Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen virallisesti 4.4.2023 kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän ja Suomen liittymispöytäkirjan ratifioinnin jälkeen. Tätä ennen Suomi oli Naton tarkkailijajäsen heinäkuusta 2022 lähtien.
Ulkoministeriön mukaan ”Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.” Suomen vahvan puolustus- ja kriisinsietokyvyn kerrotaan vahvistavan myös liittokunnan yhteistä puolustusta, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Natoon liittyminen on johtanut esimerkiksi siihen, että Suomi osallistuu jatkossa Naton yhteiseen puolustukseen ja päätöksentekoon, mutta Suomi päättää jatkossakin itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista.
Henkilöstömäärää lisätään Naton edellyttämien maanpuolustustehtävien kattamiseksi
Kirjoitimme aiemmassa Varusmies-lehdessä 1/25 siitä, miten Puolustusselonteko reagoi maailmantilanteeseen ja Suomen Nato-jäsenyyteen. Valtioneuvoston loppuvuonna hyväksymässä puolustusselonteossa käsitteltiin erityisesti Natoon liittymisestä seuranneita puolustusyhteistyön odotuksia, vaatimuksia ja mahdollisuuksia.
Naton yhteiseen puolustukseen osallistuminen edellyttää Suomelta laajoja maanpuolustustehtäviä, joiden takia etenkin henkilöstömäärän lisääminen Puolustusvoimissa on olennaista. Varsinkin Maavoimia kehitetään huomattavasti lisäämällä palkattua henkilöstöä. Lisäresurssitarpeita koituu myös maanpuolustuksen uudistamisesta, toiminnan ja valmiuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä, Nato-integraation loppuun saattamisesta sekä Nato-jäsenyyden mukana tulevista uusista tehtävistä.
Suomella voi puolustustusselonteon mukaan ajatella olevan sotilasstrategisesti merkittävä asema Naton ulkorajavaltiona, koska ”Suomi on merkittävällä alueella osana sekä Itämeren aluetta että arktista aluetta”. Naton pelotetta ja puolustusta voidaan pitää nyt yhtenä puolustuskykymme peruspilareista. Vastakaikuna Suomi on Naton jäsenmaana sitoutunut tukemaan liittolaisiaan, mistä syystä puolustusmenot on pidettävä jatkossakin ”vähintään Naton yhteisellä tavoitetasolla”. Päivitettävät henkilöstöratkaisut vastaavat Nato-tehtäviin osallistumiseen maan ulkopuolella.
Merivoimille Naton toiminnan tiivistäminen tarkoittaa Puolustusvoimien mukaan ”lisääntyvää merellistä läsnäoloa, tehostettua valvontaa ja tiedonvaihtoa sekä lisääntyvää harjoitustoimintaa liittolaisten kanssa”. Niin tehostettu valvonta kuin harjoitustoiminta ovat jatkumoa Naton rauhan ajan toiminnalle.
Yleisimpiä kysymyksiä Natoon kuulumisesta
Puolustusvoimat on koonnut vastauksia kansalaisten Natoon liittyviin pohdintoihin. Niistä selviää selkeästi esimerkiksi se, mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Puolustusvoimien näkökulmasta:
”Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on se, että Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja Naton turvatakuiden piirissä. Se tekee Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta huomattavasti aiempaa suuremman. Nato-jäsenyys tuo myös mukanaan sellaisia kyvykkyyksiä, joita pienellä maalla ei ole itsenäisesti varaa hankkia.”
Entä miten Nato-jäsenyys vaikuttaa varusmiespalvelukseen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen Puolustusvoimien mukaan?
”Jäsenyys ei vaikuta varusmiesten palvelusjärjestelyihin tai asemaan, mutta koulutuksen järjestelyjä ja sisältöjä harmonisoidaan tarvittavin osin Naton koulutustoiminnan doktriinien, menettelytapojen ja standardien kanssa. Myös kansainvälinen harjoitustoiminta ja yhteistyö lisääntyvät, joten englannin kieltä käytetään jatkossa nykyistä enemmän. Nato-jäsenyys huomioidaan myös varusmiehille annettavassa turvallisuuspolitiikan opetuksessa.”
Nato-jäsenyys vaikuttaa osaltaan myös reserviläisiin:
”Reserviläisten käytettävyyttä Puolustusvoimien lakisääteisissä tehtävissä pyritään kehittämään. Tavoitteena on mahdollistaa reservin joustavampi ja tarkoituksenmukainen käyttö, joka tukee myös kansainvälisten tehtävien täyttämistä. Suomelle määrättyjen suorituskykytavoitteiden toteuttaminen edellyttää Puolustusvoimien palkatun henkilöstön lisäämistä sekä sellaisen reserviläisjoukon, jonka henkilöstöllä on sitovat sopimukset lähteä operaatioihin, mikäli niin päätetään.”
Kaikkiaan Suomen katsotaan hyötyvän Natoon kuulumisesta, koska puolustuksemme tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima ja viime kädessä ydinpelote.
Teksti: Saana Sjöblom-Hasselblatt
Lähteet: Valtioneuvosto, Puolustusvoimat, Ulkoministeriö, Merivoimat
