Koronavirusepidemian aikaansaamat poikkeusolot ovat olleet kova muistutus siitä, kuinka varusmiespalvelusta suorittavat ovat viime kädessä käskyvallan alla ja joutuvat palvelemaan yhteiskuntaa. Keväällä 2020 muutaman viikon kestänyt Uudenmaan maakunnan sulkeminen meinasi olla kova paikka monelle varusmiehelle. Suuri osa uusmaalaisista nuorista suorittaa palvelustaan maakunnan ulkopuolella sijaitsevissa varuskunnissa, erityisesti Vekaranjärvellä ja Parolannummella. Maakunnan sulun alettua Puolustusvoimat osoitti nopeasti pelisilmää ainakin Vekaranjärvellä ja päästi suurimman osan lomalle ennen maakuntarajan sulkua. Kaikkia uusmaalaisia ei kuitenkaan voitu päästää näin äkkiä lomalle ennakkoon.
Alkuun näytti siltä, etteivät varusmiehet saisi ylittää maakuntarajaa loman takia, eli sulun jälkeen moni olisi ollut jumissa varuskunnassa ja käytännössä menettänyt lomat. Kaksi erilaista mielipidettä nosti päätään: toisessa vaadittiin varusmiesten lomien perumista tai siirtoa, mikä olisi Puolustusvoimille mahdollista. Toisella puolella olivat uusmaalaisten varusmiesten läheiset, jotka odottivat lomalaista kotiin. Heistä järjestely tuntui kohtuuttomalta. Jotkut ajattelivat kollektiivin etua: kavereitaan lomalla tapaavat ja kenties ulkona aikaa viettävät nuoret voisivat hyvin saada viruksen tai muuttua sen kantajiksi. Varuskunnan kautta virus voisi levitä muualle Suomeen pitkän itämisajan takia.
Toisessa vaakakupissa oli varusmiesten ja heidän läheistensä jaksaminen ja tunteet. Lomat voivat olla läheisille jopa tärkeämpi asia kuin varusmiehelle itselleen. Pienen väännön jälkeen varusmiesten matkustaminen Uudenmaan rajan yli lomalle tullessa ja varuskuntaan palatessa kuitenkin sallittiin. Hetken kestänyt paniikki ja pala kurkussa oli ikävän tilanteen lisäksi tarpeellinen muistutus varusmiesten velvollisuuksista. Vähänkään poikkeuksellisissa oloissa lomat tai ainakaan kotona lomailu ei ole mikään läpihuutojuttu.
Varusmies on kuitenkin yhteiskunnan palvelija. Joskus voi tulla eteen tilanne, jolloin yhteiskunnan etu menee varusmiesten ja heidän läheistensä edun edelle. Tätä kutsutaan asevelvollisuudeksi.
Joonas Koivisto
Kirjoittaja on Varusmies-lehden toimituspäällikkö
