Suomesta lähtee joka vuosi noin 1300 opiskelijaa suorittamaan korkeakoulututkintoa Viroon. Erityisesti lääke-, kauppa- ja oikeustiede kiinnostavat.
Suomalaisten opiskelijamäärä Viron yliopistoissa on kasvanut viimeisimmät 20 vuotta selvästi ja lähteminen etelänaapuriin on yhä useammalle vaihtoehto suomalaisten yliopistojen rinnalle. Suosituimmat Viron yliopistot suomalaisten keskuudessa ovat Tallinnan yliopisto, Tallinnan teknillinen yliopisto, Estonian Business School, Tartton yliopisto sekä Viron maatalousyliopisto.
Esimerkiksi Viron maatalousyliopistossa suomalaisia opiskelijoita on noin 150 ja yksi heistä on neljättä vuotta eläinlääketieteellisessä aloittava Jannica Lindstedt. Hänen mukaansa opiskeleminen Tarttossa on todella yhteisöllistä ja suomalaisten eläinlääketieteen opiskelijoiden ainejärjestössä Suolet ry:ssä kaikki pitävät yhtä.
“Suomalaisia aloittaa reilu kaksikymmentä joka vuosi, ja joka päivä näkee samat kasvot kuuden vuoden ajan, joten kannattaa myös pysyä hyvissä väleissä”, Jannica naurahtaa.
Suomalaiset Jannica Lindstedt (vas.) ja Katariina Velling opiskelevat Viron maatalousyliopistossa eläinlääketiedettä kansainvälisellä linjalla.
Teksti ja kuvat Miika Kosloff
Opiskelijatovereiden kanssa matkustetaan kimppakyydeillä Suomeen, opiskellaan yhdessä kahviloissa ja lenkkeilytetään lemmikkejä yhdessä. Lähes jokaisella Tartton eläinlääketieteellisen opiskelijalla onkin vähintään yksi lemmikki, ja usein määrä kasvaa opiskelujen edetessä. Suolilla on jopa oma koiratoimikunta järjestämässä yhteisiä tapahtumia ja usein lemmikittömienkin tapahtumien aikana mennään yhdessä käyttämään koiria ulkona.
“Tartossa syntyneet kaverisuhteet on ihan todellakin friendships for life! Kesälläkin on pakko olla yhteyksissä, kun ei vaan kestä ilman sitä Tartton hulluutta!”
Opiskeleminen Tarttossa on todella yhteisöllistä, ja kaikki pitävät yhtä.
Vaikka opiskelemisesta Viron kansainvälisillä linjoilla joutuukin maksamaan tuhansia euroja lukukaudessa, on eläminen Virossa huomattavasti halvempaa. Kela maksaa opiskelijoille vastaavat opinto- ja asumistuet kuin Suomessa, eikä ulkona syöminen tai juhliminen ole välttämättä opiskelijabudjetillakaan Lindstedtin mukaan ongelma.
Ennen Tarttoon muuttamista Lindstedt haki eläinlääketieteelliseen Suomessa, mutta päätyi opiskelemaan kemiaa. Ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana hän kuitenkin päätti hakea uudestaan lapsuuden haaveensa pariin tietämättä vielä, haluaako työskennellä tulevaisuudessa mieluummin ihmisten vai eläinten parissa.
“Halusin antaa itselleni mahdollisimman monta vaihtoehtoa. Jos kuitenkin hakee Suomessa lääkikseen, niin samana vuonna ei voi hakea eläinlääkikseen, joten päätin hakea myös Tarttoon, ja se kortti nappasi.”
Viron maatalousyliopistossa voi eläinlääketieteen lisäksi opiskella viroksi muun muassa agrikulttuuria ja elintarviketieteitä.
Elokuussa 2015 Lindstedt vaihtoi Turun opiskelijahaalarit Tartton työhaalareihin ja lähti noin 25 muun suomalaisen kanssa aikaisemmin tuntemattomaan kaupunkiin.
“Ensimmäisellä viikolla oli lyhyt viron kielen kurssi, esiteltiin paikkoja ja kerrottiin, millaista täällä oikeasti tulee olemaan. Sen jälkeen sanottiin, että tässä on anatomian kirja, alkakaa lukea sitä ja koulu alkoi melko seinästä.”
Opiskeleminen on ollut Lindstedtin mukaan melko erilaista Tarttossa kuin mihin Suomessa oli tottunut. Edellisen fuksivuoden opiskelijaelämä vaihtui istumalihasten treenaamiseen, ja asenne kurssien läpipääsyn suhteen muuttui selvästi parempien arvosanojen tavoitteluksi.
“Sanon aina, että Turussa opiskellessa elin vuoden ja sen jälkeen lähdin opiskelemaan.”
Viron maatalousyliopistossa kansainvälisellä linjalla saa reputtaa koko kurssin korkeintaan kahdesti, minkä jälkeen jää jo niin pahasti jälkeen opinnoissa, että joutuu jättämään koulun kesken. Lindstedtin mukaan se on kuitenkin todella harvinaista, koska kaikki ovat motivoituneita.
“Jos lähtee ulkomaille opiskelemaan, on yleensä myös korkeampi motivaatio opiskella kuin Suomessa. Silloin on jo joutunut tekemään paljon ja lähtemään pois koko muusta elämästä rakentamaan uutta ihan tuntemattomaan maahan.”
Tartton yliopisto on yksi Viron vanhin korkeakoulu ja suosittu muun muassa suomalaisten lääketieteenopiskelijoiden keskuudessa.
Vaikka opiskelu onkin osittain erilaista kuin Suomessa, tutkinto vastaa Suomessa suoritettavaa tutkintoa, ja mahdollistaa suoraan eläinlääkärinä toimimisen niin Suomessa kuin muuallakin EU- ja ETA-maissa. Vain kunnalliselle puolelle halutessaan tulee suorittaa vielä erillinen lainsäädäntökurssi sekä virkamiesruotsin kurssi.
Lindstedt kuulikin itse Tarttossa opiskelemisesta ensimmäisen kerran perhetuttavan kautta, joka oli valmistunut Viron maatalousyliopistosta ja toimii Suomessa eläinlääkärinä.
“Aloittavien keski-ikä on laskenut noin 20 vuoteen, kun minun aloittaessa se oli 28. Yhä nuoremmat on myös löytäneet vaihtoehdon lähteä ulkomaille opiskelemaan.”
Suomalaisesta yliopisto-opiskelusta eroten kursseilla on todella paljon suullisia kokeita, joissa kurssin pitäjä kyselee henkilökohtaisesti jokaiselta opiskelijalta muutamia kysymyksiä, joihin on pystyttävä vastaamaan.
“On suurempi kynnys mennä suulliseen tenttiin, jos ei osaa, kuin kirjoittaa paperille jotain shaibaa. Ainakin itsestä tuntuu, että silloin asiat pitää osata by-hearth ja ymmärtää kunnolla.”
Suolten puheenjohtajanakin toimivan Lindstedtin mukaan Virossa suoritettua eläinlääkärin tutkintoa myös arvostetaan Suomessa juurikin motivoituneiden opiskelijoiden ja tiukkojen opintojen vuoksi.
“Jos unelmaan ei pääse Suomessa, ei kannata pelätä lähteä sen perään ulkomaille. Se on unelma ainoastaan niin kauan, että sen tavoittaa.”
Tallinnan yliopistoa on kehuttu moderneista työskentelytiloistaan.
Viron yliopistoihin hakiessa saattaa vaikuttaa mm.
- SAT-kokeesta (tai sen tietystä osa-alueesta esim. biologia) saadut pisteet
- Motivaatiokirje
- Ylioppilaskokeista saadut arvosanat
- Erillinen pääsykoe vironkielisille linjoille
Opiskeleminen Virossa
- Englanninkieliset linjat yleensä maksullisia
- Sisäänpääsy usein helpompaa kuin Suomen yliopistoihin
- Mahdollisuus Kelan opinto- ja asumistukeen
- Asuminen ja eläminen huomattavasti halvempaa kuin Suomessa
- Suomalainen opiskelijakulttuuri levinnyt muutamiin suomalaisten eniten suosimiin yliopistoihin
Suomalaisten suosituimmat yliopistot Virossa:
Tallinnan teknillinen yliopisto
- Noin 12 000 opiskelijaa, joista 425 suomalaisia
- Laajaa yritysyhteistyötä
- Mahdollisuus opiskella englanniksi kansainvälistä liiketoimintaosaamista, kansainvälisiä suhteita, oikeustieteitä sekä integroitua tekniikkaa
Tallinnan yliopisto
- Noin 10 500 opiskelijaa, joista 250 suomalaisia
- Mahdollista opiskella Tallinnan tai Helsingin toimipisteellä
- Mahdollisuus opiskella englanniksi kanditasolla audiovisuaalista mediaa, mediatuotantoa, oikeustiedettä, humanistisia tieteitä sekä yhteiskuntatiedettä
Tarton yliopisto
- Viron vanhin korkeakoulu
- Noin 14 000 opiskelijaa, joista noin 200 suomalaisia
- Mahdollisuus opiskella englanniksi kanditasolla mm. kauppatieteitä, lääketiedettä sekä ohjelmistokehitystä
Viron maatalousyliopisto
- Sijaitsee Tarttossa
- Noin 3 300 opiskelijaa, joista 150 suomalaisia
- Mahdollisuus opiskella englanniksi kanditasolla eläinlääketiedettä
Estonian Business School
- Baltian maiden vanhin yksityinen yliopisto
- Mahdollista opiskella Tallinnan tai Helsingin toimipisteellä
- Noin 1 750 opiskelijaa, joista 250 Helsingin toimipisteellä
- Mahdollisuus opiskella englanniksi kansainvälistä liiketoimintajohtamista tai kieltä ja liiketoimintaosaamista
Varusmies-lehden toimittajan matkan ja tutustumiskäynnin Viron yliopistoihin kustansi Study in Estonia, joka saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta.
