Asevelvollisuuttaan suorittavat ovat aiempaa lihavampia ja heikkokuntoisempia. Puolustusvoimat on huolissaan reservissä olevien sotilaiden toimintakyvystä, kertoo Lännen Media.
Teksti ja kuva Rasmus Arikka
Puolustusvoimien liikuntapäällikön, majuri Harri Kosken mukaan varusmiespalvelukseen astuu yhä heikkokuntoisempia nuoria.
”Lihaskunnoltaan heikkokuntoisten osuus on hieman kasvanut viimeisinä vuosina. Myös hyväkuntoisten määrä on pienentynyt aikaisemmista vuosista. Tämä on suoraa seurausta yleisestä kunnon heikkenemisestä”, Koski kertoo Lännen Medialle.
Yleisestä kunnon heikkenemisestä kertoo myös kestävyyskunnon rapautuminen: vielä 1970-luvun lopulla 12 minuutin juoksutestin, eli Cooperin testin, keskiarvo oli palvelukseen astuvilla varusmiehillä 2 760 metriä, mutta vuonna 2014 keskiarvo oli 2 433 metriä.
UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari sanoi viime vuonna Varusmies-lehden haastattelussa, että varusmiesten kestävyyskunnon heikentyminen on valtava viesti yhteiskunnalle, sillä varusmiehet edustavat lähes 80 prosenttia noin 20-vuotiaista suomalaismiehistä.
”Muutamia vuosikymmeniä sitten Yhdysvalloissa mietittiin, että huono kestävyyskunto on yksi merkittävimmistä, jollei peräti merkittävin, työikäisten miesten kuolemanriskiä ennustava tekijä”, Vasankari toteaa.
Varusmiesten kestävyys- ja lihaskunnon heikkenemisen ohella iso muutos on tapahtunut myös varusmiesten painossa. Vaikka palvelukseen astuvien kehon keskipituus on pysynyt suunnilleen samana, keskipaino on noussut 6,8 kiloa parissa kymmenessä vuodessa.
Lännen Media pohtii, voiko muutosta selittää esimerkiksi sillä, että alokkailla olisi enemmän lihasmassaa.
”Kyse ei ole yleisesti ottaen lihasmassan kasvusta vaan enemmänkin ylimääräisen energian kerryttämästä rasvakudoksesta. Siis ihan puhtaasti lihavuudesta”, Harri Koski vastaa.
”Geneettisesti ei siis ole kyse jalostumisesta lihaksikkaammiksi, vaan voisi luulla jopa liikkumattomuuden ja vähäisen lihasaktiivisuuden vaikutuksesta tapahtuvan ihan päinvastaista. Lihavuus näkyy kunnossa.”
Kosken mukaan syitä varusmiesikäluokan painonnousuun on monia, esimerkiksi nuorten elintapojen muutokset. Hänen mukaansa Juostaan ja liikutaan vähemmän kuin aikaisemmin, ja jalat eivät kestä rasitusta. Lisäksi syödään kulutuksen nähden liikaa ja nautittava ravinto on usein lihavuudesta kärsivien kohdalla heikkolaatuista.
Palveluksen aloittavien heikosta lähtötasosta huolimatta Puolustusvoimien tilastot myös kertovat positiivisia uutisia: palveluksen aikana monen varusmiesten lihaskunto paranee, kestävyyskunto kohenee ja painoindeksi pienenee.
Puolustusvoimien entinen liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jarmo Viskari kertoi Varusmies-lehdelle viime vuonna, että varusmiesten cooper-tulokset parantuvat keskimäärin yli 100 metriä palveluksen aikana. Eniten palveluksesta hyötyvät kaikkein heikkokuntoisimmat. Aktiivisesti liikuntaa harrastavien varusmiesten kunto saattaa puolestaan heikentyä palveluksen aikana, jos sotilaskoulutuksen ulkopuolella ei harrasta omaehtoista liikuntaa.
”Aivan kärkimiehillä juoksutulokset voivat tipahtaa, mutta uskon, että heidän sotilaallinen suorituskykynsä paranee.”
Lue lisää:
Varusmies-lehti: Kunto kova, henki hyvä?
Aamulehti: Varusmiesten painossa hätkähdyttävä muutos 20 vuodessa
