Puolustusvoimilla työskentelee noin 12 500 sotilas- ja siviilihenkilöä. Vuosittain uusia rekrytointeja tehdään noin 300-400 ja maanpuolustuksen kehittyessä uusia rooleja syntyy jatkuvasti. Tehtävänkuvien ja toimintaympäristöjen osalta Puolustusvoimat onkin poikkeuksellisen monipuolinen työnantaja.
– Meillä työskennellään maalla, merellä ja ilmassa – pinnan alla ja päällä, tiivistää Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelija Larissa Harjula.
Sotilastehtävissä Puolustusvoimilla työskentelee upseereita, erikoisupseereita, opistoupseereita ja aliupseereita. Upseerit työskentelevät asiantuntija-, johto-, suunnittelu- ja koulutustehtävissä. Vaihtuvat tehtävät, jatkuva kehittäminen ja kansainväliset tehtävät ovat osa upseerin uraa. Erikoisupseereilla on tehtäväänsä soveltuva korkeakoulututkinto sekä yleensä myös aliupseeri- tai reserviupreerikoulutus. Erikoisupseerit työskentelevät esimerkiksi ICT- ja tekniikan alan insinööreinä, pappeina, kapellimestareina sekä lääkäreinä. Aliupseerit ovat erikoistuneet kouluttaja- ja esimiestehtäviin, joita tarvitaan muun muassa johtamisjärjestelmäalalla, logistiikka-, huolto- ja vartiointitehtävissä, meri- ja ilmavalvonnassa, lentoteknillisissä tehtävissä sekä sotilassoittajina.
Puolustusvoimien henkilöstöstä noin kolmannes on siviilejä, joilta ei edellytetä varusmiespalvelusta tai muuta sotilastaustaa. Olennaista on tehtävän edellyttämä kelpoisuus, sopiva osaaminen ja oikea asenne. Siiviilit työskentelevät esimerkiksi informaatioteknologian, tekniikan, terveydenhuollon, hallinnon sekä viestinnän parissa.
Maanpuolustuskorkeakoulu avaa ovet upseerin ammattiin
Upseeriksi voi opiskella Maanpuolustuskorkeakoulussa. Se on yksi Suomen neljästätoista yliopistosta, mutta kuuluu Puolustusvoimiin. Sotilasopetuslaitokset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa, Niinisalossa, Parolassa, Utissa, Tikkakoskella, Imatralla ja Riihimäellä.
Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistutaan sotatieteiden kandidaateiksi ja maistereiksi. Kaikille tutkinnon suorittaneille ja virkaan nimitetyille upseereille taataan työpaikka Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa, joissa upseerit työskentelevät koulutus-, johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä.
Maanpuolustuskorkeakoulussa eli MPKK:ssa opinnot etenevät samassa opintopisterytmissä kuin muissakin korkeakouluissa. Kolme vuotta kestävä kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka suorittamiseen vaaditaan 210 opintopistettä. Sotatieteiden maisterin tutkinnon vaatimat 180 opintopistettä suoritetaan muutama vuosi kadettivaiheen opintojen jälkeen.
Opiskelijan on mahdollista valita Maavoimien, Merivoimien, Ilmavoimien tai lentoupseerin koulutusohjelma. Koulutusohjelmien sisällä on valittavissa useita erilaisia opintosuuntia, mutta erikoistumisesta riippumatta tutkinto koostuu tieteellisistä ja ammatillisista opinnoista sekä upseerikasvatuksesta. Valmistuvilla upseereilla on monipuoliset akateemiset valmiudet ymmärtää nykyaikaisia kriisejä ja sotilastoimintaa.
Opintososiaalisten etuuksien suhteen MPKK:ssa opiskeleminen eroaa merkittävästi muista yliopistoista. Sotatieteiden tutkintoa suorittaville kadeteille tarjotaan opetuksen lisäksi majoitus, muonitus, vaatteet, opiskeluvälineet sekä terveydenhuolto. Lisäksi kadetit saavat päivärahaa ja heille korvataan osa matkustamiskustannuksista. Myös opintolainan hakeminen on mahdollista.
MPKK:n tarkoitus on kouluttaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tarvitsema sotilashenkilöstö. Koulutukseen valitaan oikea määrä henkilöitä täyttämään lain määrittelemät velvoitteet ja siksi Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksyttyjen kadettien on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että he palvelevat koulutustaan vastaavassa virassa tietyn vähimmäisajan.
Insinööri- tai lääkäriopinnoista ammattisotilaaksi
Puolustusvoimat tarvitsevat myös siviiliammateissa hankittua asiantuntijaosaamista. Erikoisupseerit ovat sotilaspukuisia ammattisotilaita, jotka ovat suorittaneet ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon valmistuen esimerkiksi insinööreiksi, lääkäreiksi tai papeiksi.
Yhteensä Puolustusvoimissa on kahdeksan erilaista erikoisupseerivirkaa, mutta valtaosa erikoisupseereista työskentelee sotilasinsinöörin tehtävissä. Paikkoja avautuu vuosittain joitakin kymmeniä ympäri Suomen.
Intin jälkeen sopimussotilaaksi ja aliupseeriksi
Monen upseerin ja aliupseerin ura on alkanut sopimussotilaana. Sopimussotilaaksi voi hakeutua varusmiespalveluksen jälkeen sellaiseen joukko-osastoon, jossa koulutetaan varusmiehiä. Avoimista sopimussotilastehtävistä saa lisätietoja omasta joukko-osastosta.
Yleensä sopimussotilaat työskentelevät kouluttajan tehtävissä 6-12 kuukautta, jonka jälkeen on mahdollisuus hakeutua sisäisesti aliupseeritehtäviin. Aliupseerit työskentelevät muun muassa joukkueen johtajan, joukkueen kouluttajan tai yksikön vääpelin tehtävissä.
Virkaan nimetyt aliupseerit koulutetaan tehtäväänsä. Perustason opinnot tulee aloittaa vuoden sisällä työsuhteen alkamisesta ja perustasoa seuraavat yleis- ja mestaritason opintokokonaisuudet. Yleistason opinnot voi suorittaa viiden palvelusvuoden jälkeen ja mestaritason opinnot kymmenen vuoden kuluttua. Palvelusvuosiin sidottujen opintojen lisäksi tarjolla on monipuolista täydennyskoulutusta, jonka kautta on mahdollista saada tehtäväkohtaista erityisosaamista ja halutessaan myös laajentaa tehtäväkenttäänsä.
Puolustusvoimat on kiinnostava työnantaja myös siviilille
Siviilien työpanos uskottavalle maanpuolustukselle on merkittävä ja Puolustusvoimissa onkin tarjolla monipuolisia asiantuntijatehtäviä. Siviilit työskentelevät mm. informaatioteknologian, viestinnän, yhteiskuntatieteiden, johtamisen ja hallinnon, talous- ja kauppatieteiden, terveys- ja lääketieteen, tekniikan, oikeustieteiden sekä kasvatustieteiden aloilla.
– Yleisesti luullaan, että Puolustusvoimissa työskentelyyn tarvitsisi olla armeijataustaa. Siviilitehtävissä tätä ei kuitenkaan odoteta. Siviilityöntekijämme ovat yksi organisaatiomme peruspilareista, jotka tukevat Puolustusvoimien ydintehtävien toteuttamista. Tehtävänkuvat ja toimintaympäristöt ovat monipuolisia, sellaisia mitä ei välttämättä ole joka organisaatiossa tarjolla, Harjula kertoo.
Puolustusvoimissa töitä tehdään kansallisesti hyvin merkittävien asioiden parissa ja se tuo omat erityispiirteensä myös siviilien työhön.
– Turvallisuusorganisaatiolle tyypillisesti asiat hoituvat meillä aina tietyllä ryhdikkyydellä, johon liittyy hierarkkisia ja byrokraattisia piirteitä. Tämä on ominaisuus, turvallisuuden sivutuote. Työyhteisössämme sotilaat ja siviilit työskentelevät tiivisti yhteisten arvojen pohjalta yhteisten tavoitteiden eteen. Jokainen tietää oman paikkansa ja tehtävänsä, ja silloin hommat toimii, Harjula kuvailee arkea Puolustusvoimilla.
– Oltiinpa metsässä tai konttorissa, kaveria ei jätetä. Huumori on tärkeä osa työarkea.
Rekrytointisektorilla työskentelevä Harjula seuraa näköalapaikalta Puolustusvoimien työnantajamielikuvan kehittymistä. Nykyään työltä odotetaan syvempää merkitystä ja vaikuttavuutta, jota maanpuolustus eittämättä tarjoaa. Se on yksi merkittävä tekijä, miksi siviilitehtävistä kiinnostutaan.
– Maanpuolustushenkisyys on tärkeä seikka. Työnhakija voi samaistua arvoihimme, joita ovat isänmaallisuus, ammattitaito, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luotettavuus sekä yhteistyö.
– Myös monipuoliset ja ainutlaatuiset tehtävänkuvaukset houkuttelevat hakemaan. Viimevuosina tämä on näkynyt varsinkin kyber-tehtävissä. Monet hakijat mainitsevat myös kuulleensa paljon hyvää meistä tuttaviltaan ja ovat siksi päätyneet hakeutumaan meille töihin.
Puolustusvoimissa palkat muodostuvat tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan, kuinka hyvin henkilöstö menestyy työssään ja saavuttaa sekä omat että organisaation asettamat tavoitteet. Oman osaamisen kartuttamiseen ja urakehitykseen on runsaasti mahdollisuuksia ja siihen myös kannustetaan.
Harjula nostaa ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet merkittävimmäksi syyksi, miksi Puolustuvoimat on hänelle mieluisa työnantaja.
– Henkilökohtaisesti arvostan sitä, miten olen päässyt kehittymään ammatillisesti työssäni. Tehtäväkuva on laajentunut ja monipuolistunut omien rahkeiden ja kehityshalukkuuden puitteissa. Aloitin vajaa viisi vuotta sitten Puolustusvoimien keskitetyssä rekrytoinnissa, mikä vastaa siviilien, aliupseereiden ja erikoisupseereiden rekrytoinneista. Sittemmin tehtävänkuvani on laajentunut Puolustusvoimien työnantajamielikuvan ja viestinnän kentälle.
– Juurikin ammatillisen kasvun näkökulmasta suosittelen Puolustusvoimia työnantajana. Puolustusvoimat tukee osaamisen kehittämistä muun muassa erilaisilla täydennyskoulutuksilla ja tehtävä- ja seuraajasuunnittelun avulla tuetaan työntekijän urapolkua.
Erilaisten etujen kautta Puolustusvoimat pyrkii huolehtimaan henkilöstönsä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Joustavat työajat, aktiivinen tyhy-toiminta ja kattavat työterveyspalvelut kuuluvat kaikille työntekijöille.
– Työntekijät voivat harrastaa työajalla liikuntaa kaksi tuntia viikossa. Osa saattaa käydä koiran kanssa lenkillä kesken työpäivän ja nauttia hyvästä kelistä, toiset puolestaan saattavat purkaa paineita padel-kentällä työpäivän päätteeksi. Puolustusvoimat tukee myös asunnon etsimisessä ja siihen voi saada vuokratukea. Lisäksi meillä on tuettu työpaikkaruokailu ja virkistysalueet vapaa-ajan käyttöön, Harjula kertoo.
Puolustusvoimien avoimet työpaikat ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta valtiolle.fi.
