Työnhaku CV:n ja työhakemuksien muodossa voi tuntua haastavalta, mutta todellisuudessa perusasioiden kuntoon laittamisella pääsee jo pitkälle.
Teksti: Santeri Nousjoki
Työnhakupalvelu Duunitorin viestintäpäällikkö Maiju Karhunen kehottaa nuoria tekemään ansioluettelot eli CV:t kunnolla.
”CV on työnhaun käyntikortti, joka kannattaa räätälöidä aina työpaikkakohtaisesti”, hän sanoo.
Karhusen mukaan yhdestä kahteen sivua on optimaalinen CV:n pituus, mutta usein sivullakin pärjää.
”Alkuun olisi hyvä kirjoittaa muutaman lauseen kiteytys siitä, kuka olet ja mitä osaat.”
Pelkkä aiemman työkokemuksen listaaminen ei riitä CV:ssä, vaan työkokemusta kannattaa avata kertomalla esimerkiksi, millaisia työtehtäviä työrooleihin kuului.
”Lisätiedot auttavat rektytoijaa saamaan hakijasta totuudenmukaisemman kuvan.”
Jos aiempaa työkokemusta ei ole, siitä ei Karhusen mukaan kannata huolestua.
”CV:ssä voi hyvin kertoa, mitä työn kannalta hyödyllistä on oppinut esimerkiksi koulussa tai armeijassa.”
Karhunen neuvoo laittamaan CV:hen omien yhteystietojen lisäksi vähintään yhden suosittelijan yhteystiedot. Lisäksi hän kannustaa hyödyntämään netin valmiita CV-pohjia, joiden avulla ansioluettelosta saa helppolukuisen ja ammattimaisen.
”Lopuksi kannattaa varata aikaa CV:n viimeistelyyn ja oikolukuun. CV:n voi luetuttaa esimerkiksi kaverilla, sillä omille pikkuvirheille sokeutuu helposti”, hän sanoo.
Räätälöintiä työhakemukseen ja aktiivisuutta haastatteluun
Karhusen mukaan myös työhakemus tulee aina räätälöidä työpaikkakohtaisesti.
”Ennen kuin hakemusta alkaa tehdä, kannattaa tutustua työnantajan nettisivuihin ja somekanaviin sekä lukea työpaikkailmoitus läpi. Suosittelen panostamaan hakemuksen alkuun, jotta rekrytoijan kiinnostus herää.”
Noin yhden sivun työhakemuksessa kannattaa kertoa, mitä voi tarjota työnantajalle ja miksi haluaa työn.
”Hakemuksessa voi myös tuoda esille, millaista myönteistä palautetta on saanut ystäviltä tai entisiltä kollegoilta. Myös hakemuksen lopetus on tärkeä, ja siinä voi muistuttaa omista vahvuuksistaan.”
”Esimerkiksi työkulttuurista tai haastattelijan työssä viihtymisen syistä voi kysäistä.”
Jos kutsu käy työhaastatteluun, hanskoja ei Karhusen mukaan kannata heittää tiskiin, vaan haastatteluun on tärkeää valmistautua kunnolla.
”Työpaikkailmoitus on hyvä lukea vielä huolella läpi, kuten myös oma hakemus. Yleisimpiä haastattelukysymyksiä kannattaa googlettaa etukäteen ja miettiä niihin vastauksia.”
Karhunen kannustaa miettimään etukäteen myös muutamia kysymyksiä, jotka voi esittää haastattelijalle.
”Esimerkiksi työkulttuurista tai haastattelijan työssä viihtymisen syistä voi kysäistä.”
Jännitys työhaastattelussa on täysin normaalia, ja siitä voi huoletta mainita rekrytoijalle.
”Asian ääneen sanominen saattaa parhaimmillaan jopa laukaista jännityksen.”
Entä mitä muita vinkkejä Karhusella on työhaastatteluun?
”Haastatteluun on hyvä pukeutua tehtävään sopivasti, ja paikan päälle kannattaa saapua noin viittä minuuttia ennen sovittua ajankohtaa.”
”On myös hyvä muistaa, että turha vaatimattomuus ei kaunista, sillä haastattelun tarkoituksena on myydä osaamisesi työnantajalle”, Karhunen päättää.
| Duunitorin viestintäpäällikön 3 vinkkiä työnhakuun: |
| Avattu CV: Avaa napakasti, millaista työkokemusta ja muuta osaamista sinulla on. |
| Räätälöity työhakemus: Tuo esille, miksi sinut kannattaa palkata ja miksi haet työtä. |
| Aktiivinen työhaastattelu: Osoita kiinnostusta työnantajaa kohtaan kysymällä haastattelijalta pari kysymystä. |
Perusasioilla pääsee pitkälle
Baronan pian 16 vuotta alalla ollut rekrytoinnin erityisasiantija Anne Juusola sanoo työnhaun lähtevän perusasioista.
“Työpaikkailmoituksesta selviää, miten työpaikkaa haetaan. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle”, Juusola tuumaa.
CV:n ei tarvitse Juusolan mukaan “pudottaa lukijaansa penkiltä”, vaan sen tulee vastata työpaikkailmoituksen osaamisvaatimuksiin ja olla selkeä lukuinen, jotta rekrytoija saisi hakijasta kiinni.
“Tehtävää peilaten kannattaa kirjoittaa CV, joka on selkeä rakenteeltaan ja viestiltään.”
Vaikka Juusola kannustaakin panostamaan työhakemukseen, ei siitä kannata ottaa painetta. Työnhaussa on kyseessä prosessi, jossa hakijan on hyvä aloittaa työnhaku itseään tutkiskellen. On hyvä miettiä itseään rehellisesti.
“Mistä tykkään, minkälainen persoona olen ja missä työssä voisin viihtyä? Olisinko parhaimmillani työssä jossa kohtaan asiakkaita tai voisiko fyysinen ja liikkuva työ olla minulle sopivampi kuin toimistotyö?” Juusola avaa itsetutkiskelua.
Toisinaan hakijat soittavat työhakemuksensa perään, mutta mieti tuoko puhelusi rekrytoijalle lisäarvoa? Hakemukseen tulisi kirjoittaa kaikki tarvittava tieto sinusta ja jos olet lähettänyt hakemuksen kuten oli pyydetty, niin silloin jäädään odottamaan hakuajan päättymistä ja rekrytoijan yhteydenottoa.
“Tehtävää peilaten kirjoita CV, joka on selkeä rakenteeltaan ja viestiltään.”
Juusola käyttää itse työhaastattelusta termiä työkeskustelu, sillä hän näkee tilaisuudenn vuorovaikutteisena ja kahdensuuntaisena keskusteluna. Työnhakijan on tarkoitus saada keskustelussa selkeä kuva työstä, jotta hän voi vielä pohtia onko työtehtävä hänelle soveltuva.
“Valmistautuminen työkeskusteluun on tärkeää. Kannattaa keskittyä jälleen perusasioihin eli tulemaan ajoissa perille oikeaan paikkaan ja muistaen mitä työtä olikaan hakemassa.”
Ensivaikutelma on pitkän linjan rekrytoijasta jo luonnollisestikin elintärkeää ihmisten tavatessa ensimmäistä kertaa, joten hän kehottaa hakijaa katsomaan silmiin, hymyilemään ja kättelemään.
“Jottei aluksi mene lukkoon, etukäteen voi miettiä valmiiksi hissipuheen itsestään, jossa perustelee esimerkiksi, miksi tämä työ sopii omiin tulevaisuuden suunnitelmiin ja omaan persoonaan”, Juusola vinkkaa.
Juusolan mukaan aktiivisuus muun muassa hakijan kysymyksien muodossa parantaa työllistymisen todennäköisyyttä merkittävästi. Se on rekrytoijalle selkeä signaali hakijan kiinnostuksesta juuri kyseiseen työhön. Lisäksi hyvät käytöstavat ovat aina plussaa.
