Varusmiesten työeläke ei kerry palvelusaikana ollenkaan. Keskimäärin palvelusaika jättää eläkkeen kartuttamatta 8,5 kuukauden ajalta. Kelan etuuspäällikkö Heli Kauhasen mukaan taustalla on muun muassa se, ettei varusmiespalvelusta katsota ansiotyöksi.
”En tiedä syntyä syvää siihen, miksi se ei kerry, mutta perinteisestihän ajatellaan niin, että työ kerryttää eläkettä. Jotenkin työ mielletään Suomessa aina palkkatyönä. Varusmiespalvelusta ei sillä tavalla rinnasteta perinteiseen palkkatyöhön, kun siitä maksetaan vain tämä päivärahatyyppinen korvaus”, Kauhanen sanoo.
Nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) jätti kansanedustajana vuonna 2012 lakialoitteen varusmiesten saamisesta mukaan eläkejärjestelmän piiriin. Myös entinen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on puhunut muutoksen puolesta. Asia ei sittemmin kuitenkaan ole edennyt.
Vuoden 2005 alusta lähtien voimaan tulleen työeläkeuudistuksen mukaisesti esimerkiksi opiskeluaika kuitenkin kartuttaa kaikkien täysikäisten työeläkettä. Kauhanen uskoo opiskelijatoimijoiden aktiivisuuden vaikuttaneen tähän suuresti.
”Opiskelijajärjestöt ovat hirvittävän vahvoja ja niitä on monia. Sen olen vuosien varrella oppinut, että nämä opiskelijajärjestöt pitävät kyllä huolen omistaan ja ääntä omista oikeuksistaan. Välillä tuntuu siltä, että asevelvollisten puolella ei ihan samanlaista pontta ole ollut”, Kauhanen miettii.
Varus- ja siviilipalvelusmiesten edunvalvonnasta vastaa Varusmiesliitto. Liitolla on muutama tuhat jäsentä ja sen toiminta nojaa pitkälti vapaaehtoisuuteen. Myös Varusmiesliittoon liittyminen on varus- ja siviilipalvelusmiehille vapaaehtoista, eikä liitto peri jäsenmaksua palvelustaan suorittavilta.
Opiskelijaliikkeen kattojärjestöillä Suomen ylioppilaskuntien liitolla ja Suomen opiskelijakuntien liitolla jäseniä on yhteensä yli 180 000. Ylioppilaskuntien osalta käytössä on niin sanottu automaatiojäsenyys, jonka seurauksena jokaisen yliopisto-opiskelijan maksettavaksi tulee vuosittain noin 100 euron suuruinen jäsenmaksu. Siitä valtaosa käytetään opiskelijoiden paikalliseen ja valtakunnalliseen edunvalvontaan.
Toimeentulokysymyksistä Suomen opiskelijakuntien liiton hallituksessa vastaavan Riina Kasurisen mukaan pitkä opiskeluaika saattoi aiemmin jättää aukkoja työeläkkeeseen.
”Tutkinnosta saatavalla eläkekertymällä on osaltaan haluttu kannustaa viemään opiskelut päätökseen ja osoittaa, että koulutukseen panostaminen kuuluu suomalaiseen hyvinvointiin”, Kasurinen sanoo.
Heli Kauhanen pohtii, ettei opiskeluun verrattuna lyhyt palvelusaika riitä tarpeeksi isoon kiinnostukseen asian eteenpäin ajamiseksi.
”Varusmiespalvelus on kuitenkin ajallisesti lyhyt jakso ihmisen elämässä. Ehkä se on niin, ettei asian ajamisella ole vielä ollut kunnollista jatkumoa. Toisin voisi olla, jos palveluksen kesto olisi paremmin verrattavissa opiskeluaikaan.”
Teksti Jussi Vainikka
