Teksti: Santeri Nousjoki
Jarno Limnell (kok.) valittiin eduskuntaan kevään vaaleissa Uudeltamaalta. Limnell on ennättänyt istua jo monessa paikassa, mutta miehen päässä liikkuu juuri nyt?
Espoolainen kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell tuli valituksi eduskuntaan Uudeltamaalta vajaan 14 000 äänen mandaatilla, joka on ensikertalaiselle sangen komea potti. Limnell ei ole kuitenkaan uusi päättäjä, vaan luottamushenkilönä hänellä on kokemusta niin Espoon kaupunginvaltuuston kuin Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston puheenjohtamisesta.
“Luottamustoimiin kansanedustajuuteni lisäksi työni keskittyy”, hän kuvailee.
Nuoruudessaan Limnell halusi olla “joko upseeri tai poliitikko”, mikä on jälkiviisaana toteutunut täydellisesti. Lukioikäisenä hän oli paljon mukana politiikassa, mutta ajatuksena oli käydä armeija ja katsoa, miltä se puoli tuntuu.
“Hyvältähän se sitten tuntui”, Limnell naurahtaa.
Helsingin yliopistolla aloitetuista valtiotieteiden maisteriopinnoista huolimatta Limnell meni kadettikouluun ja valmistui upseeriksi. Valtiotieteen opinnot eivät kuitenkaan lopullisesti jääneet, vaan Limnell luki rinnalla poliittista historiaa ja valmistuikin maisteriksi.
“Poliittisen ja sotilasopin laitoin vielä yhteen väitöskirjassani, jossa tutkin Suomen uhkakuvapolitiikkaa”, hän kertoo sotatieteiden tohtoriksi väittelystään.
Limnell ehti tehdä 10 vuoden ammattiupseerin uran, kunnes siviilipuolelle niin yritys- kuin yliopistomaailmaan. Samalla hän oli miettinyt, milloin olisi nuoruusvuosien politiikkaympyröihin paluun hetki. Kesän 2021 kuntavaalit olivat tässä käännekohta.
“Silloin pari vuotta sitten tein päätöksen ja lähdin kuntavaaleihin ehdolle”, tuore kansanedustaja muistelee.
Kuntavaaleja seurasivat alue- ja eduskuntavaalit, joissa kaikissa kolmessa Limnellin mukaan hän on saanut vahvan luottamuksen ihmisiltä. Limnell on tyytyväinen, että hänellä on hyödynnettävänään laaja elämänkokemus, jonka hän aikoo tuoda päätöksentekoon.
“Kun aiemmin olin upseeri, niin nyt olen täysipäiväinen poliitikko”, hän summaa urakehitystään.
Varusmiespalvelus on kehittynyt oikeaan suuntaan
Limnell on ennättänyt toimia myös Varusmiesliitossa 1990-luvun puolivälissä. Hän muistaa noilta ajoilta useita aktiiveja. Limnell itse kirjoitti kolumneja Varusmies-lehteen ja oli mukana erilaisissa tapahtumissa.
“Samanlaisia aiheita varusmiesten ympärillä oli silloinkin esillä kuin edelleen”, hän muistelee.
Varusmiesten edunvalvontaa, kuten varusmiesten hyvinvointiin ja päivärahoihin liittyen, on Varusmiesliitto Limnellin mielestä toteuttanut hyvin ja pitkäjänteisesti. Hänen mukaansa hyvinvoivat varusmiehet ovat Suomen puolustusjärjestelmän pohja.
“Varusmiesten asiat muuttavat muotoon aina silloin tällöin, mutta eivät häviä koskaan”, Limnell pohtii ääneen.
Varusmiespalvelus on ottanut Limnellin mielestä isoja askeleita eteenpäin viimeisten vuosikymmenten aikana. Asiat ovat muuttuneet paremmiksi, minkä taustalla on hänen mukaansa se, että asioita tehdään nyt tutkittuun tietoon nojautuen entistä vahvemmin.
“Esimerkiksi tutkitaan, mistä palveluksen ennenaikainen lopettaminen johtuu”, entinen ammattiupseeri antaa esimerkiksi.
Nosto: “Stereotyyppinen kovaääninen ja lyhythiuksinen varusmies- tai kantahenkilökuntaan kuuluva johtaja ei ole enää tämän päivän johtamista.”
Limnell itse vannoo tutkitun tiedon nimeen, mistä johtuen hän on erityisen tyytyväinen, että varusmiespalvelusta kehitetään tutkitun tiedon pohjalta. Toiseksi suureksi muutoksenajuriksi hän nostaa esille johtamiskulttuurin muutokset.
“Stereotyyppinen kovaääninen ja lyhythiuksinen varusmies- tai kantahenkilökuntaan kuuluva johtaja ei ole enää tämän päivän johtamista”, Limnell alleviivaa.
Stereotyyppisellä johtamisella hänen mukaansa joukkoja ei saada toimimaan mahdollisimman hyvin tai hyvähenkisesti. Muutos ei tarkoita sotilaallisesti täsmällisyydestä luopumista, vaan ihmisten kohtaamista ihmisinä ja yksilöinä.
“Tältä pohjalta luodaan sitten se oikea joukkuhenki”, Limnell jatkaa.
Tulevaisuuden asevelvollisuusjärjestelmään Limnell nostaa kaksi aihetta esille: reserviläisten kertaamiseen ja teknologian.
Vaikka asevelvollisuuskeskustelu on usein lukittautunut varusmiespalvelukseen, Limnell pitää muuttuvassa maailmantilanteessa reservin kertauttamista ensiarvoisen tärkeänä. Seuraavana hallituskautena Limnell haluaakin, että varusmiespalveluksen jälkeinen asevelvollisuusaika nostetaan keskusteluihin laajemmin.
“Reserville tulee opettaa uutta sekä ylläpidettyä sotajoukon yhteishenkeä”, hän kuvaa.
Teknologian merkitys tulee kasvamaan
Toisena asevelvollisuuteen vaikuttavana “megatrendinä” Limnell pitää teknologian kehittymistä, joka on vain kiihtymään päin. Miten teknologia vaikuttaa varusmiesten arkeen, miten se vaikuttaa sodankäyntiin ja mitä kyberturvallisuuden osaamista Suomessa tullaan tarvitsemaan?
“Miten me löydämme kyvykkäimmät naiset ja miehet palvelemaan kyberpuolustusjoukoissa?” Limnell kysyy.
Puolustusvoimien ohella hänen mielestään suomalaisen yhteiskunnan tulisi laajemminkin miettiä, mitä teknologian kehitys tarkoittaa. Kyberturvallisuuden osalta Suomen tilanne on ihan hyvä.
“Kybermaailma kehittyy kuitenkin vauhdilla, mikä vaatii myös kyberpuolustajilta nopeaa kehittymistä”, Limnell huomauttaa.
Nosto: “Paras tai pahin kyberase on osaava ihminen.”
Tulevalla eduskuntakaudella tullaan Limnellin mukaan linjaamaan, mikä on puolustusvoimien rooli kansallisessa kyberturvallisuudessa. Tällä hetkellä roolitus on hänestä epäselvä.
“Paras tai pahin kyberase on osaava ihminen, mistä johtuen näitä osaajia tarvitaan Suomessa entistä enemmän”, hän peräänkuuluttaa.
Yhteiskunnalta tämä vaatisi Limnellistä entistä useamman kyberosaajan kouluttamista. Jokaisen rooli on tärkeä kansallisen kyberturvallisuuden ylläpitämisessä.
“Vähän niinkuin liikenteessäkin, joka päivä tulee olla tarkkana ja valppaana sekä tietää perussäännöt”, Limnell tiivistää.
Sopiva varovaisuus auttaa Limnellin mukaan siihen, ettei hämäriä liitteitä tule avatuksi tai tule likattua liian hyvää tarjousta. Myös oikean ja väärän uutisen erottaminen lähdekritiikin avulla on elintärkeää.
“Informaatiopuolustuksen etulinja kulkee jokaisen korvien välissä.”
Lisäksi Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan vahvasti kyberturvallisuuteen. Yksin Suomi ei pärjää, mutta jäsenyys tulee avaamaan yhteistyökuvioita.
“Kyberturvallisuus, jos mikä, on joukkuepeliä. Avainasemassa ovat luotettavat kansainväliset kumppanit”, Limnell sanoo.
Natoon aktiivisena
Limnell näkee, että juuri nyt ollaan tekemässä Nato-Suomea. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on hänestä, miten Suomesta saadaan riittävä määrä henkilöstöä Naton rakenteisiin.
“Siellä tehdään ja suunnitellaan niitä päätöksiä”, Limnell kertoo Nato-rakenteiden roolista.
Nato vaatii muun muassa jäsenmailtaan kyberturvallisuusdoktriinin, joka Suomelta Limnellin mukaan puuttuu tällä hetkellä. Myös ajatusmallien tulee muuttua.
“Ennen on ajateltu, että puolustetaan vain Suomea, mutta nyt puolustusliiton jäsenenä puolustamme koko laajaa liittokuntaa.”
Tulevalta eduskuntakaudelta tuore kansanedustaja penaa rakentavaa politiikkaa. Limnell aikoo tehdä laajaa yhteistyötä niin puolueensa sisällä kuin yli puoluerajojen. Vaikka asioista ollaan eri mieltä, hänen mielestään jokainen “pelaa Suomi-paita päällä”.
“Haluan antaa oman panokseni siihen, että politiikan uskottavuus lisääntyy ihmisten silmissä. Yhteistyökykyisempää politiikkaa tarvitaan”, Limnell korostaa.
Limnell aikoo myös seurata omia intohimojaan eli tehdä työtä kokonaisturvallisuuden puolesta. Hän haluaa tuoda oman osaamisensa päätöksentekoon niin turvallisuusteemoihin kuin teknologiaan liittyen. Sekä yhteiskunnan kilpailukykyyn että turvallisuuteen teknologialla on Limnellin mielestä merkittävä vaikutus.
“Eduskunnassa on mielestäni jäänyt kovin vähälle huomiolle teknologiaan liittyvät kysymykset”, hän kritisoi.
Töissään vaikeiden asioiden parissa työskentelevä Limnell purkaa vapaa-ajalla paineita urheilun avulla liikkumalla. Viimeaikaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet monen psyykkeeseen, mistä hänen mielestään jokaisen tulisi huolehtia.
“Itselleni urheilu on se henkireikä”, hän kuvailee.
Limnellin mielestä se, että fyysinen jaksaminen auttaa jaksamaan myös henkisesti. Hänelle raitis ulkoilma on korvaamatonta apua. Toinen merkittävä voimavara kyberturvallisuuspäättäjälle on oma perhe ja vaimo.
“Perheen kanssa yhdessäolo ilman digilaitteita saa minut voimaan hyvin”, Limnell lopettaa.
Jarno Limnell
- kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Espoosta
- perheeseen kuuluu vaimo, kolme lasta sekä villakoira
- kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistolla
- Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston puheenjohtaja
- Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
- Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja
- sotatieteiden tohtori sekä valtiotieteiden maisteri
