Kuuluuko nuorten ääni vaaleissa?

Teksti Josefi Tiirola

Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä 19–20-vuotiaana ja samaa ikäluokkaa leimaa alhainen äänestysprosentti. Varusmiesten mahdollisuus äänestää palveluksen aikana tapahtuvissa vaaleissa on herättänyt keskustelua jo vuosia. Varusmies-lehti haastatteli kahta nuorta yhteiskunnallista vaikuttajaa näkemyksistä aiheeseen tänä päivänä.

Varusmiesliitto julkaisi 19. helmikuuta kannanoton, jossa vaadittiin turvaamaan varusmiesten oikeus äänestää kevään 2021 kuntavaaleissa, jotka on suunniteltu pidettäväksi 18. huhtikuuta. Kannanoton taustalla ovat koronaepidemian aikaiset poikkeusjärjestelyt, joissa varusmiehet on jaettu kolmeen eri osastoon. Osastot vuorottelevat kasarmi-, maasto- ja lomaviikkojen välillä siten, että varusmies viettää yleensä neljä viikkoa palveluksessa ja kaksi viikkoa vapaalla.

Tammikuussa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei ollut varma voitaisiinko varusmiesten oikeus äänestää kevään kuntavaaleissa toteuttaa. Kaikkonen uskoi vielä tammikuussa, että oikeuden toteuttamiseksi vaalilakia tulisi muuttaa. Puolustusvoimat ilmoitti kuitenkin 22. helmikuuta, että jokaiselle varusmiehelle taataan mahdollisuus käydä äänestämässä kevään kuntavaaleissa.

Vain joka kolmas käyttää äänensä

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa 18–24-vuotiaista nuorista vain joka kolmas äänesti. Allianssi nostaa esille nuorten ehdokkaiden vähäisen määrän. Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Iina Palonen on huolissaan etenkin koronavirusepidemian vaikutuksista nuorten äänestämiseen.

– Koronatilanne voi vaikeuttaa äänestysmahdollisuuksia kaikissa ikäryhmissä. Niin on myös varusmiehillä, Palonen toteaa.

Palonen jatkaa, että olisi ensisijaisen tärkeää turvata varusmiehille mutkaton äänestäminen: – Varusmiespalveluksen aikana voi olla mielessä muut asiat kuin äänestäminen. Vaikka kynnys äänestämiseen ei olisi korkea, se saattaa jäädä tekemättä, jos äänestäminen on vaikeaa.

Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Iina Palonen on huolissaan koronavirusepidemian vaikutuksista nuorten äänestämiseen.

Nuorena kuntavaaleissa

Nuorilla on useita kanavia vaikuttaa: esimerkiksi puoluepoliittiset nuorisjärjestöt, nuorisovaltuustot ja niiden järjestöt. Sera Savolainen, 21, on insinööriopiskelija, joka toimii tällä hetkellä Kokoomusnuorten liittohallituksessa. Savolainen on myös Helsingissä ehdolla kuntavaaleissa 2021 keväällä.

– Puhun eniten tasa-arvosta, päihde- ja perhepolitiikasta, yhdenvertaisuudesta, ekologisuudesta sekä vapaudesta ja byrokratian purkamisesta. Ajattelen, että jos ihmiset eivät ole vapaita ja keskenään yhdenvertaisia, ovat mahdollisuudet lähtökohtaisesti vinksallaan, Savolainen kertoo arvoistaan.

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Savolainen kiinnostui jo yläasteikäisenä, vaikka ikä ei riittänytkään liittymään poliittiseen nuorisojärjestöön.

– Keskustelin muutaman vuoden ajan netissä ja luin erilaisten yhteiskunnallisten keskustelijoiden ajatuksia ympäröivästä maailmasta. Kiinnostuin myös yhteiskunnallisista aineista koulussa ja vihdoin 17-vuotiaana lähdin mukaan Kokoomusnuoriin, Savolainen kuvailee.

Laaja-alaisia avustajan töitä

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on laaja-alaista ja nuoria ihmisiä palkataan hyvin moninaisiin tehtäviin politiikan pariin. Emil Kastehelmi toimii Euroopan parlamentin jäsenen Alviina Alametsän (vihr.) avustajana.

– Euroopan parlamentin edustajan (MEP) avustajana oleminen on yksi parhaita töitä, joissa olen koskaan ollut. Työtehtävät ovat vaihtelevia, hommat kiinnostavia, ja työnkuva on muotoutunut hyvin pitkälti oman osaamisen sekä kiinnostuksen pohjalta, Kastehelmi summaa.

Myös Kastehelmi kiinnostui Savolaisen tavalla yhteiskunnasta ja politiikasta jo yläasteikäisenä, mutta kiinnostus puoluepolitiikkaan lähti vasta asepalveluksen jälkeen. 

– Itselleni tärkeitä teemoja ovat ilmastonmuutos, talous, turvallisuus ja ihmisille hyvä yhteiskunta, Kastehelmi mainitsee.

Äänestämisen tärkeys korostuu

Savolainen ja Kastehelmi pitävät molemmat nuorten äänestämistä tärkeänä ja se nähdään suoraan liitoksissa demokraattiseen päätöksentekoon.

– Päättäviin elimiin tarvitaan myös nuorten äänen mukaisia ihmisiä eikä se voi toteutua ilman, että nuoret itse äänestävät, Savolainen painottaa.

Kastehelmi on myös huolissaan siitä, ettei nuoria edustajia ole kovinkaan paljoa valtuustoissa. Molemmat vaikuttajat pitävät äänestämistä itsestäänselvyytenä. Kastehelmi kuvailee prosessia jopa helpoksi ja nopeaksi tavaksi vaikuttaa. 

Savolainen työskenteli 2019 vaalien alla nuorten äänestysprosentin nostamiseksi. Hän uskoo ja toivoo, että Puolustusvoimien tarjoama mahdollisuus äänestää palveluksessa madaltaa kynnystä tehdä niin. Kastehelmi myös toivoo, että palveluksessa olevat nuoret käyttäisivät mahdollisuuden äänestää hyväksi.

– Toivon, että Puolustusvoimat ohjaisivat nuoria käyttämään sitä äänestysmahdollisuutta, mikä heille on tarjottu.

Nykyinen vaalilaki rajoittaa mahdollisuutta järjestää äänestys varuskunnissa, sillä äänestyspaikka voidaan järjestää vain, jos sotilaskoti sijaitsee varsinaisen varuskunnan ulkopuolella. Kuva: Saana Sjöblom-Hasselblatt.