Yrittäjyyden DNA

Yrittäjyys on tämän päivän työelämän kuumimpia perunoita, joka saa yhä enemmän hyväksyntää julkisessa keskustelussa. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mitä yrittäjyys heille tarkoittaa.

Santeri Nousjoki

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n asiantuntija Mari Rakkolainen pohtii tulevaisuuden työelämätaitojen linkittyvän vahvasti yrittäjätaitoihin.

”Työelämä ei ole enää kuin ennen vanhaan, vaan tulevaisuuden työpaikat tulevat muuttumaan paljon. Itsestä vastuunottaminen työntekijänäkin tulee lisääntymään”, hän avaa. 

(MAINOS - teksti jatkuu alla)

Rakkolainen itse määrittelee yrittäjyystaitojen pitävän sisällä ennen kaikkea siinnikkyyttä, epävarmuuden sietämistä, myyntitaitoja sekä ideointia. Yhtälöön kuuluu vahvasti myös tiimityötaidot. 

”Monet nuoret pelkäävät epäonnistumista, vaikka moka onkin usein avain menestymiseen. 

Pyrimme rohkaisemaan tekemisestä ja yrittämistä. Tiimityötaidot vaativat puolestaan ryhmäytymistä, sillä epäonnistumiseen tarvitaan tiimin jäsenten välille luottamuksellinen ilmapiiri.”

“Moka onkin usein avain menestymiseen.”

Mari Rakkolainen

NYT tarjoaa muun muassa kouluille Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa sekä Yrityskylää, jotka toteuttavat Rakkolaisen mielestä erinomaisesti nykyisten opetussuunnitelmien tavoitteita.

”Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin on tullut viime vuosina paljon mukaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteita, joten kouluissa opitaan nykyisin yhä enemmän taitoja, joita yrittäjyyskasvatus harjaannuttaa”, hän kuvailee. 

Korona vaikutti kielteisesti myös yrittäjyyskasvatukseen, kun oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen. Tilanne on kuitenkin nyt palautunut Rakkolaisen mukaan kasvun urille. 

”Nuoret ovat tykänneet toiminnastamme todella paljon, sillä 95 prosenttia Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneista nuorista suosittelee näitä valinnaiskursseja palautteen perusteella”, hän tuumaa hymyillen.

Omien vahvuuksien tunnistaminen keskeistä 

Rakkolainen sanoo työssään olevan parasta, kun nuoret ovat oppineet kurssin aikana todella hienoja taitoja työelämää varten. Yrittäjyystaitoja pyritään hänen mukaansa opettamaan suunnitelmallisesti kohti yritysideaa.

”Yritysidean pohtiminen kannattaa aloittaa omista kiinnostuksenkohteista. Nuoret haluavat tulevaisuudessa merkityksellistä työtä, johon myös omia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita voi linkittää”, hän kertoo. 

”Miten omilla vahvuuksilla voisi tuottaa muille lisäarvoa?”, Rakkolainen pohtii nuorten ajatuksia ääneen. 

Hänen mielestään monien nuorten on vaikeaa tunnistaa omia vahvuuksiaan, vaikka jokainen on kuitenkin jossakin hyvä. NYT pyrkii auttamaan itse- ja vertaispohdiskelun kautta nuoria löytämään vahvuuksiaan ja osaamistaan. Myös kaverit ja lähipiiri voivat auttaa taitojen löytämisessä. 

“Miten omilla vahvuuksilla voisi tuottaa muille lisäarvoa?”

Mari Rakkolainen

Tutkimusten mukaan osa nuorista on epävarma tulevaisuuden työurastaan, vaikka uusia mahdollisuuksia tulee olemaan tulevaisuudessa enemmän. Hän näkeekin tärkeänä, että tulevaisuuden mahdollisuuksia tulisi avata nuorille aiempaa paremmin

”Haluamme osaltamme olla mukana uusien ratkaisujen löytämisessä. Työtä haittaa usein se, että työelämäkeskusteluja käydään edelleen menneisyyden ammattinimikkeiden kautta, jotka eivät enäätulevaisuuden työelämässä välttämättä päde”, Rakkolainen perustelee. 

Hänen mielestään yrittäjyystaitoja voidaan opettaa jo alakoululaisille, sillä nuorten kannalta elintärkeitä taloustaitoja oppii helposti yrittäjyyden rinnalla. Vaikka koulussa pystytään vaikuttamaan lasten ja nuorten suuntaan, niin Rakkolaisesta kodin roolia ei voida vähätellä. 

”Lasten kanssa tulee puhua rahasta ja työelämästä, sillä sekin on yksi tärkeä osa kasvatusta”, hän summaa.

Intissä yrittäjänä

Kuljetusalan yrittäjä Aku Luukko oli ehtinyt toimia jo kaksi vuotta yrittäjänä ja vaihtanut toiminimensä osakeyhtiöksi, kunnes armeijan vihreät kutsuivat miestä. 

“Inttiinhän sitä oli lähdettävä, jonka aikana oli kuitenkin yritystäkin johdettava”, hän naurahtaa. 

Kuljetusliikkeen käytännön askareita hoitivat kaksi työntekijää, joiden lisäksi perheelleen ja läheisilleen Luukko on saamastaan tuesta. Yrittäjä kuitenkin pyöritti osakeyhtiön hallintoa varusmiesaikanaan. 

“Haasteita kyllä riitti, mutta aina asiat saatiin hoitumaan, kiitos puolustusvoimien arvostettavan ymmärryksen. Palvelusajastani tuli muutenkin mukava, kun sain yrittäjyyteen sopivan palvelustehtävän.”

“Aina asiat saatiin hoitumaan, kiitos puolustusvoimien arvostettavan ymmärryksen.”

Aku Luukko

Palveluksen aikana Luukon yritys kasvoi, ja reserviin astumisen jälkeen hän palasikin suoraan töihin takaisin. Intistä jäi käteen paljon yrittäjyyttä tukevia taitoja. 

“Intissä opin kyllä paljon hyödyllisiä taitoja ja esimerkiksi skappareilta sain hyviä ajatuksia rekrytointiin.”

“Materiaalivastuu tuli myös erittäin tutuksi, mistä pystyi ammentamaan oppeja omaan yritystoimintaan”, Luukko lisää naurahtaen.  

Kysyntää silmällä pitäen yrittäjäksi

Ammattikoulussa Luukolle alkoi konkretisoitumaan, että hänestä tulisi yrittäjä.

“13-vuotiaasta asti oli tullut tehtyä töitä koulun ohella, mutta kun uralla ei pystynyt enää etenemään ilman koulutusta, päätin alkaa yrittäjäksi”, hän muistelee. 

Luukko pitää omassa yrittäjyydessään tekemisen vapautta ja töiden monipuolisuutta parhaimpina puolina. Pelkkää onnistumista matka ei ole kuitenkaan ollut. 

“Ensimmäiset 3 vuotta tuli vain kasvettua, kunnes Ukrainan sota iski ja kustannukset räjähtivät. Jälkiviisaana olisi voinut kasvaa rauhallisemmin.”

Luukon mukaan kuljetuspuoli on hyvin pienikatteinen ala, joten “volyymillä on pakko tehdä bisnestä”. Nuoren yrittäjän tulevaisuus on toistaiseksi vielä auki.

“Tämä vuosi katsellaan ja keskitytään toimimaan nykyisessä laajuudessaan tehokkaasti ja laadukkaasti”, Luukko linjaa.

“Jos työtä olisi tiedossa, niin kyllä muut asiat tulevat sitten perässä.”

Aku Luukko

Nuorilla, jotka pohtivat yrittäjyyttä, kuljetusalan yrittäjä neuvoo tarkastelemaan, minkälaiselta markkina näyttää ja olisiko omalle tuotteelle tai palvelulle kysyntää. 

“Jos työtä olisi tiedossa, niin kyllä muut asiat tulevat sitten perässä. Jollei työtä taas olisi, niin yrittäjäksi ei kannata lähteä vain fiiliksestä.”

Kysytyn idean muodostumisen jälkeen Luukko kannustaa tekemään nöyrästi ja kovaa töitä. Samalla kannattaa pitää silmät ja korvat auki.

“Itseään ei kannata kuitenkaan polttaa loppuun, vaan tiedostaa oman jaksamisen rajat. Tekemisen rinnalla pitää pohtia samalla aina asioita”, hän pohtii ääneen. 

Vaikka yrittäjyys usein liitetäänkin virheellisesti yksintekemiseen, Luukon mukan edes yksinyrittäjän ei kannata suinkaan tehdä kaikkea yksin tai itse.

“Auntarjoavia kannattaa hyödyntää ja keskittyä omaan vahvuuteen sekä jättää muut tehtävät muille.”

“Avoimilla korteilla pääsee eteenpäin, sillä kanssayrittäjiltäkin kannattaa kysellä vinkkejä”, Luukko vinkkaa loppuun. 

Nuorten yrittäjien edunvalvontaa

Nuorten Yrittäjien verkoston puheenjohtaja, yrittäjä itsekin, Jussi Pirhonen on kulkenut pitkän matkan yrittäjäksi. Nuorena kodista pois muuttanut nuori mies suuntasi urheilulukiosta Uttiin laskuvarjojääkäriksi, mistä tie vei Joensuuhun ulkomaankauppaa opiskelemaan. 

”Sieltä päädyin ensimmäisen työharjoitteluun Brysseliin hakukoneoptimoinnin pariin, ja toisen harjoittelun, joka oli Tallinnassa, jälkeen pääsin ensimmäistä kertaa laskuttamaan asiakasta tekemästäni työstä”, Pirhonen muistelee.

Hän haistoi silloin markkinaraon, sillä tarpeeseen ei löytynyt osaamista, mihin Pirhonen pyrki vastaamaan. Koulupolku vei miehen vielä innovaatiojohtamisen maisteriohjelmaan Lappenrantaan, jossa hän perusti vuonna 2014 kaverinsa kanssa nykyisen yrityksensä. 

“Jos havaitset ongelman ja löydät siihen vielä uuden sekä paremman ratkaisun, hyvä liikeidea on on syntynyt”, Pirhonen kuvailee.

“Jos havaitset ongelman ja löydät siihen vielä uuden sekä paremman ratkaisun, hyvä liikeidea on on syntynyt.”

Jussi Pirhonen

Hän suosittaa hyvän idean varjelua, eikä sitä “kannata heti huutaa someen”, vaan luotettujen ihmisten kanssa voi kehitellä ja haastaa ideaa. 

“Yritysidean ei tarvitse todellakaan olla täysin valmis. Esimerkiksi jenkit myyvät jo pelkkiä ideoitaan, mikä on riskien hallintaa parhaimmillaan.”

Digialalla toimiva Pirhonen vinkkaa hyödyntämään esimerkiksi ChatGPT:tä, jolta “löytyy vastaus kaikkeen”. Kevyttä palvelua voi testata hänestä myös kevytyrittäjyyden tai toiminimen kautta.

“Vaikka oma yritystoiminta olisi pientä, opiskelijan kannattaa jo miettiä osakeyhtiötä, koska toiminimen ansiot Kela huomioi tulorajoissa”, itsekin opiskellut yrittäjä neuvoo. 

Apua on saatavilla

Kirjanpito kannattaa Pirhosen mukaan miettiä aina valmiiksi hyvissä ajoin. Nuorelle yrittäjälle apua tarjoaa maksuttomasti uusyrityskeskukset, joissa on ammattilainen on neuvomassa. 

”Suomen Yrittäjienkin jäseneksi kannattaa ehdottomasti liittyä, sillä opiskelijajäsenyys on maksuton eikä täysjäsenyyskään pieneltä yritykseltä maltaita maksa.”

Pirhosen mielestä jäsenyyden edut kasvavat samalla logiikalla kuin kuntosalikortilla: jos palveluja käyttää, niin saa todella paljon hyötyjä irti. 

“Jäsenyys tuo lakimiehen soiton päähän sekä unohtumattomia verkostoitumismahdollisuuksia. Lisäksi meillä on olemassa nuorten mentorointiohjelma, jossa nuori yrittäjä saa vuodeksi ammattilaisen avukseen”, hän listaa. 

“Hyvät tyypit kannattaa sitouttaa hyvissä ajoin yritykseen.”

Jussi Pirhonen

Pirhosen mukaan yrittäjien kohtaamat yleisimmät haasteet liittyvät edelleen työntekijän palkkaamisen riskeihin. 

“Irtisanominen onnistuu joko tuotannollis-taloudellisissa syillä, rahaa taskusta kaivamalla tai oikeusasteessa, josta tulee yleensä yrittäjälle takkiin. Tästä muodostaa palkkauksen riski, joka jarruttaa pk-yrityksiemme kasvua merkittävästi”, hän kuvaa tilannetta. 

Pirhonen vannoo työntekijöistä huolehtimisen nimeen, ja kannustaakin reiluun ja selkeäsääntöiseen johtamiseen jokaista yrittäjää. Yritystä tulee johtaa myös luvuilla kassakriisin välttämiseksi. 

“Hyvät tyypit kannattaa sitouttaa hyvissä ajoin yritykseen. Tieto kannattaa kuitenkin rakentaa seiniin, eikä ihmisiin, jotta myös yrittäjän ollessa poissa yrityksen pyörisi.”

Pirhosen mielestä väkisinkään yrittäjäksi ei kannata lähteä, sillä hänen mukaansa tulevaisuudessa tulee olemaan paljon myynnissä hyviä firmoja, joita on hyvä modernisoida.

“Tekijätyypeille on luvassa näitä katsottavia kortteja ja paljon”, hän rohkaisee. 

Kommentoi

Samankaltaisia juttuta