Varusmiespalvelus on asevelvollisuuden tunnetuin osa, mutta ei koko kokonaisuus. Asevelvollisuus on 18–60-vuotiaiden Suomalaisten miesten velvollisuus kouluttautua ja olla valmiina puolustamaan maataan Venäjän suunnalta tulevaa uhkaa vastaa. Asevelvollisuus ei siis lopu varusmiespalveluksen suorittamiseen vaan jatkuu esimerkiksi kertausharjoituksina reservissä. Mielestäni myös oman toimintakyvyn ja kunnon ylläpitäminen reserviläisenä on tärkeä osa asevelvollisuutta.
Reservistä eroaminen on törkeää asevelvollisuuden laiminlyöntiä, ja toimenpiteet sen estämiseksi ovat tarpeellisia. Kuten varusmiespalveluksessa myös reserviläisenä on vastuita sekä vapauksia. Tätä opetetaan jo varusmiespalveluksen aikana esimerkiksi reservin polkuna, johon kuuluu mm. kertausharjoitukset. Uutiset reservistä eronneista onkin puolustusvoimille oivallinen hetki muistuttaa asevelvollisuuden kokonaisuudesta. Kertausharjoitusten lisäksi reserviläinen voi ylläpitää omaa valmiuttaan osallistumalla esimerkiksi MPK:n kursseille.
”Reservistä eroaminen on törkeää asevelvollisuuden laiminlyöntiä.”
Reservistä eronneet ovat siis ottaneet kaiken hyödyn varusmiespalveluksesta, mutta eivät ole valmiita kantamaan vastuutaan ja velvollisuuttaan reserviläisenä. Varusmiespalveluksesta saadut hyödyt eivät katoa reservistä eroamisen jälkeen. Reservistä eroaminen tulee myös kalliiksi valtiolle. Varusmiespalvelusta voidaan pitää valtion tapana sijoittaa omaan puolustukseensa, kouluttamalla itse omat joukkonsa. Tämä ei kuitenkaan toimi, mikäli varusmiespalveluksen suorittanut henkilö eroaa reservistä eikä täytä omaa paikkaansa Suomen puolustuksessa, vaikka on siihen koulutuksen saanut.
Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että reserviläisen edut olisivat kunnossa. Esimerkiksi maanpuolustusvähennys voisi olla hyvä tapa sitouttaa reserviläisiä. Tätä ajatusta voisi myös kehittää suuntaan, jossa maanpuolustusvähennyksen määrä olisi riippuvainen reserviläisen tehtävän vaativuudesta. Tähän tarvittaisiin kuitenkin resursseja, mutta mikäli tulevaisuudessa puolustusvoimiin haluttaisiin oikeasti kaikista kyvykkäimmät yksilöt koko ikäluokasta, olisi tällainen taloudellinen kannustin tarpeen.
Reservistä eronneiden määrät ovat kuitenkin pieniä, eikä niistä ole vielä haittaa Puolustusvoimille. Tämän ongelmakohdan korjaamiseksi tarvitsemme muutoksia lainsäädäntöön. Toivottavasti tulevaisuudessa tasa-arvoisen varusmiespalveluksen avulla saamme valittua motivoituneimmat ja vastuullisimmat henkilöt puolustamaan maatamme.
Markus Yli-Kivistö
Kirjoittaja on Varusmiesliiton hallituksen jäsen ja reservin vänrikki.
