Vain vähemmistö hakeutuu siviilipalvelukseen vakaumuksen perusteella. Lain edellyttämän vakaumuksen rinnalle keskeiseksi palvelukseen hakeutumisen perusteeksi ovat tulleet käytännölliset syyt.
Kuva: Aku Siukosaari
Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksesta ”Siviilipalveluksen muuttuneet merkitykset maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuudessa”.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja, dosentti Valdemar Kallunkin toteuttaman tutkimuksen mukaan noin puolet siviilipalveluksen suorittajista tulee siviilipalvelukseen varusmiespalveluksen kautta. Siviilipalvelusvelvollisiin kuuluu niin korkea-asteen suorittaneita kuin syrjäytymisriskin piirissä olevia. Siviilipalveluksella on nuoria työhön integroiva merkitys, sillä kokemukset sekä koulutusjakson että työpalvelun osalta ovat huomattavan myönteisiä.
Siviilipalveluksen tarkoituksena on asevelvollisen vakaumuksen huomioivan palvelusmuodon tarjoaminen maanpuolustusvelvollisuuden suorittamiseksi. Vuosittain siviilipalveluksen suorittajia on 1600–1800 henkeä.
Siviilipalveluksesta on aiemmin ollut saatavissa erittäin vähän tutkimustietoa. Nyt julkaistu tutkimus on laajin lajissaan ja se antaa kattavan kuvan suomalaisesta siviilipalveluksesta. Vastaajina oli 1 897 velvollista. Lisäksi 728 työpalvelun esimiestä vastasi kyselyyn.
Lähde: TEM
