannut, että tulot eivät kasva samassa suhteessa kuin menot elinkustannusten kasvaessa, jolloin rahaa jääkin vähemmän käyttöön. Monella tilanne on varmasti myös se, että tulot eivät riitä kasvaneisiin menoihin. Näin ollen on tärkeää käydä omat tulonsa ja menonsa säännöllisesti läpi esimerkiksi taulukkoon, Simola vinkkaa.
Parikymppisillä esimerkiksi opiskelujen alkaminen tuo mukanaan suuria menoeriä. Simola muistuttaakin, että menoja kannattaa yrittää ennakoida ja jaksottaa mahdollisimman paljon. Esimerkiksi auton huollon kustannukset voi laskea omissa menoissa useammalle kuukaudelle.
– Menojen osalta voi olla hyvä ryhmitellä ne isoihin ja pieniin tai jatkuviin ja satunnaisiin menoihin, jolloin löytää paremmin myös ne menot, jotka tulevat yllättäen ja sekoittavat taloutta, Simola luettelee.
Ryhmittelemällä omia menoja, kokonaiskuva piirtyy jo selkeämmin. Jotkin kulut ovat luonteeltaan varsin säännöllisiä: muun muassa vuokra, sähkö ja ruoka ovat useimmiten ennakoitavissa. Niiden ohella on järkevää varata tietty summa myös satunnaisille pikkuostoksille. Yksi tuoppi ei kaada kenenkään taloutta, mutta muutamilla festareilla kumotuista ananaksista kertyy jo kunnon lasku. Jostakin välimaastosta löytyvät pienet, mutta säännölliset menot, kuten suoratoistopalvelut ja äänikirjat.
Kun omat menot ovat selvillä, niitä verrataan tuloihin. Helpointa olisi tietysti silloin, kun vain jälkimmäisten tietäminen riittäisi. Koska näin kuitenkin harvemmin on, Simolakin muistuttaa myös tässä yhteydessä pohtimaan rakennetta.
– Mikäli tulot ovat tasaiset, on helppoa muistaa, kuinka paljon rahaa on käytettävissä esimerkiksi kuukausitasolla. Mikäli tuloja taas tulee kausittain enemmän (esimerkiksi opiskelijalle kesätöistä), on tärkeää jyvittää osa niistä hiljaisempien kuukausi ”tuloiksi” eli säästää.
Ja sitten päästään tarkkaan rahankäyttöön.
– Pientenkin summien säästäminen johtaa ensinnäkin oman käyttäytymisen muutokseen ja lopulta mukavaan pottiin, josta tulee taatusti hyvä mieli ja jonka avulla voi varautua vaikeaan hetkeen tai unelmien toteutumiseen, Simola tiivistää.
Järkevän rahankäytön ei tarvitse tarkoittaa kituuttamista. Usein jo aiemmin mainittu ennakointi kantaa pitkälle. Tarjouskampanjoillakin voi parhaimmillaan säästää, jos ostaa tarpeeseen. Toisin sanoen, jos pyykinpesukone vetelee viimeisiä linkouksiaan, uuden hankkiminen tarjouksesta kannattaa. Pölyttymään ostettu tarjouslettupannu on kuitenkin harvemmin “säästöä”. Niin tai näin, hintojen vertaileminen kannattaa myös Simolan mielestä. Myös ostotapaan kannattaa kiinnittää huomiota:
– Esimerkiksi monta osamaksusopimusta kuussa voi korkoineen viedä isonkin siivun tuloista, hän toteaa.
- Tästä tärpit kitupiikille
- Älä mene ruokakauppaan nälkäisenä tai ilman ostoslistaa
- Suuri pakkaus tulee usein pientä edullisemmaksi
- Kauppojen omat merkit ovat harvoin huonompaa laatua, kuin tunnetut brändit
- Ota pörssisähkö haltuun ja ajoita pyykit, uuniruoat ja muut halvoille tunneille
- Köyhällä ei ole varaa halpaan – jos voit, osta mieluummin kestäviä laitteita, vaatteita ja tavaroita. Pitkässä juoksussa sillä säästää pitkän pennin.
- Kaupungissa joukkoliikenne tulee autoa edullisemmaksi – ja pyöräily sitäkin halvemmaksi. Kävely ei maksa muuta kuin aikaa.
Fiksun taloudenhallinnan avaimena on useimmiten kysyä itseltään, tarvitseeko kyseistä ostosta oikeasti ja minkälaista lisäarvoa se elämään tuottaa. Painotuksia on yhtä monta kuin kuluttajia.
– On hyvä miettiä, mikä on itselle tärkeää ja mistä haluaa maksaa. Toinen satsaa laadukkaaseen ravintoon ja toinen harrastuksiin. Toinen maksaa isommasta asunnosta mielellään enemmän, Simola listaa.
Nyt, kun esimerkiksi opiskelijoiden asumistukien leikkaukset kiristyvät, myös näiden kannalta saattaa olla hyvä tehdä uutta tilinpäätöstä. Kimppakämppää ei kannata sulkea pois ja harrastuksienkin osalta voi olla aika miettiä, kuinka samat asiat saisi hoidettua halvemmalla. Hoituisiko liikunta esimerkiksi pyöräilemällä matkat, lenkkeilemällä kaverin kanssa ja ostamalla leuanvetotangon kotiin? Onko kaupan hiutale huonompi kuin brändipuuro?
Erityisesti nyt, kun talouden tilanne yhteiskunnan ja yksilöiden osalta on entistä epävarmempi, rahankäyttöön kannattaa keskittyä. Yllätäviä menoja varten on hyvä kasata esimerkiksi niin kutsuttu “puskurirahasto”. Puskurirahaston suuruudeksi suositellaan usein 2–3 kuukauden menoja vastaavaa summaa. Simola lisää kuitenkin, että tilisäästämisen ohella myös vaurastumiseen kannattaa pyrkiä. Ja miksei rahaa voisi säästää myös nopeammin realisoituviin mukavuuksiin, kuten lomamatkaan? Itse aloittaminen on tässäkin vaikeinta, vaikka resepti onkin simppeli:
– Säästämisessä ainoa kaikille sopiva vinkki on ylipäätään aloittaa, mieluiten heti, Simola päättää.