[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Ajetaan me talvipyörällä

Pyöräily mielletään usein kesälajiksi pohjoisilla alueilla, mutta talviliikuntakansa on vähitellen löytämässä kaksipyöräisen menopelin myös pakkaskeleillä. Minkälaista on pyöräillä talvella?

Teksti: Santeri Nousjoki

Pyöräliiton vaikuttamistyön päällikkö Martti Tulenheimo sanoo Traficomin tietoihin pohjaten, että Suomessa noin joka kymmenes matka taitetaan polkupyörällä. Talvella tämä osuus laskee, mutta ei niin paljon kuin voisi ensituntumalta olettaa.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)[adinserter block="4"]

“Vaihtelua on paljon eri alueiden välillä. Esimerkiksi Oulussa pyöräillään talvella enemmän kuin Helsingissä kesällä”, hän kertoo. 

Tulenheimon mukaan yksinkertaistettuna voidaan todeta, että talvella pohjoisessa ja idässä pyöräillään muita alueita enemmän. Etelässä erityisesti nollakeli rokottaa pyöräilijöiden määrää. 

“Lumi itsessään ei rajaa pyöräilyä, vaan sen auraamatta jättäminen sekä loska ja liukkaus määrittävät pyöräilyaktiivisuutta”, hän avaa.

Talvipyöräilijöiden, jotka käyttävät pyörää edes silloin tällöin, määräksi Tulenheimo arvioi satoja tuhansia suomalaisia. Talvisin tyypillisin pyörän käyttö liittyy arkielämän pyörittämiseen.

“Työmatkaliikkumisella on iso osuus, mutta kyllä myös seniorit ja lapsetkin liikkuvat paljon talvella pyörillä.”

Korona vaikutti etätyön myötä työmatkoja vähentäen, mutta Tulenheimo sanoo samaan aikaan muun pyörällä tehtävän liikenteen korvanneen muutosta. Vähitellen ollaan palattu “vanhoille raiteille”.

“Ihmisten mielikuvissa talvipyöräily on muuttunut arkipäiväisemmäksi.”

Martti Tulenheimo

“Tasaisesti pyöräily on kasvanut vuosien aikana, kun ihmisten mielikuvissa talvipyöräily on muuttunut arkipäiväisemmäksi. Talvi kuuluu kuitenkin suomalaiseen elämäntapaan,  minkä ei pitäisi estää pyöräilyäkään”, Tulenheimo summaa. 

Hän arvioi lähivuosien aikana menopelikentän monipuolistuvan esimerkiksi fatbikien ja sähköpyörien avulla. Talvella sähköpyörät ovat hänestä oikein nerokas keksintö, kun sähkö avustaa kivasti matkaa hikoilematta. 

“Sähköpyörästä on tulossa selvästi koko kansan juttu. Keksintö on tuonut ja tuo edelleen pyöräilyä lähemmäksi yhä useampaa ihmistä.”

Kuva: Pixabay

Infra kuntoon

Tulenheimo toteaa tyytyväisenä pyöräteiden talvikunnossapidon kehittyneen paljon vanhasta tilanteesta, jolloin reitit olivat aurattu vain satunnaisesti ja lähinnä kyllästetty sepelillä. 

“Nyt on alettu priorisoida niin, että suurissa ja keskikokoisissa kaupungeissa on otettu käyttöön tehostettu talvikunnossapito”, hän kuvaa.

Tehostettu kunnossapito tarkoittaa Tulenheimosta yleisesti sitä, että tietty osuus pääreiteistä pidetään oikein hyvässä kunnossa.

“Valittu väli on takuuvarmasti pyöräiltävässä kunnossa. Parhaimmillaan urakoitsijat lähtevät nykyisin pyörän selkään kokeilemaan ajettavuutta, jotta loppukäyttäjälle työnjälki olisi aidosti riittävä.”

Kuva: Pixabay

Vaikka kunnosspidon toiminta-ajatus onkin muuttunut Tulehheimon mielestä parempaan suuntaan, tarvitaan asiakas- ja palvelunäkökulmaa vieläkin enemmän kuntien ja kaupunkien kunnossapidossa, jotta osataan tunnistaa pyöräilijän tarpeet.

“Kun asiakas eli tässä tapauksessa pyöräilijä saadaan keskiöön, resursseista saadaan paremmin tehot irti”, Tulenheimo peräänkuuluttaa. 

Kunnossapidon ohella hän näkee talvipyöräilyn kasvun edistämiseksi tärkeänä, että myös uutta talvikestävää infraa saataisiin enemmän.

”Lumitilat, väylien kuivatus ja muu kosteudenhallinta tulisi huomioida paremmin, kuten ajoratoja suunniteltaessa tehdään aina.”

Pitkäjänteisyydestä suurimmat hyödyt 

Tulenheimo muistuttaa, että talvipyöräilyn terveysvaikutukset ovat iästä riippumatta merkittävät. Jos muuten aktiivisen pyöräilyn passivoi talvelle, vaikutukset voivat olla yllättävät. 

“Pyöräilyn positiivinen terveysvaikutus heikkenee jo selvästi, jos 3 kuukauttakin jättää pois, kun fyysinen kunto laskee. Keväällä on haastavampaa lähteä pyöräilemään enemmän, eikä kuntokaan palaudu välittömästi”, hän huomauttaa.

Kunnon ylläpitäminen ei vaadi ihmeitä, sillä Tulenheimon mukaan muutamallakin talvipyöräilykerralla saa ylläpidettyä omaa fyysistä kuntoa.

“Vaatteet kosteudenkestäviksi ja sopivan, vaan ei liian lämpimiksi sekä pakolliset etu- ja takavalot kuntoon.

Martti Tulenheimo

“Kyseessä ei ole mikään suoritus, vaan pyöräily helpottaa oman arjen pyörittämistä.”

Fyysisen hyvinvoinnin rinnalle Tulenheimo nostaa pyöräilyn henkiset edut, sillä polkeminen antaa hyvän fiiliksen. 

“Pyörä on talvellakin oikein mainio kulkupeli. Vaatteet kosteudenkestäviksi ja sopivan, vaan ei liian lämpimiksi sekä pakolliset etu- ja takavalot kuntoon, niin ei muuta kuin satulalle”, hän kehoittaa. 

Talvella pyöräkaupoille

Lahden Polkupyörähuollon yrittäjä Ville Kantoluoto tuumaa talven ja kesän olevan selvästi erilaiset polkupyöräliikkeen kannalta. 

“Talvipyöräily on kasvanut työsuhdepyöräilyedun myötä, ja talven täyttyminen on helpottanut myös meidän arkea”, hän kiittelee. 

Oman asiakaskuntansa Kantoluoto pystyy jakamaan karkeasti kahteen ryhmään: pyöräharrastajiin ja työmatkapyöräilijöihin. Satunnaisia pyöräilijöitä tulee vähemmän asiakkaiksi talvisin. 

“Harrastajat huollattavat pyöriään talvella kevättä varten, kun monella on erikseen talveen paremmin sopiva fatbike, joka on talven säille ja poluille sopivampi vaihtoehto. Työmatkapyöräilijät sen sijaan tulevat vaihdattamaan nastarenkaita hybrid-tyyppisiin pyöriin.”

Pyöräliikkeen yrittäjä neuvoo talvipyöräilystä kiinnosteita tulemaan pyöräostoksille juuri talvella, kun sesongin ollessa rauhoittunut asiakaspalveluun pystyy antamaan enemmän.

“Monet ovat tämän myös oivaltaneet, sillä pyörän ostaja talvella ei ole enää harvinainen näky. Kyllä kyselyjä tulee pyöristä lähes päivittäin”, hän avaa. 

“Pyörän ostaja talvella ei ole enää harvinainen näky.”

Ville Kantoluoto

Kantoluoto sanoo myyntiprosessin lähtevän käyntiin asiakkaan pyörälle suunnitellun käyttötarkoituksen selvittämisestä. Käyttötarkoituksessa kannattaa pohtia realistista omaa käyttöä eikä liian suuria haavekuvia. 

“Sitten aletaan koeajaa soveltuvia vaihtoehtoja, jotta saadaan selville, mikä pyörä tuntuu itselle parhaimmalta”, hän jatkaa. 

Teknisiä eroja korostetaan Kantoluodon mielestä usein liikaakin, minkä vuoksi hän itse pyrkii varmistamaan ennen kaikkea asiakkaan mieltymyksen, jotta pyörällä tulisi oikeasti taitettua matkoja. 

“Jotkut haluavat yleensä tsekkailla vielä muitakin vaihtoehtoja verkkokaupoista ja muualta, kunnes tekevät lopullisen päätöksensä pyöräkaupoista.”

Kuva: Pixabay

Pyöräilyvarusteet kuntoon

Kantoluoto sanoo 30-40 -vuotiaiden miehien olevan yleisin asiakaskunta, joka haluaa yleisesti maastopyöriä täysijousituksella sekä sähköavusteisuudella. 

“Asiakkaan tilanne määrittää sen, kuinka paljon muuta ostetaan samalla. Turvavälineet, kuten kypärä ja valot, ovat yleisimpiä”, hän kuvaa.

Työsuhdepyörissä asiakkaista noin puolet Kantoluodon mielestä yleisesti vähemmän pyörälleitä, jolloin myös tarvikkeita menee heille usein enemmän. 

Talvipyöräily lähtee hänestä hyvistä nastarenkaista, jotta pyöräily olisi turvallista ja miellyttävää, kun pitoa löytyy riittävästi. 

“Varusteiden tulee olla kohdillaan. Kypärä pitää olla kunnossa, koska talvi on aina yllätyksellistä aikaa”, Kantoluoto perustelee.

Talvipyörävalinnassa asiakkaiden kannattaisi hänestä välttää kaikista halvimmat mallit, sillä niissä jäätyminen ja kosteuden kertyminen ovat usein haasteita. 

“Halvinta ei kannata ostaa, muttei myöskään kalleinta. Kun mennään pari astetta ylöspäin hintaluokassa, niin löytää kyllä talvella pelittävän pyörän.”

“Huoltoja ei kannata laiminlyödä, sillä niillä saa pyörän kestämään pidempään.”

Ville Kantoluoto

Kantoluoto huomauttaa lisäksi, että talvi kuluttaa pyörää enemmän kuin muut vuodenajat. Talven jälkeen pyörä tulisikin huoltaa suhteellisen laajasti heti keväällä

“Helmi-maaliskuulla huoltoaikoja löytyy vielä hyvin ennen kevätbuumia, jolloin 4-5 viikkoa hurahtaa äkkiä huoltojonossa. Tärkeimmistä huoltokohteista laakerit tulee tarkistaa, jotteivät ne ole kosteat eivätkä ruosteiset”, hän vinkkaa.

Kun heti keväällä talven jälkeen pyörän huoltaa perusteellisemmin, syksyllä voi riittää kilometreistä riippuen Kantoluodosta myös pintapuoleisempi huolto. 

“Huoltoja ei kannata laiminlyödä, sillä niillä saa pyörän kestämään pidempään”, hän tiivistää. 

Kuva: Pixabay

Talvipyöräily vetää pohjoisen matkailussa

Ylläksellä toimivan Sport Corner Ylläksen matkailuyrittäjä Olli Suvilampi sanoo olleensa mukana talvipyöräilymatkailussa vuodesta 2015 asti. 

“Asiakkailta tuli silloin aikoinaan toivetta talvipyöräreitteihin, joita alettiinkin ajamaan ensin talkoilla”, hän muistelee “alan” alkuvuosia. 

Talvipyöräilystä kiinnostuneiden turistien määrän kasvaessa toiminta kaupallistui, ja nykyään matkailukeskus vetää reitit moottorikelkkaan kehitetyllä erikoislanalla, jolloin reitti tamppaantuu.

“Fatbikien nousu selittää myös kasvua”, Suvilampi mainitsee. 

Fatbike on hänestä kehitelty talveen juuri leveämmän renkaan ja paksumman kumin ansiosta. Nyrkkisääntönä on, että mitä pehmeämpi maasto, sitä pehmeämpi rengas. 

“Kova rengas ei vain toimi lumessa, sillä vähän matkan päästä rengas tipahtaa alas ja meno tyssää.”

Suvilammen mukaan etelän turistit, jotka voivat kotonaan pärjätä kovemmilla nastarenkailla, eivät aina muista päästää riittävästi ilmaa pois renkaasta maastoon siirtyessään. 

“Kova rengas ei vain toimi lumessa.”

Olli Suvilampi

Sähköpyöriä on tullut markkinoille myös enemmän, mutta sähköfatbikea on suhteellisen vähän liikenteessä, koska niitä ei tarvita muualla kuin lumessa ja pehmeässä maastossa.

”Luontoäiti tuo sähköpyöriin omat haasteensa, sillä 20 asteen pakkasessa sähköpyörät eivät enää pelitä luotettavasti”, Suvilampi toteaa.

”Aktiiviharrastajilla on mukanaan omat varusteet. Tavallisimmat vuokraajat

ovat satunnaiskäyttäjiä, jotka ovat kuulleet talvipyöräilystä jostain ja ovat halunneet tulla itse kokeilemaan asiaa”, Suvilampi jatkaa asiakaskunnastaan.

Hänen mukaansa viikon lomasta voidaan talvipyöräilyä kokeilla yhtenä päivänä, joka tarkoittaa usein käytännössä kolmen tunnin kokeilulenkkiä.

“Nykyään on myös heitä, jotka tulevat viikoksi tänne pohjoiseen pelkästään pyöräilemään. Enemmän on suomalaisia talvipyöräilijöitä, koska ulkomaalaiset nauttivat usein perinteisistä Lapin turistikohteista”, hän avaa. 

Kuva: Pixabay

Pitkälle kevääseen

Suvilampi kertoo talvipyöräilysesongin huippujen sijoittuvan joululomaan sekä talvilomista aina kevääseen saakka. 

“Kausi jatkuu aina aamupakkasiin asti, mutta keväällä aurinko alkaa tuoda haasteita. Keväälläkin voi tulla helmiä vastaan pyöräilyolosuhteiden osalta.”

Matkailuyrittäjä kehottaa talvipyöräilemään tulevia laittamaan varusteet kuntoon pohjoisia sääolosuhteita vastaan. Jalkaan kannattaa valita lämpimät talvikengät.

“Hanskoihin tulee myös satsata, kun ylävartaloa ei kauheasti liiku polkiessa”, hän neuvoo.

Ylipukeutumaan Suvilampikaan ei kannusta, sillä liian lämpimät toppahousut ja -takki puskee hien pintaan, mikä tekee kokemuksen epämieluisamman. 

“Pukeutumisessa hiihtoasun ja lasketteluasun välistä löytyy todennäköisesti optimi. Välillä on yritetty lenkkareilla ja farkuilla, mutta sitä en voi suositella kenellekään”, hän naurahtaa. 

Kun käyttää reitillä kypärää, sen alle kannattaa Suvilammesta löytää sopiva pipo. Lisäksi silmät kannattaa suojata niin oksien kuin lumipyryn varalta.

“Reppuun kannattaa varata puolestaan lämmintä juotavaa sekä vaihtovaatteitta ja taukotakkia.”

“Pukeutumisessa hiihtoasun ja lasketteluasun välistä löytyy todennäköisesti optimi.”

Olli Suvilampi

Jos alle on valikoitunut sähköpyörä, Suvilampi ohjeistaa kiinnittämään huomiota muutamaan seikkaan. 

”Sähköpyöräilijöiden ei kannata pysähtyä pitkäksi aikaa kovilla pakkasilla, sillä akku pysyy lämpimänä vain kuormituksessa ja tauon aikana akku jäätyy helposti. Tauonkaan pitäminen ei ole mahdottomuus sähköpyörällä, kunhan muistaa ottaa akun irti itsensä mukaan lämpimään”, hän huomauttaa.

Suvilampi arvioi talvipyöräilykulttuurin olevan vielä vasta syntymässä, sillä aiheen ympärillä paljon tavat kehittyvät.

“Kapearenkaisilla pyörillä ei toivota ajettavan yleisesillä reiteillä, koska niiden vuoksi reitti menee rikki”, hän mainitsee yhdeksi kehityskohteeksi. 

Rengaspaineita tulisi myös jaksaa säätää Suvilammen mielestä jokaisen reitin käyttäjän takia. Eturenkaasta voi hänen mukaansa päästää enemmän ilmaa pois, kun rengas alkaa “vetämään siksakkia”

“Suosittelen jokaista kokeilemaan, onhan se talvipyöräily hauskaa puuhaa”, hän lopettaa. 

Kommentoi

[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Samankaltaisia juttuta