Teksti Saana Sjöblom-Hasselblatt
Kuva Joni Oksanen
Vaikka varusmiespalveluksesta ei saa udella työhaastattelussa, voi palveluksesta hyötyä silti monin tavoin sen päätyttyä. Kokosimme tähän listan asioita, jotka kannattaa pitää mielessä siirtyessä takaisin opiskelu- tai työelämään. Tärkeimpänä ohje: älä vähättele oppimaasi.
Opintopisteitä armeijasta?
Nykyään on mahdollista saada hyväksiluettua tiettyihin korkeakoulututkintoihin opintopisteitä esimerkiksi palveluksessa suoritetusta johtajakoulutuksesta. Opiskeltavasta alasta huolimatta kannattaa aina selvittää, voisiko tutkintoon sisällyttää lääkintäkurssin tai kesätyön Puolustusvoimissa osaksi esimerkiksi vapaasti valittavia opintoja. Vaikka korkeakoulujen opintosuoritukset edellyttävät yleensä tarkkoja kurssisisältöjä, on aina suotavaa ottaa selvää voisiko suoritetusta varusmiespalveluksesta saada joitakin oppeja osaksi omaa tutkintoa.
Armeijassa käytetään yhä enemmän erilaisia verkko- ja virtuaalikoulutusalustoja, joiden hallitsemisesta voi hyötyä monilla aloilla. Kaikki ovat todennäköisesti tutustuneet intin aikana vähintään Moodleen. Usko tai älä, saatat törmätä samaan alustaan hyvinkin nopeasti opintojen tai töiden alkaessa. Omia teknisiä taitoja ei kannata vähätellä – esimerkiksi Slack-pikaviestintäsovelluksen käyttöä erityistehtävissä voidaan katsoa positiivisena seikkana hakiessasi työpaikkaan, jossa samainen sovellus on osana tiimin jokapäiväistä kommunikoimista.
Muista myös mainita mahdollisesta kuskin pestissä suorittamastasi C-ajokortista kuljetusalalle hakeutuessa. Vaikka jotkut työnantajat vähättelevät armeijan suorittamista pitäen sitä edelleen ”pakollisena pahana”, osaavat reilut esimiehet arvostaa esimerkiksi saamaasi luottamusta toimittuasi armeijassa vastuutehtävässä koko joukon kaluston siirtämisessä paikasta toiseen.
Tärkeitä taitoja työelämään
Vaikka varusmiespalveluksessa voi tuntua siltä, että ainoa päähän jäävä oppi on maastossa eteneminen, voi sieltä ammentaa paljon muutakin. Kaikki varusmiehet opettelevat armeijan aikana esimerkiksi kantamaan vastuuta, toimimaan järjestelmällisesti, ratkaisemaan ongelmia ja noudattamaan annettuja aikamääreitä. Nämä, mukaan lukien väkisinkin kehittyvät ryhmätyötaidot, ovat kaikki tärkeitä taitoja millä tahansa alalla siviilissä.
Suuntasitpa suureen tai pieneen työyhteisöön, on myös palveluksessa opittava hierarkian kunnioittaminen tärkeä ominaisuus. Kaikki eivät osaa ottaa käskyjä vastaan, minkä takia erotut alaisena eduksesi osaessasi kuunnella ja kunnioittaa esimiehiä. Nuoresta iästä huolimatta kannattaa toki pitää puoliaan ja ehdottaa työelämässä avoimesti myös omia ideoita ja eriäviä näkemyksiä asioista, mutta muistaa aina periaate siitä, että hyväksi johtajaksi etenee oltuaan ensin hyvä alainen.
Muista myös täydentää työhaastattelussa ansioluettelossa kertomaasi käytännön esimerkkien kautta. Ongelmanratkaisukyvyn kehuminen paperilla ei itsessään vielä vakuuta haastattelijaa, mutta sen sijaan lyhyt tarina haasteiden ratkomisesta armeijassa täydentää sanomaasi ja tekee sinusta heti uskottavamman sekä luotettavamman hakijan.
Opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakouluun
Aliupseeri- tai reserviupseerikurssin suorittaneet voivat hakea yhteishaussa opiskelemaan sotatieteitä Maanpuolustuskorkeakouluun (MPKK), jossa koulutetaan upseereita sekä Puolustusvoimien että Rajavartiolaitoksen palvelukseen.
Kolme vuotta kestävä sotatieteiden kandidaatin koulutus koostuu tieteellistä ja ammatillista osaamista kehittävistä opinnoista sekä upseerikasvatuksesta. Opintojen aikana erikoistutaan opintosuuntiin, joita on aina elektronisesta sodankäynnistä ilmatorjuntaan asti. MPKK:hon haettaessa voi hakea myös Meri- ja Ilmavoimien koulutusohjelmiin, vaikka ei olisi suorittanut varusmiespalvelusta niissä.
Hakijalta odotetaan myös Suomen kansalaisuutta, enintään 26 vuoden ikää, suoritettua B-ajokortin ensimmäisen vaihetta sekä sopivuutta upseerin ammattiin henkisen ja fyysisen kunnon, terveyden sekä elämäntapojen puolesta. Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuessa saa nimityksen määräaikaiseen virkaan joko Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksella.
Maanpuolustuksesta harrastus
Mikäli varusmiespalvelus oli itsellesi todella mieluista aikaa, voit aina halutessa pidentää sitä. Matalimman kynnyksen tapa jatkaa maanpuolustusta palveluksen jälkeen on liittyä Reserviläisliittoon tai Reserviupseerikoulun käyneenä Reserviupseeriliittoon. Nämä yhdistykset ovat merkittäviä toimijoita vapaaehtoisten maanpuolustuskoulutusten järjestämisessä yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa pääset ylläpitämään intissä oppimiasi taitoja ilman, että joudut odottelemaan pitkän aikaa kutsua kertaamaan. Koulutuksia järjestetään ympäri Suomea, ja useimpiin niistä ei ole tarkkoja vaatimuksia suoritetun palveluksen suhteen. Voit ottaa toimintaan innostuessa mukaan jopa ystäväsi tai äitisi, jotka eivät ole viettäneet päivääkään armeijan harmaissa. Riippuen omasta sotilasarvostasi ja -taidoistasi, voit päästä jopa helposti kouluttajaksi joidenkin alueiden ”siviilikursseille”. MPK järjestää myös liudan erilaisia koulutusammuntoja. Varsinaisen sotilaskoulutuksen lisäksi tarjolla on monipuolisesti mahdollisuuksia myös liikuntaan.
Jos haluaa sitoutua maanpuolustukseen vieläkin enemmänkin, voi liittyä oman paikkakunnan maakuntajoukkoihin. Niihin pääsemisen vaatimuksena on suoritetun varusmiespalveluksen lisäksi nuhteeton tausta sekä sitoutuminen 1–3 harjoitukseen vuodessa alueesta riippuen. Eri maakuntajoukoilla voi olla myös ikäsuosituksia. Maakuntajoukkoihin hakemisesta löytyy tietoa Puolustusvoimien verkkosivuilta.
Osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen tarjoaa mahdollisuuden kertauspäivien kerryttämiseen sekä sotilasarvon ylennykseen reservissä. Aktiivinen reserviläinen voi myös kouluttautua täydentävillä kursseilla miehistöstä reservin aliupseeriksi tai reservin aliupseerista reservin upseeriksi.
