Palvelusaika haastaa jaksamisen ja taloudellisen tilanteen
Teksti ja kuvat: Josefi Tiirola
Palvelusta aloittavat asevelvolliset keräävät usein tiedonmurusia ystäviltään ja sosiaalisen median palveluista liittyen varusmiesten taloudelliseen asemaan, koulutukseen ja ihmissuhde-elämään. Palveluksen aloittamiseen liittyy yleensä suuria jännityksen tunteita ja siksi voi olla haastavaa jättää siviilielämä taukotilaan jopa vuoden ajaksi.
Varusmiesten taloudellinen asema, koulutusmahdollisuudet, sekä hyvinvointi puhuttavat vuodesta toiseen lehtien keskustelupalstoilla. Suurin keskustelutulva ajoittuu palveluksen aloittamisajankohtien kynnykselle. Kansalaisia kiinnostavat varusmiesten mahdollisuus selviytyä palveluksesta taloudellisesti, mahdollisuudet hakea töitä ja kouluttautua. Palvelus tempaa varusmiehen niin tiiviisti mukaan sotilaselämään, että joskus voi olla vaikeaa muistaa siviilielämän jatkuvan aitojen ulkopuolella samaan tahtia kuin ennenkin.
Päiväraha puhuttaa
Varusmiehet saavat jokaiselta palveluspäivältä päivärahan, joka on verotonta tuloa. Päivärahan määrä nousee palvelusajan pidentyessä, mutta jää silti suurimmillaankin noin kahdentoista euron korville. Päivärahan määrä suhteutettuna hintatasoon koetaan usein pieneksi, minkä vuoksi varusmiesten tulee tarkastella kulutustottumuksiaan ja taloudellista asemaansa palvelukseen astuessa. Keskustelu päivärahasta ja sen suuruudesta nousee esille etenkin maanpuolustustahdosta puhuttaessa, sillä asepalvelus voi olla työelämän jälkeen huomattava taloudellinen notkahdus alaspäin.
Saapumiserän 1/20 varusmiestoimikuntien pääsihteeri Miska Kulmala parantaisi varusmiesten taloudellista asemaa lisäämällä esimerkiksi vakuutusmaksut sotilasavustuksen piiriin. Kulmala kannattaa myös sotilasavustukseen sidottua ruokarahaa lomapäiviltä.
– Suurimmalla osalla varusmiehistä ei ole mahdollisuutta käydä ruokailemassa varuskunnassa lomilla, hän huomauttaa.
Varusmiesten asema suhteessa siviilipalvelusmiehiin on koettu toisinaan epätasa-arvoiseksi, sillä siviilipalvelusmiehille ruokarahaa maksetaan myös niiltä päiviltä, kun mahdollisuutta ruokailuun ei ole tosiasiallisesti ollut.
Varusmiesten päivärahaan tuli indeksikorotukset vuosina 2020 ja 2021.
Intti on myös mahdollisuus
Varusmiespalveluksen vuoksi voi lykätä yhteishaussa saamaansa suomalaisen oppilaitoksen opiskelupaikkaa. Palveluksen aikana on myös mahdollisuus osallistua yhteishakuun. Saapumiserien välillä voi kuitenkin olla eriäväisyyksiä riippuen palvelusajasta, sillä joulukuussa kotiutuvalla voi olla hankaluuksia aloittaa opinnot kesken lukuvuoden.
Kulmala kertoo uskovansa hakemisen koulutuksiin onnistuvan tarpeeksi hyvin. Hän kuitenkin toteaa, että pääsykokeisiin valmistautuminen voi olla haasteellista kasarmilla.
– Maastossa valmistautuminen on käytännössä täysin mahdotonta, Kulmala summaa.
Vaikka asepalvelus voidaankin nähdä koulutusta lykkäävänä vuotena, on myös mahdollisuus ottaa hyöty irti monipuolisesta palveluksesta. Johtaja- ja aselajiopintoja voidaan lukea hyväksi oppilaitoksesta riippuen, ja kuljetuskoulutuksen saavilla varusmiehillä on mahdollisuus suorittaa kuorma-autokortti. Siviiliosaamistakin voi päästä hyödyntämään esimerkiksi erityistehtävissä, joita on suunnattu monipuolisesti sekä miehistö- että johtajakoulutetuillekin.
Miska Kulmala toimi varusmiestoimikuntien pääsihteerinä saapumiserälle 1/20.
Pienoisyhteiskunta viranomaisyhteistyöllä
Puolustusvoimien Pääesikunnan koulutusosastolla työskentelee sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen. Hän ilmaisee Puolustusvoimien olevan ikään kuin pienoisyhteiskunta, joka koostuu monista eri elimistä ja yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa. Puolustusvoimat tekevät yhteistyötä esimerkiksi Kelan ja ministeriöiden kanssa.
– Varuskuntien sosiaalikuraattorien työ on pääasiassa varusmiesten kanssa tehtävää asiakastyötä, mutta he tekevät myös yhteistyötä aitojen ulkopuolella olevien viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, Maijanen kertoo.
Puolustusvoimissa pidetään huolta myös palveluksensa keskeyttäneistä ja heidät voidaan ohjata esimerkiksi Aikalisä-toiminnan pariin, jonka tarkoituksena on täydentää Puolustusvoimien tarjoamaa tukea. Osana varusmiesten koulutussuunnitelmaa on myös sosiaalikuraattorien ja muiden sosiaalisen työn ammattilaisten oppitunteja, joiden tarkoitus on tiedottaa kaikkia palveluksessa olevia siviilielämään liittyvistä asioista, kuten taloudellisista asioista ja koulutusmahdollisuuksista.
– Opintoihin ja työelämään liittyvä oppitunti on ajoitettu nimenomaan ennen yhteishakua niin keväällä kuin syksylläkin.
Maijanen pitää nykyistä järjestelmää toimivana, sillä sosiaalikuraattorit ovat hyvin koulutettuja ja monialaisia ammattilaisia, joiden päätarkoituksena on parantaa varusmiesten hyvinvointia varuskunnissa niin yhteisönä kuin yksilöllisestikin. Jokaisella varusmiehellä on mahdollisuus tukeutua apuun ja kynnys on laskettu mahdollisimman matalaksi.
– Tämä kaikki perustuu asevelvollisuuslakiin, Maijanen toteaa.
Osamaksusopimukset sudenkuoppana
Varusmiesten tyytyväisyyttä palvelukseen seurataan jatkuvasti valtakunnallisilla kyselyillä. Maijanen kertoo näiden kyselyiden antavan palautetta siitä, miten palvelus on sujunut jokaisen saapumiserän kohdalla, ja mitä asioita tulisi vielä kehittää. Maijanen suhtautuu nykyiseen tilanteeseen positiivisesti, sillä esimerkiksi varusmiesten velkaantuminen ei ole lisääntynyt viime vuosina – se on itse asiassa jopa vähentynyt hieman.
Maijasen mukaan eniten haasteita varusmiesten taloudelliseen tilanteeseen aiheuttaa tällä hetkellä osamaksusopimukset, jotka ovat tehty ennen palveluksen aloittamista. Muutoin Maijanen uskoo varusmiesten sopeutuvan tulotason muutokseen hyvin, mutta peräänkuuluttaa myös kulutustottumusten tarkkailua.
Kulmala on samoilla linjoilla Maijasen kanssa, mutta haluaisi lisätä vielä varusmiesten yksilöllistä tukea.
– Jokaisen tilanne on yksilöllinen, minkä takia tukea on pystyttävä räätälöimään tarpeen mukaan, Kulmala lisää.
Pääsykokeisiin valmistautuminen voi olla haasteellista kasarmilla ja mahdotonta maastossa.
Vertaistuki korostuu
Talouteen ja koulutukseen liittyvät huolet eivät kuitenkaan ole ainoa siviilielämästä muistuttava asia varusmiespalveluksessa. Palveluksen aloittanut asevelvollinen voi kokea stressiä ja epävarmuutta myös ihmissuhteisiin ja läheisiin liittyen. Varsinkin palveluksen alussa yhteydenpito voi olla rajoitettua, kun illallakin voi olla ohjattua toimintaa.
Maijanen korostaa ihmissuhteisiin liittyen etenkin muilta varusmiehiltä saatavaa vertaistukea. Tukea voi saada myös joukko-osaston varusmiestoimikunnasta, jossa toimihenkilöt ovat itsekin palvelusta suorittavia varusmiehiä. Aina on mahdollisuus myös kääntyä sosiaalikuraattorin, sotilaspastorin tai yksikön henkilökunnan puoleen.
Kulmala lisäisi palvelukseen myös psykologin osaksi sosiaalialan ammattilaisia.
– Sotilaspastorin ja sosiaalikuraattorin lisäksi tulisi olla matalan kynnyksen psykologipalvelu, josta voitaisiin tarvittaessa ohjata eteenpäin laajemmankin tuen piiriin.
Kulmala ehdottaa lisäksi keskusteluryhmiä ja haluaisi varusmiehille matalamman kynnyksen kertoa ongelmista yksikön henkilökunnalle. Hänen mukaansa kynnys on usein korkea, eikä asiaa saada välttämättä selvitetyksi.
Palveluksen aloittaneelle varusmiehelle voi olla vaikeaa muistaa, että siviilielämä jatkuu aivan normaalisti.
Tulevaisuus vielä avoin
Valtioneuvosto asetti vuonna 2020 parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean pohtimaan asevelvollisuuden tulevaisuutta. Maijanen uskoo joidenkin asioiden tulevaisuudessa muuttuvan, mutta maltillisesti. Hänen mielestään on epätodennäköistä, että esimerkiksi varusmiesten tulotaso lähtisi huomattavaan nousuun lähitulevaisuudessa.
Työssään Maijanen on yhdessä sosiaalikuraattorien kanssa kuitenkin jatkuvasti valmiudessa ottamaan palautetta varusmiesten sosiaalisten olojen kehittämiseksi. Pääesikunnan tarkoitus on asettaa normit ja koordinoida toimintaa, mutta asiakaskontaktin tarkempi sisältö jää joukko-osaston sosiaalikuraattorin vastuulle. Maijasen mukaan Puolustusvoimat haluaa kuitenkin jatkuvasti helpottaa palvelukseen lähtöä esimerkiksi päivittämällä verkkosivuja ja ohjeistuksia.
Kulmala toivoo tulevaisuudessa keskityttävän myös palveluksen jälkeiseen aikaan, koska näkee palveluksen vaikuttavan myös reserviläisen taloudelliseen asemaan. Vuoteen 1992 varusmiehillä maksettiin kotiuttamisrahaa, jotta sopeutuminen reserviin olisi taloudellisesti kevyempää. Kulmala pohtii kotiuttamisrahaa vaihtoehtona, mutta ei pidä sitäkään täydellisenä keinona helpottamaan nykyistä tilannetta.
On hankala arvioida milloin asevelvollisuus tulee kokemaan murroksen ja minkälaisia seurauksia sillä on. Päätökset asevelvollisuuden tulevaisuudesta ovat parlamentaarisia ja siksi asevelvollisuuskokonaisuutta käsittelevä prosessi voi kestää pitkäänkin.
Varusmiehen päiväraha vuonna 2021
0–165 vrk: 5.20 €
165–255 vrk: 8.70 €
255–347 vrk: 12.10 €
Naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien varusraha vuorokaudessa: 0.50 €
Varusmiehen ruokaraha: 13.50 €
Tupakka-aski-indeksi
Tupakka-aski-indeksillä tarkoitettiin varusmiesten päivärahojen indeksikorotuksia vielä noin vuoteen 2010 asti. Tuolloin päivärahojen indeksikorotukset nousivat samaa tahtia tupakka-askien hintojen kanssa. Virallisesti päiväraha ei ole koskaan ollut sidottuna tupakka-askin hintaan, mutta termi on jäänyt puhekieleen. Päivärahat ovat saaneet viimeksi indeksikorotukset vuosina 2020 ja 2021, mutta tupakka-askien hinnat ovat nykyisellään nousseet indeksikorotuksia enemmän.
