Kuuluuko nuorten ääni vaaleissa?

Teksti Josefi Tiirola

Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä 19–20-vuotiaana ja samaa ikäluokkaa leimaa alhainen äänestysprosentti. Varusmiesten mahdollisuus äänestää palveluksen aikana tapahtuvissa vaaleissa on herättänyt keskustelua jo vuosia. Varusmies-lehti haastatteli kahta nuorta yhteiskunnallista vaikuttajaa näkemyksistä aiheeseen tänä päivänä.

Varusmiesliitto julkaisi 19. helmikuuta kannanoton, jossa vaadittiin turvaamaan varusmiesten oikeus äänestää kevään 2021 kuntavaaleissa, jotka on suunniteltu pidettäväksi 18. huhtikuuta. Kannanoton taustalla ovat koronaepidemian aikaiset poikkeusjärjestelyt, joissa varusmiehet on jaettu kolmeen eri osastoon. Osastot vuorottelevat kasarmi-, maasto- ja lomaviikkojen välillä siten, että varusmies viettää yleensä neljä viikkoa palveluksessa ja kaksi viikkoa vapaalla.

Tammikuussa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei ollut varma voitaisiinko varusmiesten oikeus äänestää kevään kuntavaaleissa toteuttaa. Kaikkonen uskoi vielä tammikuussa, että oikeuden toteuttamiseksi vaalilakia tulisi muuttaa. Puolustusvoimat ilmoitti kuitenkin 22. helmikuuta, että jokaiselle varusmiehelle taataan mahdollisuus käydä äänestämässä kevään kuntavaaleissa.

Vain joka kolmas käyttää äänensä

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa 18–24-vuotiaista nuorista vain joka kolmas äänesti. Allianssi nostaa esille nuorten ehdokkaiden vähäisen määrän. Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Iina Palonen on huolissaan etenkin koronavirusepidemian vaikutuksista nuorten äänestämiseen.

– Koronatilanne voi vaikeuttaa äänestysmahdollisuuksia kaikissa ikäryhmissä. Niin on myös varusmiehillä, Palonen toteaa.

Palonen jatkaa, että olisi ensisijaisen tärkeää turvata varusmiehille mutkaton äänestäminen: – Varusmiespalveluksen aikana voi olla mielessä muut asiat kuin äänestäminen. Vaikka kynnys äänestämiseen ei olisi korkea, se saattaa jäädä tekemättä, jos äänestäminen on vaikeaa.

Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Iina Palonen on huolissaan koronavirusepidemian vaikutuksista nuorten äänestämiseen.

Nuorena kuntavaaleissa

Nuorilla on useita kanavia vaikuttaa: esimerkiksi puoluepoliittiset nuorisjärjestöt, nuorisovaltuustot ja niiden järjestöt. Sera Savolainen, 21, on insinööriopiskelija, joka toimii tällä hetkellä Kokoomusnuorten liittohallituksessa. Savolainen on myös Helsingissä ehdolla kuntavaaleissa 2021 keväällä.

– Puhun eniten tasa-arvosta, päihde- ja perhepolitiikasta, yhdenvertaisuudesta, ekologisuudesta sekä vapaudesta ja byrokratian purkamisesta. Ajattelen, että jos ihmiset eivät ole vapaita ja keskenään yhdenvertaisia, ovat mahdollisuudet lähtökohtaisesti vinksallaan, Savolainen kertoo arvoistaan.

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Savolainen kiinnostui jo yläasteikäisenä, vaikka ikä ei riittänytkään liittymään poliittiseen nuorisojärjestöön.

– Keskustelin muutaman vuoden ajan netissä ja luin erilaisten yhteiskunnallisten keskustelijoiden ajatuksia ympäröivästä maailmasta. Kiinnostuin myös yhteiskunnallisista aineista koulussa ja vihdoin 17-vuotiaana lähdin mukaan Kokoomusnuoriin, Savolainen kuvailee.

Sera Savolainen pitää arvojensa mukaisena suorittaa palveluksen vapaaehtoisesti. Kuva: Essi Jäälinna.

Laaja-alaisia avustajan töitä

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on laaja-alaista ja nuoria ihmisiä palkataan hyvin moninaisiin tehtäviin politiikan pariin. Emil Kastehelmi toimii Euroopan parlamentin jäsenen Alviina Alametsän (vihr.) avustajana.

– Euroopan parlamentin edustajan (MEP) avustajana oleminen on yksi parhaita töitä, joissa olen koskaan ollut. Työtehtävät ovat vaihtelevia, hommat kiinnostavia, ja työnkuva on muotoutunut hyvin pitkälti oman osaamisen sekä kiinnostuksen pohjalta, Kastehelmi summaa.

Myös Kastehelmi kiinnostui Savolaisen tavalla yhteiskunnasta ja politiikasta jo yläasteikäisenä, mutta kiinnostus puoluepolitiikkaan lähti vasta asepalveluksen jälkeen. 

– Itselleni tärkeitä teemoja ovat ilmastonmuutos, talous, turvallisuus ja ihmisille hyvä yhteiskunta, Kastehelmi mainitsee.

Äänestämisen tärkeys korostuu

Savolainen ja Kastehelmi pitävät molemmat nuorten äänestämistä tärkeänä ja se nähdään suoraan liitoksissa demokraattiseen päätöksentekoon.

– Päättäviin elimiin tarvitaan myös nuorten äänen mukaisia ihmisiä eikä se voi toteutua ilman, että nuoret itse äänestävät, Savolainen painottaa.

Kastehelmi on myös huolissaan siitä, ettei nuoria edustajia ole kovinkaan paljoa valtuustoissa. Molemmat vaikuttajat pitävät äänestämistä itsestäänselvyytenä. Kastehelmi kuvailee prosessia jopa helpoksi ja nopeaksi tavaksi vaikuttaa. 

Savolainen työskenteli 2019 vaalien alla nuorten äänestysprosentin nostamiseksi. Hän uskoo ja toivoo, että Puolustusvoimien tarjoama mahdollisuus äänestää palveluksessa madaltaa kynnystä tehdä niin. Kastehelmi myös toivoo, että palveluksessa olevat nuoret käyttäisivät mahdollisuuden äänestää hyväksi.

– Toivon, että Puolustusvoimat ohjaisivat nuoria käyttämään sitä äänestysmahdollisuutta, mikä heille on tarjottu.

Nykyinen vaalilaki rajoittaa mahdollisuutta järjestää äänestys varuskunnissa, sillä äänestyspaikka voidaan järjestää vain, jos sotilaskoti sijaitsee varsinaisen varuskunnan ulkopuolella. Kuva: Saana Sjöblom-Hasselblatt.

Toivo tulevaisuudessa

Kumpikin vaikuttaja korostaa politiikan pitkänäköisyyttä ja tulevaisuuden toivoa. 

– Jos nuorille ei voida politiikalla tarjota toivoa, ovat tulevaisuuden näkymät aika synkät, Savolainen manaa.

Kastehelmi puolestaan korostaa esimerkiksi ilmastotoimia ja huolellista taloudenhoitoa.

– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen huomiotta jättäminen romuttaa pitkällä aikavälillä talouden, kun taas talouden huomiotta jättäminen aiheuttaa turvattoman ja ihmisille huonon yhteiskunnan.

Vaikuttajat myös uskovat, että tulevaisuus kiinnostaa jokaista nuorta omalla tavallaan.

– Siihen jaksan uskoa, että tulevaisuuden näkymät kiinnostavat jollain tapaa jokaista. Siksi ei voida tehdä lyhyen tähtäimen näköalatonta politiikkaa. Tässä lajissa kun ei pikavoittoja saa, Savolainen huomauttaa.

Haaveena intti

Savolainen oli 8-vuotias nähdessään ensimmäistä kertaa naissotilaan. Tällä hetkellä hänen suunnitelmissaan on astua palvelukseen 2/23-saapumiserässä. Päätöstä vahvisti konkreettiset esimerkit naisten vapaaehtoisesta palveluksesta.

– Toisena välivuotena tapailin erästä naista, joka oli käynyt intin ja työskenteli varuskunnassa. Hänen kertomansa ja kannustuksensa innosti minua ja päätin tosissani, että nyt mennään.

Savolainen pitää inttiä mahdollisuutena myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Hän uskoo myös intin näyttävän yhteiskunnasta epäkohtia, joita ei ole osannut aikaisemmin ajatellakaan, ja haluaa olla mukana korjaamassa ja vaikuttamassa maanpuolustukseen liittyviin asioihin.

– Palveluksessa pääsee kohtaamaan ihmisiä niin monesta eri taustasta, etten usko välttyväni mielenkiintoisilta keskusteluilta, jotka taas innostavat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, Savolainen kuvailee.

 Emil Kastehelmi pohti lukiossa alkavansa totaalikieltäytyjäksi, mutta kiinnostui sittemmin maanpuolustuksesta. Kuva: Aleksi Rikkinen.

Totaalikieltäytymisestä Reserviupseerikouluun

Kastehelmi kertoo, että pohti vielä lukiossa alkavansa totaalikieltäytyjäksi. Tie vei Kastehelmen kuitenkin Reserviupseerikoulusta sopimussotilaaksi Karjalan prikaatiin. Hänen kurssi, 244, oli viimeinen, joka sai käydä legendaarisen sissikomppanian ennen nimenmuutosta tiedustelukomppaniaksi. Maanpuolustus jäi kiinnostamaan Kastehelmeä asepalveluksenkin jälkeenkin.

– Olen toteuttanut muun muassa laajan sotahistoriallisen kartoitustutkimuksen ystäväni kanssa Käsivarren Lapissa, Sturmbock-linjalla. Lisäksi toimin myös koordinaattorina Reservin Mentoreissa, joka tarjoaa maksutonta mentorointia kaikille varusmiehille ja nuorille reserviläisille. Palveluksesta jäi käteen myös kiinnostus turvallisuuspolitiikkaa kohtaan.

Savolainen ja Kastehelmi ovat esimerkkejä nuorista vaikuttajista, joita yhdistää maanpuolustustahto.

– Pidän arvojeni mukaisena, että aloitan palveluksen vapaaehtoisesti systeemin ollessa tällä hetkellä äärimmäisen epätasa-arvoinen. Siksi on myös tärkeää, että äänioikeus otetaan huomioon myös asepalveluksen aikana, Savolainen kertoo näkemyksestään.

Varusmiesliiton Palonen kertoo puolestaan, että Varusmiesliitto on osallistunut yhdessä Demo Finlandin ja muiden nuorisojärjestöjen kanssa yhteiskannanottoon, jonka tarkoituksena on turvata varusmiesten äänioikeus myös tulevaisuudessa: ”Nykyinen vaalilaki rajoittaa mahdollisuutta järjestää äänestys varuskunnissa, sillä äänestyspaikka voidaan järjestää vain, jos sotilaskoti sijaitsee varsinaisen varuskunnan ulkopuolella. Ratkaisuna on varuskuntien lisääminen vaalilain 9 §:ssä eriteltyjen laitosten listaan, jolloin ennakkoäänestys tai varsinainen äänestyspaikka voidaan perustaa varuskuntiin”, kannanotossa todetaan.

Mukaan toimintaan

Palonen suosittelee lähtemään mukaan Varusmiesliiton toimintaan.

– Suosittelen kaikkia liittymään jäseneksi ja tulemaan mukaan toimintaan! Jäsenlomakkeen voi täyttää varusmiesliiton nettisivuilla, ja jäsenyys on maksutonta palvelusta suorittaville varusmiehille, naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville naisille sekä siviilipalvelusmiehille.

Savolainen ja Kastehelmi kannustavat myös nuoria lähtemään mukaan päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

– Politiikassa on monia eri rooleja tarjolla – jokaisen ei tarvitse pyrkiä esimerkiksi kansanedustajaksi, vaan vaikuttamisen kentältä löytyy runsaasti erilaisia tehtäviä, Kastehelmi kannustaa.

FAKTA

Nimi: Sera Savolainen

Ikä: 21

Koulutus: Opiskelee tuotantotalouden insinööriksi

Tehtävä: Toimii Kokoomusnuorten liittohallituksessa ja on ehdolla kuntavaaleissa 2021

Varusmiespalvelus: Suunnitelmissa aloittaa vapaaehtoinen palvelus 2/23 saapumiserässä

Twitter: @SeraSavolainen

FAKTA

Nimi: Emil Kastehelmi

Ikä: 26

Koulutus: Taloussosiologian maisteriopiskelija

Tehtävä: Europarlaamentikon avustaja, tutkimusmatkailija, takana yli 500 aamua Puolustusvoimissa

Twitter: @EmilKastehelmi

Lisää Kastehelmen sotahistorian tutkimuksista: https://www.forgottenfronts.fi