Kaartin jääkärirykmentissä alikersanttina palveleva Otto Ingman pohtii kohta ohimennyttä palvelusaikaa myönteisin mielin, kun taas kesällä palveluksensa aloittava Roosa Kangaskokko kertoo ajatuksista ja odotuksista tulevalle inttiajalle.
Kesäkuussa 2021 koittaa jälleen se päivä, kun iso joukko 165 tai 347 vuorokautta palvelleita varusmiehiä päästetään kesälaitumille lämmittelemään reservin auringon alle. Virallisemmin muotoiltuna 17.6. on monelle kauan odotettu kotiutumispäivä.
Vaikka kotiutuminen mielletään yleensä positiiviseksi ja riemuisaksi asiaksi, voi intin loppumiseen liittyä myös uuden aloittamiseen liittyviä huolia, kuten talous- ja työasiat, opiskelu ja tutuista rutiineista sekä rakkaista kavereista luopuminen.
Tässä vaiheessa vuotta voi olla hyvä palata tarkastelemaan kuluneita kuukausia palveluksessa. Kaartin jääkärirykmentissä saapumiserässä 2/20 palveleva alikersantti Otto Ingman suuntaa katseensa hetkeksi menneisyyteen ja kertoo, mitä intistä jäi käteen.
– Varusmiespalvelus on ollut unohtumaton kokemus. Olen päässyt tekemään asioita laidasta laitaan, joka on ollut hyvin mieluisaa, Ingman avaa.
Sen lisäksi, että Ingmanille on karttunut paljon oppia niin itsestä kuin uusista taidoistaan, hän pitää tärkeimpänä oppimanaan asiana johtamista ja joukon edessä esiintymistä. Ikimuistoisimmiksi kokemuksiksi hän nimeää erityisesti aliupseerikurssin tutkinnot.
Ingman palvelee KJTK:n eli Kaartin Jääkäritoimikunnan puheenjohtajana. Kaartin Jääkäritoimikunta on Kaartin jääkärirykmentin varusmiestoimikunta, joka toimii linkkinä joukko-osaston komentajan ja varusmiesten välillä ja järjestää varusmiehille vapaa-ajan toimintaa. Toimikunnan tiloista voi lainata esimerkiksi fatbikeja, frisbeitä, lautapelejä, sekä tiloihin voi mennä esimerkiksi iltavapailla ihan vain hengailemaan.
Alokasjakso opettavainen alku palvelukselle
Kysyttäessä alokaskauden muistoista, Ingman kertoo muistavansa melko vähän. Uutta asiaa ja opeteltavaa tuli niin paljon, ettei pää meinannut pysyä mukana.
– Alokasjakson alussa muistan olleeni todella nöyrä ja ehkä vähän esitin jotain mitä en ole. Jälkeen päin ajatellen en tiedä, miksi käyttäydyin niin.
Alun hankaluuksien jälkeen Ingman oppi vähitellen olemaan intissä oma itsensä ja palvelus alkoikin sen jälkeen tuntumaan miellyttävämmältä.
– Tuntui, että pärjäsin paremmin, Ingman pohtii.
Intti ei ole täysin läpihuutojuttu kenellekään ja hankalat hetket opettavat selviytymiskeinoja joista on hyötyä myöhemmässäkin elämässä. Vaikeimpina hetkinä Ingmania on auttanut palvelustoverit.
– Se, että on joku jolle voi jutella avoimesti asioista auttaa aina. Myös hyvät urheilumahdollisuudet ja vapaa-ajan aktiviteetit auttavat pitkällä ‘’kinkulla’’.
Reservin polku näyttää valoisalta
Kotiutumisen jälkeen sotilaspoliisikomppaniassa palveluksen ensimmäisen puoliskon palvellut Ingman aikoo hakea Polamk:iin eli Poliisiammattikorkeakouluun. Ennen mahdollisten poliisiopintojen aloittamista hänellä on tiedossa jo työpaikka Securitaksella vartijana.
Palveluksen loppusuora vaikuttaa myös mielenkiintoiselta.
– Sotilaskoulutuksen lisäksi pääsen vielä suunnittelemaan kotiutuville jotain mukavaa tapahtumaa, jotta kotiutumisesta tulisi mahdollisimman miellyttävä. Uskon, että jokainen palveluspäivä tulee olemaan vielä aivan mahtava, Ingman summaa.
Uusia alkuja
Toisille reservin aurinko on tuntematon käsite jossain kaukana tulevaisuudessa, nimittäin niille, jotka vasta aloittavat palveluksensa kesällä 2021. Yksi saapumiserän 2/21 tulevista alokkaista on Roosa Kangaskokko, 18.
Kangaskokko on ollut jo kauan kiinnostunut ajatuksesta lähteä suorittamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta, mutta ei täysin muista mistä idea sai alunperin alkunsa.
Intiltä Kangaskokko kertoo odottavansa uusia kokemuksia, erilaisia haasteita ja sitä, että saa kunnolla haastaa itseään.
– Haluan saada myös lisää itseluottamusta. Tietenkin odotan ja toivon myös elinikäisiä ystäviä. Tavoitteet asetan aina melko korkealle ja pyrin määrätietoisesti niitä kohti. Haluan saada palveluksesta mahdollisimman paljon irti ja päästä mahdollisimman pitkälle, jopa reserviupseerikurssille asti, Kangaskokko pohtii.
Tietoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta Kangaskokko kertoo saaneensa Instagramista, Snapchatista, netistä sekä YLE:n Naissotilaat-sarjasta. Kangaskokko kertoo, että fiilikset ovat jännittyneet mutta odottavat.
– Uudet tilanteet jännittävät, mutta en silti malta odottaa palveluksen alkamista.
Kangaskokko on valmistautunut palvelukseen kohottamalla kuntoa niin kestävyyden kuin lihaskuntonsa osalta. Hän on harrastanut jo pitkään taitoluistelua ja lenkkeilyä koiransa kanssa sekä ilman.
Juuri lukiosta valmistunut Kangaskokko lähtee inttiin hyvällä ja odottavalla asenteella.
– Haluan haastaa itseni joka päivä uudestaan ja haluan kokea mahdollisimman paljon uusia asioita.
Sotilaspoliisiksi haluava Kangaskokko aloittaa palveluksensa 5. heinäkuuta Kainuun prikaatissa Kajaanissa.