Digiajan hävittäjän tärkein ase on data

Teksti: Antti Kylmänen

 

Digitalisaatiolla on suuri merkitys Suomeen hankittavien hävittäjien valinnassa. Hävittäjien kasvaneella laskentateholla ja entistä nopeammilla sensoreilla pyritään tuomaan parempi tilannekuva hävittäjän ohjaajalle, kertoo hävittäjähankinnan johtaja, prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen Digiä ja kyyneleitä -podcastin toisen kauden avausjaksossa.

Sensoreilla on valtava rooli tilannekuvan muodostamisessa. Keräsen mukaan tehokkaita sensoreita voidaan käyttää samanaikaisesti esimerkiksi tutka- ja häirintäjärjestelminä. Lisäksi hävittäjän sensorit keräävät datalinkin avulla tietoa maasta ja muista hävittäjistä.

– Tilannekuvan perusteella yleensä pärjätään taisteluissa. Tilannekuvaa pystytään hyödyntämään reaaliajassa jakamalla maahan tai analysoimalla jälkikäteen. Tiedon perusteella järjestelmien käyttöä voidaan optimoida, Keränen sanoo.

Sensorien kehityksen myötä mahdollisuudet hyödyntää virtuaalitodellisuutta hävittäjälentäjien koulutuksessa kasvavat. Virtuaalitodellisuuden avulla harjoituksissa voidaan käyttää keinomaaleja, jotka näyttäytyvät hävittäjän sensoreille samalla lailla kuin oikea uhka.

Vaikka automatiikka ja koneoppiminen ovat olleet jo pitkään mukana länsimaisessa ajattelussa, Keränen ei usko robotiikan korvaavan ihmistä taistelussa ainakaan suuressa mittakaavassa. Autonomisen sotakoneen täytyisi pystyä käymään sotaa itsenäisesti. Tämä voisi Keräsen mukaan olla uhka koneiden luojille.

– Ongelma on se, että robotit voivat kääntyä lähettäjäänsä vastaan, jos ne katsovat, että sodankäynti onkin järkevämpi aloittaa sieltä.

Keränen pitää Suomen digimaanpuolustuksen tilaa varsin hyvänä, vaikka siihen käytettävä raha onkin vain murto-osa suurvaltojen summista. Tämän hän uskoo olevan seurausta Puolustusvoimien laajasta yhteistyöstä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa.


HX-hanke

  • Suomen nykyisten Hornetien elinkaari päättyy ja ne poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä.
  • Kandidaatit uusiksi hävittäjiksi ovat Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen.
  • Valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen uusista hävittäjistä vuoden 2021 loppuun mennessä. Hankkeen rahoituksesta päättää eduskunta.
  • Hävittäjien valintaan vaikuttavat suorituskyky, kustannukset, huoltovarmuus ja kotimaisen teollisuuden osallistuminen sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.
  • Uusien hävittäjien arvioidaan olevan käytössä 2060-luvulle.