Teksti ja kuva Saana Sjöblom-Hasselblatt
Sotilasrikoksia on tehty Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 3 235 kappaletta. Selvitimme millaisia ne ovat useimmiten luonteeltaan, ja millainen rangaistus mistäkin sotilasrikoksesta voi seurata.
Sotilasrikoksia tilastoitiin Suomessa vuonna 2020 yhteensä 3 034 kappaletta, mikä on noin kuusi prosenttia vähemmän kuin sitä aiempana vuonna.
Lukumääräisesti kaikista viime vuoden aikana tilastoiduista sotilasrikoksista suurin osa oli varusmiespalvelusta suorittavien henkilöiden aiheuttamia palvelus- tai poissaolorikoksia, mikä toistaa aiempien vuosien tuttua kaavaa. Kaikkiaan varusmiehet syyllistyivät viime vuonna palvelusrikoksiin 1 486 kertaa ja poissaolorikoksiin 737 kertaa.
Palkatun henkilökunnan ja esimiesten osuus viime vuonna tilastoiduista sotilasrikoksista on puolestaan vähäinen. Esitutkintojen kokonaismäärästä, 2 755, palkattua henkilökuntaa koski 72 tapausta ja esimiesrikoksia tilastoitiin vain 12 kappaletta.
Mitä sotilasrikokset tarkoittavat ja miten niissä menetellään?
Sotilasrikoksiin voivat syyllistyä sotilaat tai muut sotilasrangaistussäännösten alaiset henkilöt. Sotilasrikokset eroavat siviilirikoksista siten, ettei niiden esitutkintaa hoida poliisi vaan siitä vastaa Puolustusvoimat tai Rajavartiolaitos. Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta annettu laki antaa Puolustusvoimille oikeuden tutkia asevelvollisten ja ammattisotilaiden tekemät sotilasrikokset itse, minkä jälkeen syyllisiä voidaan rangaista joko kurinpito- tai tuomioistuinmenettelyssä.
Sotilasrikokset on jaettu palvelus-, vartio-, poissaolo-, kuuliaisuus- ja esimiesrikoksiin, sekä muihin rikoksiin ja sodan ajan rikoksiin. Palvelusrikoksia voi olla lieviä, törkeitä tai tuottamuksellisia. Rikoksen luonne vaikuttaa aina siihen, millaisen rangaistuksen teosta voi saada. Tuottamuksellisen palvelusrikoksen katsotaan esimerkiksi tapahtuvan huolimattomuudesta, mistä seuraa enintään kolme kuukautta vankeutta tai kurinpitorangaistus. Lievistä palvelusrikoksista selviää kurinpitorangaistuksella, kun taas törkeistä sellaisista voi saada jopa neljä vuotta vankeutta.
Rangaistusasteikot kovenevat sota-aikana, jolloin rikokset muuttuvat vaarallisemmiksi ja sotilaskuri tärkeämmäksi. Sodan aikaan voidaan soveltaa sellaisia rikosmuotoja, jotka eivät ole mahdollisia rauhan aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi taisteluvelvollisuuden rikkominen siten, että sotilas rikkoo hänelle kuuluvaa velvollisuutta, jättää sen täyttämättä tai vaarantaa taistelutoimen suorittamisen.
Sotilasoikeudenhoidon prosessien hallintaa on pyritty parantamaan vuonna 2014 voimaan tulleen lain myötä joukko-osastoille annettavalla koulutuksella. Sotilasrikostilastot koostaa Pääesikunnan oikeudellinen osasto.
Sotilasrikokset Suomessa viimeisen viiden vuoden ajalta
2020: 3 034
2019: 3 162
2018: 3 377
2017: 3 182
2016: 3 424
