Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan ammattiurheilijoiden lyhyt varusmiespalvelus on ongelmallinen varusmiesten yhtenäisen kohtelun kannalta. Ammattiurheilijoiden erityiskohtelu ei siis Sakslinin mukaan ole sallittua.

Teksti: Juho Mäki-Lohiluoma

Kuva: Flickr (CC)

 

Eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen tehtävä on valvoa viranomaisen – tässä tapauksessa Puolustusvoimien – toiminnan laillisuutta. Helsingin Sanomien mukaan Urheilukoulua koskeva epäkohta tuli Sakslinin tietoon varusmiesten kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena. Samoissa keskusteluissa nousi esiin myös varusmiesten tyytymättömyyttä siihen, että heidän perhetilannettaan tai ammatinharjoittamistaan ei ole huomioitu esimerkiksi palvelusaikojen pituutta päätettäessä.

Apulaisoikeusasiamies vierailee säännöllisesti varuskunnissa ja kaikilla varuskunnassa palvelevilla varusmiehillä on halutessaan mahdollisuus päästä keskustelemaan apulaisoikeusasiamiehen kanssa. Keskustelut ovat yksittäiselle varusmiehelle hyvä tapa kertoa havaitsemistaan epäkohdista, sillä apulaisoikeusasiamiehellä on velvollisuus puuttua hänen tietoonsa tulleeseen viranomaisten lainvastaiseen toimintaan.

Ammattiurheilijoiden erityiskohtelusta puhuttaessa vastakkain ovat kaksi näkemystä. Puolustusvoimien henkilöstöosaston mukaan urheilijoiden asema nuorison esikuvina antaa perusteet erityiskohtelulle. Apulaisoikeusasiamies Sakslin ei pidä perusteita riittävinä. Vuonna 2011 lyhimpään 180 päivän koulutukseen määrätyt urheilijat viettivät palveluksensa aikana sotilaskoulutuksessa vain 66 päivää.

”Tämä lienee vähemmän kuin saman palvelusajan muilla varusmiehillä”, Sakslin toteaa.

Puolustusministeriö antaa toukokuun 29. päivään mennessä lausuntonsa asiasta. Lausunnossaan se kertoo, minkälaisiin toimiin apulaisoikeusasiamiehen arvio johtaa.

Lähde: Helsingin Sanomat, 23.1.