Ammattiurheilijat armeijan vihreisiin

Miten asevelvollisuuden suorittaminen sopii ammattiurheilijoiksi tähtäävien nuorten aikatauluihin? Kolme Urheilukoulussa aloittavaa jääkiekkoilijaa avaavat näkemyksiään maanpuolustustahdosta ja odotuksiaan varusmiespalveluksesta.

Puolustusvoimien Urheilukoulun III/20-saapumiserä aloittaa palveluksen maanantaina 13. huhtikuuta kahdessa eri joukko-osastossa. Kaartin jääkärirykmenttiin on valittu yhteensä 72 urheilijaa 13 eri lajiryhmästä, ja Kainuun prikaatiin puolestaan 18 urheilijaa viidestä eri lajiryhmästä.

Suurin osa palveluksen seuraavassa erässä aloittavista urheilijoista on jääkiekkoilijoita. Laji on tunnetusti suurin talvilajien ryhmä, kun taas yleisurheilu hallitsee kesälajeja. Näissä kahdessa lajissa on Puolustusvoimien mukaan myös suurimmat hakijamäärät: noin 50–60 urheilijaa vuosittain.

Urheilukoulussa palvelee joka vuosi yhteensä noin 160 urheilijaa, joista suurin osa Kaartin jääkärirykmentissä ja noin 15–20 urheilijaa Kainuun prikaatissa. Urheilukoulussa suoritettavan palveluksen järjestelyt on tehty tukemaan ammattiurheilijoiden uraa muun muassa siten, että valmentautumiseen on varattu aikaa ja siihen löytyy osaamista. Koska Urheilukouluun haetaan vapaaehtoisesti, voivat urheilijat määrittää itse parhaan ajankohdan asevelvollisuuden täyttämiseksi. Kuri ja järjestys eivät kuitenkaan eroa tavallisesta varusmiespalveluksesta.

– Ammattiurheilijoita koskevat sotilaskoulutuksessa samat ohjeet, normit ja vaatimukset kuin kaikkia muitakin asevelvollisia, Urheilukoulun johtaja, everstiluutnantti Mikko Mönkkönen Kaartin jääkärirykmentistä huomauttaa.

Lauri Pajuniemi

Urheilu- ja sotilaskoulutuksen tasapainottelua

Suurin ero Urheilukoulun palveluksessa tavalliseen malliin on se, että siellä pystytään tarvittaessa suunnittelemaan ja toteuttamaan sotilaskoulutusta ja urheiluvalmennusta yksilöllisesti molempien tavoitteet huomioiden. Everstiluutnantti Mönkkösen mukaan kummassakaan ei päästä välttämättä täydellisyyteen, mutta hyvään lopputulokseen kuitenkin.

Liikuntakoulutuksen määrä vaihtelee Urheilukoulussa viikoittain. Mönkkönen kuvailee, että viikon kestävien sotaharjoitusten aikana ei ole lainkaan erillistä liikuntakoulutusta, kun taas vastaavasti valmennusleiriviikoilla urheillaan jatkuvasti. Määrä voi vaihdella käytännössä siis nollasta 40 tuntiin viikossa. Tavallisena palvelusviikkona liikuntakoulutusta on kuitenkin noin 12–20 tuntia.

Vaikka mediassa on uutisoitu viime aikoina urheilijoiden negatiivisesta lähestymistavasta asevelvollisuuteen, riittää Urheilukouluun hakijoita saapumiserästä toiseen. Puolustusvoimien mukaan nykyinen asevelvollisuuslaki täyttää edelleen sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet hyvin sellaisenaan.

– Palveluksensa suorittavat huippu-urheilijat ovat nuorempien sukupolvien esikuvia, joten heidän esimerkkinsä palveluksen suorittamisessa on siinäkin mielessä tärkeää, evestiluutnantti Mönkkönen toteaa.

Hyvillä mielin liikkeellä

Urheilukoulun III/20-saapumiserässä palveluksen aloittaa yhteensä 20 suomalaista jääkiekkoilijaa. Heidän joukossaan on kolme TPS:n pelaajaa: puolustajat Olli Kaskinen ja Aleksi Anttalainen sekä hyökkääjä Lauri Pajuniemi. Kaikki turkulaisseuran edustajat lähtevät Kaartin jääkärirykmenttiin Santahaminaan hyvillä mielin. 20-vuotias Pajuniemi kuvailee maanpuolustuksen merkitsevän paljon sekä hänelle että hänen suvulleen.

– Pidän palveluksen suorittamista kunnianosoituksena sodassa olleille. Oman sukuni viimeinen sotaveteraani menehtyi viime talvena, Pajuniemi kertoo.

Urheilujoukkoihin pääseminen oli Pajuniemelle mieluinen uutinen. Hän tiedostaa, ettei varusmiespalveluksen aikana pystytä harjoittelemaan samalla tavalla kuin siviilissä, mutta toivoo sen tukevan pelaajauraa kuitenkin tavallista palvelusta paremmin.

– Olen liikkeellä hyvillä mielin ja odottavainen uusien asioiden opettelemista kohtaan. Toivon kuitenkin, ettei palveluksen suorittamisesta tässä vaiheessa olisi paljon haittaa pelaajauralle, Pajuniemi lisää.

Urheilupiireissä liikkuu ristiriitaisia tulkintoja asevelvollisuuden täyttämisestä. Pajuniemi on kuullut, että monet jo armeijan käyneet suosittelevat tekemään samoin, kun taas toiset ovat jyrkästi sitä vastaan. Hänellä ei ole itsellään ennakko-odotuksia alkavasta varusmiespalveluksesta, vaan aikoo katsoa rauhassa mitä tuleman pitää.

– Kuunnellaan mitä käsketään ja toimitaan sen mukaan, Pajuniemi tiivistää.

Olli Kaskinen

Tukea treenikavereista

Pajuniemi on mielissään siitä, että pääsee harjoittelemaan palveluksen aikana kahden joukkuelaisensa kanssa. Myös Anttalainen ja Kaskinen iloitsevat siitä, että samassa saapumiserässä on etukäteen tuttuja henkilöitä. Toistensa lisäksi kaikki kolmikosta tuntevat tulevasta inttijoukkueestaan myös muiden seurojen jääkiekkoilijoita. Osa heistä on hiljattain 21 vuotta täyttäneelle Kaskiselle esimerkiksi tuttuja aiemmista juniorimaajoukkueista.

– On siistiä, että meitä aloittaa useampi pelaaja palveluksen samaan aikaan. Sinne on vähän helpompi mennä, kun tietää muita jo etukäteen. Lisäksi treenien ja kyytien sopiminen voi olla sujuvampaa yhdessä kuin yksin, Kaskinen pohtii.

Varusmiespalveluksen suorittamisen pakollisuus on Kaskisen mielestä ymmärrettävää. Hän pitää sitä isänmaallisena velvollisuutena, joka kuuluu täyttää. Urheilukoulun joustavuus on kuitenkin hänen mieleensä.

– Uskon, että palvelus Urheilukoulussa tukee pelaamista varsinkin siten, että sen voi suorittaa kesällä. On hyvä, että harjoitteluun panostetaan ja palvelus ei mene päällekkäin kauden kanssa, Kaskinen kommentoi.

Kaskinen on kuullut palveluksesta jonkin verran jo sen suorittaneilta tutuiltaan. Puheet ovat olleet pääosin positiivisia, mutta sekaan on mahtunut myös tarinoita esimerkiksi minimaalisista yöunista pitkinä palveluspäivinä. Kaskinen odottaa palvelukselta itse tasapainottelua urheilun ja sotilaskoulutuksen välillä. Hänen lähipiirinsä aina joukkueesta perheeseen ja tyttöystävään tukevat pelaajanuorta hyvillä mielin.

– Palveluksesta tulee varmasti siisti kokemus, joka opettaa paljon uusia asioita. Toivottavasti se sisältää kuitenkin myös ammattitasoista harjoittelua, Kaskinen lisää.

Aleksi Anttalainen

”Tylsää siitä ei varmastikaan tule”

Täksi kaudeksi TPS:ään palannut seuran kasvatti Aleksi Anttalainen, 20, on pitänyt armeijan käymistä itsestäänselvyytenä lapsesta asti. Hän ei stressaa tulevasta elämänvaiheesta, vaan toivoo urheilun ja asepalveluksen yhdistämisen sujuvan hyvin Puolustusvoimien Urheilukoulussa.

– Kohta sen sitten näkee, millainen kokemus tästä tulee. Odotan, että siellä olisi aikaa myös laadukkaalle treenaamiselle, Anttalainen ennakoi.

Odotuksia hänellä ei kuitenkaan ole varusmiespalveluksesta sen erityisemmin. Anttalainen aikoo suorittaa asevelvollisuuden päivä kerrallaan ja katsoa, mitä tulee eteen milloinkin.

Myös Anttalaisen tuttavat suhtautuvat alkavaan aamujen laskentaan hyvin. Hän tietää kaverien kertomusten perusteella suhteellisen hyvin mitä odottaa.

– Armeijassa taidetaan mennä eikä meinata. Tylsää siitä ei varmastikaan tule näiden tuttujen pelaajien kanssa, hän päättää.

Anttalaisen, Kaskisen ja Pajuniemen lisäksi Urheilukoulun III/20-saapumiserässä aloittavat seuraavat jääkiekkoilijat:

Heljanko Christian (Tappara), Kaski Oliwer (Detroit Red Wings), Kukkonen Miska (Rauman Lukko), Kärki Jarno (Ehc Biel), Laavainen Roope (HPK), Nyman Linus (Rauma Lukko), Oden Joonas (Kookoo), Petman Ville (Rauman Lukko), Piiroinen Kari (Windsor Spitfires), Rautanen Juho (Kookoo), Riekkinen Joona (Kalpa), Rissanen Rasmus (Örebro Hockey), Salonen Samuel (Pelicans), Seppälä Peetro (KooKoo), Somppi Otto (Tampa Bay Lightning), Westerholm Niclas (SaiPa), Winberg Tobias (HIFK).

Lisätietoa varusmiespalveluksen suorittamisesta Urheilukoulussa löytyy osoitteesta intti.fi/erikoisjoukot/urheilukoulu.