Kuidas läheb, 100-aastane Eesti Vabariik? – Mitä kuuluu, 100-vuotias Viro?

[wolf_fittext max_font_size=”72″ text=”Kuidas läheb, 100-aastane Eesti Vabariik? – Mitä kuuluu, 100-vuotias Viro?” font_weight=”700″ letter_spacing=”0″][wolf_single_image image=”2393″ image_size=”extra-large”]

Kun Suomi viime vuonna täytti 100 vuotta, juhlavuoden henkeä ehdittiin rakentaa kokonainen vuosi, ennen kuin varsinainen H-hetki koitti 6. joulukuuta. Virossa sama juhlahumu tiivistyi tänä vuonna käytännössä kahteen kuukauteen, kun 100-vuotista itsenäisyyspäivää vietettiin jo 24.helmikuuta. Tarkoituksena on kuitenkin juhlia Viron satajuhlia aina alkuvuoteen 2020 asti, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta myös Tarton rauhasta.

Teksti ja Kuvat: Emmi Niiniaho

 

Suomalaisille tuttu ja rakas Viro juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Matkailijoille juhlavuosi tarjoilee mielenkiintoisia näyttelyitä ja tapahtumia, sekä kotiin viemisiksi kaikkea ”Eesti100” -suklaasta kermalikööriin.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)

Myllerrys, jonka Viro on käynyt läpi viimeisen sadan vuoden aikana, ja se kehitys, mitä on tapahtunut varsinkin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, on todella vaikuttavaa. Sen aistii kuka tahansa matkailija, vaikkei eksyisi edes Tallinnan keskustaa pidemmälle.

Suomalaisille tuttu ja rakas Viro juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään.

Viro on matkailijalle helppo maa. Asiakaspalvelu on yleensä äärimmäisen ystävällistä, lähes kaikki puhuvat englantia – ja jos eivät, niin viro-suomi -möngerryksellä pääsee pitkälle. Korttimaksut ovat melkeinpä yleisempiä kuin käteisen käyttö ja vegaanikin onnistuu herkuttelemaan Tallinnan ravintoloissa.

[wolf_single_image image=”2395″]

Tallinnan katuja koristavat juhlavalot, jotka ensisilmäykseltä näyttävät numerolta 18, mutta juhlistavat myös 100-vuotista itsenäisyyttä.

Perspektiiviä menneestä ja korkeuksista

Monet Tallinnan museot tuovat juhlavuoden kunniaksi uusia teemanäyttelyitä. Viron historialliseen museoon kuuluvaan Maarjamäen linnaan Piritan rantatien varrella aukesi tänä keväänä näyttely: “Minu vaba riik”, eli minun vapaa valtioni. Näyttely esittelee sata vuotisen taipaleen Viron tasavallan synnystä mukavan interaktiivisesti ja visuaalisesti näyttävästi, vaikka tekstiäkin löytyy luettavaksi moneksi tunniksi.

Parasta antia ovat videokollaasit, joista sympaattisimmalla luetaan ”Eestin poikien” rintamalta kotijoukoille kirjoittamia kirjeitä. Suomalaisten on helppo löytää esineistöstä ja historiasta samaistumiskohteita ja löytyy vitriinistä myös Anttilan muovikassi.

Maarjamäen linnan alueelle avattiin loppuvuodesta 2017 myös Viron elokuvamuseo sekä linnan tallirakennukseen toukokuussa 2018 “Vapauden kaiku! Virolaisen kevyen musiikin tarina“ -näyttely, joka on Viron teatteri- ja musiikkimuseon sekä virolaisten muusikoiden lahja 100-vuotiaalle Virolle. Linnan pihamailta löytyy myös kokoelma neuvostojohtajien patsaita.

Eri museorakennuksiin ja näyttelyihin on mahdollista ostaa yhteislippu.

[wolf_single_image image=”2392″]

Tallinnan televisiotorni on 314 metriä korkea ja Viron korkein rakennus.

Lyhyen bussimatkan päässä Maarjamäen linnalta, sijaitsee Tallinnan televisiotorni, jolla oli tärkeä osa Viron uudelleenitsenäistymisessä, eli irtautumisessa Neuvostoliitosta. Torni valmistui Moskovan kesäolympialaisia varten vuonna 1980 (olympialaisten purjehduskisat pidettiin Tallinnassa).

Kahdeskymmenes elokuuta 1991, Viron julistauduttua jälleen itsenäiseksi, Neuvostoliiton joukot yrittivät kaapata Tallinnan televisiotornin. Kaappaus kuitenkin epäonnistui ja Viro pystyi säilyttämään vapaan mediansa.

Nykyään televisiotorni on suosittu vierailukohde, jonka alatasoilta löytyy tietoa tornin historiasta sekä tänä keväänä avattu näyttely “Banaaneja ei ole. Aikamatka neuvostoajan arkipäivään”. Neuvostoaikana monesta asiasta oli pulaa, joten virolaisten oli pakko käyttää luovuutta. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi täysin itse rakennettu auto.

Tornin viehätyksen syy on kuitenkin siinä, että hissillä pääsee aina 21. kerrokseen ihailemaan maisemia. Televisiotornissa pystyy suorittamaan myös ”reunakävelyn”, jossa voi turvavaljain kiinnitettynä kävellä tornin näköalatasanteen ympäri – 175 metrissä!

Hyvällä säällä näkyvyys on noin 60 kilometrin päähän, jolloin horisontissa erottaa Paldiskin tuulivoimalapuiston. Korkeanpaikan kammoisten kannattaakin tuijotella nimenomaan sinne horisonttiin, jolloin itse korkeutta ei ymmärrä pelätä. Tasanteen aidatulle puolelle pääsee normaalin pääsylipun hinnalla, mutta reunakävely tuo vierailuun oman jännityksensä.

Näyttelyssä on esillä esimerkiksi täysin itse rakennettu auto.

”Viro 100” -näyttelyitä löytyy myös esimerkiksi Viron meri- ja taidemuseosta. Merimuseon historiallisessa vesilentokoneiden hallissa “100 vuotta vesillä. Virolaisia laivoja 1918-2018″ -näyttely avaa nimenomaan Viron tasavallan laivaston historiaa. Taidemuseo Kumussa satavuotiseen itsenäisyyden historiaan pureudutaan valokuvien kautta näyttelyssä “Historia kuvassa – kuva historiassa”.

[wolf_single_image image=”2394″]

Osa Telliskiven rakennuksista on edelleen remontin tarpeessa.

Vanhan ja uuden kontrasti

Vaikka Viron kehittyminen ja uudistuminen on vaikuttavaa, kiehtovia ovat myös ne asiat, jotka eivät ole muuttuneet. Varsinkin Tallinna on tunnettu historiallisen vanhankaupungin ja auringossa säihkyvän ”bisnes korttelin” kontrastista. Hiljattain remontoitu vanha teollisuusalue, Rotermannin kortteli aivan Tallinnan keskustassa, on uudistettu modernisti, mutta vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen. Silti keskeltä tätäkin ravintoloiden ja kauppojen täyttämää korttelia voi bongata taloja, joiden ikkunat ovat rikki ja rakenteet repsottavat. Remontointi ja uudistaminen tapahtuvat Virossa pikkuhiljaa.

Vaikka Viron kehittyminen ja uudistuminen on vaikuttavaa, kiehtovia ovat myös ne asiat, jotka eivät ole muuttuneet.

Tallinnasta saa melko kattavan kuvan kulkemalla jonkin neljästä raitiotielinjasta päästä päähän. Esimerkiksi ykköslinja käy pyörähtämässä sekä varakkaalla Kadriorgin alueella (jossa kannattaa ehdottomasti käydä käyskentelemässä) että köröttelee hieman rosoisemmalla alueella Koplissa (missä voisi kuvitella Neuvostoliiton hajonneen toissa päivänä, eikä lähes kolmekymmentä vuotta sitten).

Koplin päätepysäkiltä löytyy Tallinnan merikoulu, joka kaikessa prameudessaan näyttää hieman Tylypahkalta. Ratikkamatkan varrelle mahtuvat myös Tallinnan hipstereimmät alueet, eli Kalamaja ja Telliskivi.

Telliskivi on kaupungin luova keskus, sillä sieltä löytyy monia erilaisia sisustus- ja vaatekauppoja.

Telliskivi koostuu vanhoista teollisuusrakennuksista, jotka on osittain remontoitu ja koristeltu isoin, värikkäin graffitein, mutta toisaalta koko alue näyttää melko rähjäiseltä. Telliskivessä parasta onkin rento tunnelma sekä lukuisat ravintolat ja baarit. Telliskivestä ei välttämättä löydä valkoisia pöytäliinoja, mutta sitäkin omaperäisempiä sisustusratkaisuja ja kansainvälisiä makuja.

[wolf_single_image image=”2397″]

Ravintola Frenchyn kesäterassilla voi nauttia arkipäivisin edullisia lounaita.

Kesällä oluen voi esimerkiksi nauttia junapenkeistä kyhätyllä terassilla kahden vanhan junavaunun välissä, syödä vietnamilaista ruokaa kontissa tai nauttia ranskalaisen menun Frenchyssä, joka on suorastaan Instagram-unelma. Telliskivi on myös kaupungin luova keskus, sillä sieltä löytyy monia erilaisia sisustus- ja vaatekauppoja.

Telliskiven ja Kalamajan väliin, aivan päärautatieaseman viereen, jää Tallinnan kauppahalli, Balti Jaam turg, joka remontoitiin viime vuonna. Virossa tunnutaan osaavan rakennusten tyylikäs uudistaminen ja remontointi: kauppahalliin on jätetty vanhoja rakenteita kauniisti esille. Kauppahallista löytyy perinteisten liha- ja kalahallien lisäksi pieniä erikoispuoteja sekä monta ravintolakojuja, joista saa muun muassa vegaanisia tacoja ja kuulemma Tallinnan parhaita burgereita. Kauppahallin yläkerrassa toimii myös pieni olutpanimo.

[wolf_single_image image=”2390″]

Tallinnan joukkoliikenne on sujuvaa, 3-ratikkalinjalla voi bongata myös ”retroratikoita”

Viro 100 -juhlinnan helmet

Itsenäisyyden juhlinta saattaa olla matkailijalle näkyvintä Tallinnassa, mutta tapahtumia ja näyttelyitä on ympäri maata.

Heti kesäkuun alussa, 9.–10. kesäkuuta, Telliskivessä järjestetään Tallinnan katuruokafestivaali sekä katuartistien TaDaa!-festivaali. Pinnalla on erityisesti virolainen katuruoka sekä sen uudet maut. Katutaidetta esittelee 50 artistia Virosta ja ulkomailta. Samainen festivaali järjestetään myös Tartossa 16.–17. kesäkuuta.

Tartossa tapahtuu myös kesäkuun loppupuolella, kun 22.–24.kesäkuuta Baltian suurin opiskelijoiden laulu- ja tanssijuhla, Opiskelijafestivaali ”Gaudeamus”, valtaa kaupungin. Kansanlaulu ja -tanssitapahtumat ovat Virossa todella suosittuja. Viiden vuoden välein järjestettävät Viron laulujuhlat keräävät noin 200 000 osallistujaa, ja seuraavat järjestetään ensi vuoden heinäkuussa. Opiskelijafestivaali Gaudeamuksen lisäksi kansanlauluja voi mennä kuuntelemaan Viljandiin, jossa järjestetään 26.–29. heinäkuuta Kansanmusiikkifestivaalit. Viljandiin pääsee Tallinnasta parissa tunnissa junalla tai bussilla.

[wolf_single_image image=”2391″]

Onko Tallinnan vanhakaupunki koluttu jo läpi? Tallinnassa riittää nähtävää keskustan ulkopuolellakin.

Urheilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata Viroon elokuussa. Tallinnassa järjestetään 15. elokuuta UEFA Super Cup 2018 -finaalipeli, jonka liput tulevat myyntiin kesäkuussa. 18. elokuuta Rakveressä (reilu tunti junalla Tallinnasta itään päin) juostaan Viking Line Night Run, jossa matkoina ovat 4, 10 ja 21,1 kilometriä. Todellista haastetta kaipaavat voivat osallistua yöjuoksun ”Viro 100” -versioon, joka järjestetään Rakveressä 29. joulukuuta.

Kesän juhlinta huipentuu Muinaistulien yöhön 25. elokuuta, jolloin Viron rannikkoalueilla sytytetään kokkoja ja juhlistetaan myös satavuotiasta Viroa.

Loppuvuodesta järjestettävä Pimeiden öiden elokuvafestivaali – PÖFF on hyvä syy reissata Viroon 16. marraskuuta ja 2. joulukuuta välisenä aikana. Festivaali huomioi viime vuonna Suomen satavuotisjuhlinnan näyttämällä 48 tuntia putkeen suomalaisia elokuvia, joten oletettavasti myös kotimaan synttärit huomioidaan tänä vuonna isosti.

Elokuvia näytetään useassa teatterissa Tallinnassa ja Tarttossa, mutta ainakin yksi leffa kannattaa käydä katsomassa Tallinnan Sõprus-elokuvateatterissa. Sõprus on vanhin edelleen toiminnassa oleva elokuvateatteri Tallinnassa ja huomattavasti tunnelmallisempi kuin ketjuteatterit.

Tallinnassa on melko hyvä ja monipuolinen valikoima AirBnb-huoneistoja.

Suurten tapahtumien aikaan Viron hotellit ovat mitä todennäköisimmin täynnä, mutta onneksi varsinkin Tallinnassa on melko hyvä ja monipuolinen valikoima AirBnb-huoneistoja. Loppupeleissä Tallinna on hyvin pieni, jossa julkinen liikenne pelaa erinomaisesti, joten huoneistoa ei tarvitse saada edes ihan keskustasta.

Virossa ei toistaiseksi ole rautateitä kovin moneen kaupunkiin, mutta bussiyhteyksiä löytyy enemmän. Jos haluaa lähteä kiertämään Viron maaseudun tapahtumia ja suunnitella reittinsä omatoimisesti, vuokra-auto on passeli ja suhteellisen edukas vaihtoehto.

[wolf_single_image image=”2396″]

Tallinnan keskusta on modernisoitunut nopeasti.

Viron itsenäisyyden historia

  • Viron tasavalta julistautui ensimmäisen kerran itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918, Venäjällä tapahtuneen bolševikkien vallankumouksen jälkeen.
  • Ensimmäisen maailmansodan tapahtumien kulussa Viro joutui heti itsenäistymistään seuraavana päivänä Saksan miehittämäksi ja Saksan tappion jälkeen Neuvosto-Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.
  • Viro kävi vuosina 1918-1920 vapaussotaa Saksan vapaaehtoisjoukkoja ja Neuvosto-Venäjää vastaan. Sota päättyi Viron ja Neuvosto-Venäjän väliseen Tarton rauhansopimukseen 2.helmikuuta 1920.
  • Toisessa maailmansodassa Viro jäi jälleen suurvaltojen jalkoihin, kun ensiksi vuonna 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron ja heti seuraavana vuonna Saksa. Vuonna 1944, Saksan sotatappioiden jälkeen, puna-armeija miehitti  ja liitti Viron uudelleen osaksi Neuvostoliittoon.
  • 20. elokuuta 1991, Neuvostoliitossa tapahtuneen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa Viro julistautui jälleen itsenäiseksi Viron tasavallaksi.
  • Vaikka Viro on ollut miehitettynä osan itsenäisyyden ajastaan, sen hallitus on toiminut koko ajan, eli Viron tasavallan juridinen jatkuvuus ei ole katkennut. Tämän vuoksi Viro laskee itsenäisyytensä kestäneen jo sata vuotta.

Kommentoi

Samankaltaisia juttuta