Teksti Antti Kylmänen
Kuva Joni Oksanen
Opiskelijavalintauudistuksen onnistumista tarkkailevan tutkimuksen väliraportti julkaistiin helmikuussa.
Opiskelijavalintauudistus on helpottanut nuorten ja samalla mahdollisesti varusmiesten korkeakouluun pääsyä. Helmikuussa julkaistun opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportin mukaan todistusvalinnan yleistyminen korkeakoulujen yhteishaussa on lisännyt haettujen kohteiden määrää. Uudistus on mahdollistanut useampiin hakukohteisiin hakemisen ilman, että hakijan täytyy valmistautua valintakokeisiin ja matkustaa kokeiden takia. Näin uudistus on siis helpottanut korkeakouluun hakemista myös varusmiespalveluksen aikana.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VTT) vuonna 2020 aloittama tutkimus valmistuu keväällä 2022. Nyt julkaistun väliraportin aineisto kattaa siis vain tutkimuksen ensimmäisen vuoden.
Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä eli käytännössä vähentää välivuosia ja varmistaa, että yhä useampi pääsee rivakammin yliopiston tai ammattikorkeakoulun penkille. Uudistuksen myötä korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnan kautta ala- tai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan.
Korkeakouluihin hakeneiden keski-iän nousu on tyssännyt uudistuksen vaikutuksesta. Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin hakeneiden 19-vuotiaiden ja tätä nuorempien osuus kasvoi vuonna 2020 huomattavasti. Yleisesti ottaen todistuksella sisään päässeet ovat koepisteillä valittuja nuorempia. Todistusvalinnan kautta valitaan erityisen paljon alle 21-vuotiaita. Koepisteillä valituista opiskelijoista 40 prosenttia on yli 25-vuotiaita.
Suositut alat kasvattivat suosiotaan ja miesten määrä lisääntyi
Haettujen alojen määrässä havaittiin tutkimuksessa merkittävä muutos: vuodesta 2015 saakka jatkunut lasku haettujen koulutusalojen määrässä pysähtyi. Nyt entistä useampi hakee kolmelle tai useammalle alalle.
Uudistus on vaikuttanut myös hakemusten jakautumiseen eri alojen ja hakukohteiden välillä. Ammattikorkeakouluissa useimmilla aloilla hakeneiden määrä on laskussa, kun taas yliopistossa esimerkiksi oikeustieteiden ja lääketieteen hakemusten osuudet ovat jopa kaksinkertaistuneet aiemmasta vuosina 2018–2020.
Naisten osuus hakijoista sen sijaan supistui viime vuonna. Lasku on ollut selvempää ammattikorkeakouluissa, joihin haki 1,5 prosenttia vähemmän naisia kuin vuonna 2019. Naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on ollut korkeimmillaan 55 prosenttia. Uudistus on lisännyt sen sijaan miesopiskelijoiden määrää.
Tutkijat korostavat, ettei tuloksista kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tulokset kuvailevat uudistuksen jälkeistä tilannetta, mutta kehitykseen voivat vaikuttaa uudistuksen lisäksi muutkin tekijät, kuten esimerkiksi koronaviruspandemia.
