Varusmiestoimikuntien mahdollisuudet on turvattava nykyistä paremmin, liittohallitus toteaa. Nyt puutteita löytyy teoriasta ja käytännöstä.
Santeri Saarinen
Varusmiesten ensisijaisten edunvalvojien, varusmiestoimikuntien (VMTK), toimintaa on viimeisen vuoden aikana sorvattu muun muassa keväällä valmistuvien uusien ohjeiden muodossa. Ohjeilla, eli niin kutsutulla VMTK-normilla, säädellään muun muassa toimikuntien toimintatapoja ja kokoonpanoa. Voimassaolevan normin osalta puutteita on havainnut mm. eduskunnan oikeusasiamies. Varusmiesliiton hallitus katsoo kuitenkin, ettei edunvalvonnan ja tätä kautta varusmiesten oikeusturvan toteutumisen ongelmia ratkaista vain pilkun paikkaa muuttamalla:
“Edunvalvonnan taso vaihtelee liikaa varuskuntakohtaisesti ja yksikköjen välillä, eikä edunvalvonta ole kaikkialla edes nimellistä. Edunvalvontatyötä tekevälle varusmiehelle ei aina taata aikaa edunvalvontaan”, hallituksesta kerrotaan.
Keskeinen ongelma on VMTK-toimihenkilöiden liika henkilöpainotteisuus ja sattumanvaraisuus. Jos toimihenkilö ei itse ole halukas toimimaan edunvalvojana ja pitää VMTK:ta lähinnä “nakkipiilona”, tehtävien toteuttaminen oikealla tavalla ei onnistu. Vaikka useimmat VMTK-toimihenkilöt kantavat vastuunsa, varusmiesten edunvalvonta ei voi riippua hyvästä tuurista. Siksi edunvalvontaan kaivattaisiin selkeää, yli toimikausien kestävää rakennetta, jotta yksittäisen toimihenkilön motivaatio ei määrittäisi edunvalvonnan toteutumista. Vastaavasti aktiivinenkin toimihenkilö voi törmätä seinään, jos apua ja tietoa annetaan joukko-osaston henkilökunnan toimesta liian vähän.
“Yksikköjen oma aktiivisuus ja innokkuus auttaa vaikuttaa liikaa edunvalvontaan: Jos kiinnostusta toiminnan mahdollistamiseen ei ole henkilökunnalla, toimintamahdollisuudet ovat rajoitetut.”
“Kaikkialla ohjausta ei saa henkilökunnalta tai perehdytystä edeltäjiltä, koska edeltävät eivät voi jäädä antamaan ohjeistusta.”
Yksi hallituksen edustaja kuvailee VMTK-toimintaa pahimmillaan “siperialaiseksi uimakouluksi”, jossa pinnalla pysyy vain omalla aktiivisuudella.
Sen lisäksi, että ongelmia on siis tiedon välittymisessä VMTK-toimihenkilöille, sama ilmiö ulottuu myös itse edunvalvonnan kohteisiin, eli varusmiehiin. Eräissä joukko-osastoissa VMTK-toimihenkilöt ovat kokeneet, että VMTK-toiminnasta ja varusmiesten oikeuksista tiedottaminen on ollut puutteellista. Varusmiesliiton hallitus katsoo, että myös yksiköiden on petrattava varusmiesten omista oikeuksista tiedottamisessa. Varusmiestoimikunnissa on keskusteltu myös siitä, voisivatko VMTK-toimihenkilöt osallistua esimerkiksi esitutkintaprosessiin.
Varusmiestoimikuntia ohjaavaa VMTK-normia uudistetaan parasta aikaa – pitkälti siinä ilmenneiden puutteiden pohjalta. Uuden normin lopullinen muoto ei vielä ole selvillä, mutta kehityssuuntaa voi kuvailla kaksijakoiseksi. Yhtäältä normiin on näillä näkymin tulossa mm. vaatimus pakollisesta naisedustajasta toimikuntiin. Tällä pyritään vahvistamaan tasa-arvon toteutumista varusmiespalveluksessa. Toisaalta toimikuntiin vaadittaisin jatkossa päätoiminen edustaja vain silloin, kun joukko-osastossa on vähintään 300 varusmiestä. Nykyisin päätoiminen vaaditaan yli sadan varusmiehen joukko-osastoihin. Joukko-osastot ovat itse perustelleet normin löysäämistä sillä, ettei pienissä varuskunnissa päätoimiselle toimihenkilölle välttämättä ole tarvetta. Käytännössä vaikuttaa siltä, että Pääesikunta on muuttamassa normin sellaiseksi, että nykyiset rikkomukset muuttuisivat jatkossa sallituiksi.
“Jos (normin uudistamisella) tarkoitetaan edunvalvontaa koskevien kriteerien höllentämistä, se merkitsee käytännössä, ettei tehdä yhtä kattavaa edunvalvontaa. Edunvalvonnan kattavuutta alennetaan, jotta tämänhetkinen tilanne vastaisi kirjattuihin tavoitteisiin”, Varusmiesliiton hallitus toteaa.
Hallitus huomauttaa, että normin lisääminen Yleiseen palvelusohjesääntöön olisi tärkeää, jotta varusmiestoimikuntien toiminta olisi jokaisen varusmiehelle tiedossa. Samalla rikkomuksiin voitaisiin puuttua tehokkaammin ja joukko-osastojen välisiä eroja edunvalvonnan toteutumisessa olisi mahdollista vertailla paremmin:
“Näin varusmiehillä olisi paremmin saatavilla tietoa vaikutusmahdollisuuksistaan, kuten yksikköedustajista, VMTK:ien toiminnasta, VMTK-päivien roolista ja VMTK-sihteeristön edustavuudesta.”
Avaimena varusmiestoimikuntien edellytysten ja yleisesti varusmiesten oikeuksien turvaamiseen on avoin ja suora yhteistyö toimijoiden kesken. Hallitus kertoo, että viime vuosina parantunutta keskusteluyhteyttä varusmiestoimikuntiin syvennetään edelleen. Keskusteluja käydään Varusmiesliiton toimesta myös suoraan VMTK-toiminnasta vastaavan Pääesikunnan koulutusosaston kanssa.
Edunvalvonnan tarkoituksena on, että jokainen varusmies voi luottaa siihen, että palvelus järjestetään oikeudenmukaisesti, läpinäkyvästi ja suoraselkäisesti. Varusmiesten oikeuksien valvomisen tarkoituksena ei ole löysätä koulutustavoitteita, vaan varmistaa, että maanpuolustustyötä tehdään yhteisillä pelisäännöillä, yhteisen edun puolesta.
