Entinen pääministeri Jyrki Katainen nosti julkisuuteen termin “pirullinen ongelma”. Sillä hän tarkoitti ongelmaa, joka voi olla vaikea havaita, ja kun se on havaittu, sitä on vaikea hyväksyä. Lisäksi, kun ongelma on hyväksytty, sen ratkaiseminen on monimutkaista ja hidasta. Vain miehiä koskeva asevelvollisuus on juuri tälläinen ongelma.
Uskottava maanpuolustus on jokaisen valtion elinehto ja Varusmies-lehden keskeinen arvo. Se takaa valtionjohdolle vapauden toimia ja suomalaisille oikeuden päättää tulevaisuudestaan. Maanpuolustuksen näkökulmasta asevelvollisuutta tukevat argumentit ovat pettämättömät.
Samaan aikaan vain miehiä koskeva asevelvollisuus kuitenkin sotii lähes kaikkea sitä vastaan, minkä varaan 2010-luvun suomalainen demokratia on rakennettu. Se ei ole syrjimätön eikä tasa-arvoinen. Se asettaa omillaan asuvat asevelvolliset taloudelliseen ahdinkoon ja rajaa kansallisen kokemuksen ulkopuolelle ne, jotka eivät palveluksen fyysisistä tai henkisistä haasteista selviä. Se ei integroi tai kotouta, vaan rajaa syrjäytymisvaarassa olevat yhä kauemmas muusta yhteiskunnasta.
Suomalaisen asevelvollisuuden nykytilassa ei tältä osin ole juuri hurrattavaa. Mutta kuten sanottua: maanpuolustuksen näkökulmasta asevelvollisuus on toistaiseksi välttämätön.
Varusmies-lehden vuoden toista painosta varten kysyimme puolustusvaliokunnassa istuvilta kansanedustajilta, mitä he ajattelevat asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmasta ja asevelvollisten toimeentulosta. Kiintopisteeksi vastausten tarkasteluun otimme Norjan, jossa asevelvollisuus on valikoiva ja koskee sekä miehiä että naisia. Norjassa pirullinen ongelma on siis tunnistettu ja ratkaistu. Kriitikoiden mukaan samalla on karsittu puolustuskyvystä.
Suomeen Norjan malli tuskin sopii. Itärajamme on pitkä ja uhkakuvat erilaiset. Sitoutuminen koko maan puolustamiseen tarkoittaa, että Norjan 80 000 henkilön sodan ajan joukko olisi meille liian pieni. Näin ainakin, jos kuuntelemme asiantuntijoita.
Suomeen Norjan malli tuskin sopii. Itärajamme on pitkä ja uhkakuvat erilaiset.
Asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmat eivät kuitenkaan poistu työntämällä päätä pensaaseen. Mielipidetutkimuksissa vain miehiä koskevan asevelvollisuuden kannatuslukemat laskevat sitä mukaa, mitä nuoremmilta asiaa kysytään. Nuorisopoliitikoistakaan juuri kukaan ei kannata nykymuotoista asevelvollisuutta.
Kun pirullinen ongelma on havaittu, se voidaan hyväksyä. Kun pirullinen ongelma on hyväksytty, se voidaan ratkaista. Tuo ratkaisu olisi hyvä löytää, ennen kuin aika ajaa epätasa-arvoisen asevelvollisuuden yli.
Teksti Juho Mäki-Lohiluoma
Päätoimittaja
Kirjoitus on Varusmies-lehden vuoden 2016 toisen painoksen pääkirjoitus. Lehti ilmestyy 15.4.
