Kotiutuva ministeri

[wolf_single_image image=”36″ image_size=”extra-large”]

”Niiden varusmiesten, joille KELA jo korvaa vuokrakulut osana sotilasavustusta, tulisi saada ruokarahaa lomapäivien ajalta”, puolustusministeri Carl Haglund sanoo.

[wolf_fittext max_font_size=”72″ text=”Kotiutuva ministeri” font_weight=”700″ letter_spacing=”0″]
Puolustusministeri Carl Haglundin kausi loppuu kesällä. Kotiutumisen kunniaksi Varusmies-lehti toimitti ministerille kysymyspaketin. Vastauksista selvisi, mikä opetti Haglundille vastuunkannon ja työn tekemisen tärkeyden, ja miksi varusmiespalveluksesta ei kerry varusmiehille eläkettä.

Teksti Jussi Mäkinen Kuva Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Onko puolustusministerin päivissä mielestänne sopivasti korrektia ja normitettua käytöstä sekä marssimusiikkia? Jäätkö kaipaamaan näitä elementtejä?

Puolustusministerin tehtävä on ollut erittäin mielenkiintoinen ja antoisa, eikä vähiten siksi, että puolustushallinnossa asiat pääsääntöisesti toimivat juuri niin kun ne on suunniteltu toimivan. Tätä elementtiä jään ehdottomasti kaipaamaan sinä päivänä kun puolustusministerin pesti päättyy, toki marssimusiikkikin on erittäin tunnelmallista.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)

Seuraako puolustusministeriön hierarkinen ja sotilaallinen kuri käytöksessäsi vapaa-ajalle?

Vapaa-ajallani yritän olla perheeni kanssa, urheilla ja joskus jää aikaa harrastuksillekin. Yksi harrastuksistani on metsästäminen johon kuuluu keskeisenä elementtinä kuri ja turvallisuus, joten vastauksena voisin sanoa, osittain.

Onko NATO-maiden ministereillä hienommat lentokoneet ministeritapaamisten yhteydessä?

Onhan se pakko tunnustaa että kollegoilla on vähän prameemmat kuljetusvälineet. Onhan meidän Ilmavoimien koneet myös hienot mutta aika pienet verrattuna muiden maiden kalustoon.

Mitä elementtiä puolustusministerin työssä tulet kaipaamaan eniten, mikäli et jatka tehtävässä seuraavassa hallituksessa?

Varmasti juuri se, että asiat aina toimii niin kuin on sovittu ja suunniteltu. Ja sitten on tietenkin niin että olen hyvin kiinnostunut ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja sen parissa työskenteleminen on arvokasta, joskin viime aikoina on ollut myös hyvin haastavaa.

Mikä uudistus toimikaudellasi tuntuu nyt suurimmalta onnistumiselta?

Puolustusvoimauudistuksen loppuunsaattaminen on asia josta voimme olla ylpeitä. Se on niitä harvoja valtionhallinnon uudistuksia, joka on täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja valmistunut aikataulussa.

Mieleenpainunein muisto ministerikaudeltasi?

Hyviä muistoja on monia. Olen saanut kunnian vierailla kriisinhallintajoukkojemme luona muun muassa Afganistanissa ja Libanonissa ja uskon, että nämä vierailut jäävät muistiin loppuelämäksi.

Onko aamukampa jo hankittu? Entä mihin kiinittäisit ensimmäisen TJ0-tarran kun kotiutuminen ministeriöstä toteutuu?

Se on vähän vaikeaa koska ministeriyteni loppuu vasta kun seuraavan hallituksen ohjelma on neuvoteltu loppuun. Kaikki muistavat varmasti vuoden 2011 hallitus-neuvottelut jotka kestivät pari kuukautta, joten vähän vaikea arvioida milloin tullaan TJ0-pisteeseen. Ja eihän sitä koskaan tiedä vaikka pesti jatkuisi seuraavassakin hallituksessa.

Jos olisit nyt 25-vuotias ja suorittamassa varusmiespalvelusta, miten käyttäisit kuukautisen noin 150 euron päivärahakertymän? Minkä verran kuluisi puhelinlaskuun, lomaruokailuun, hygieniatarvikkeisiin ja muihin hankintoihin?

Puhelinlaskuun menisi varmasti noin 30 euroa, sillä saa jo aika hyvän puhe- ja datapaketin, jotta voisi pitää yhteyttä perheeseen ja kavereihin. Arvostan hyvää ruokaa ja lomilla varmasti arvostaisin sitä vielä enemmän, joten laittaisin noin 60 euroa lomaruokailuun. Loput rahoista menisi varmasti juuri hygieniatarvikkeisiin, ehkä pariin tuoppiin iltavapaalla.

Millaisia säästövinkkejä annat varusmiespalvelusta nyt suorittaville?

Paras vinkki jonka voin antaa on, että yrittää suunnitella talouttaan mahdollisimman hyvin jo ennen kuin astuu palvelukseen.

Mikä on mielestäsi keskeisin varusmiespalveluksesta saatava hyöty yksilölle?

Sotilaan taidot ovat yksilönkin kannalta tärkeintä oppia sodasta selviytymiseksi, mutta kyllä niiden rinnalle on nostettava omien rajojen löytäminen – niin henkisesti kuin fyysisesti. Se, että selviää vaativista tilanteista ja kokee onnistumisia niin yksilönä kuin joukkona, antaa eväitä selvittää vaikeita asioita siviilissäkin. Varusmiespalvelus on viimeisiä suorituksia, johon kaikilla on mahdollisuus lähteä samanarvoisina ja samalta viivalta. Tämä lähtökohta vaatii hyväksymään jokaisen sellaisena kuin hän on, ja itse kunkin on joukon selviämiseksi autettava toinen toistaan.

Pitäisikö asevelvollisuus ulottaa koskettamaan molempia sukupuolia?

Tarvittava reservi saadaan muodostettua kouluttamalla vain miespuolinen ikäluokka, joten sotilaallista tarvetta velvollisuuden laajentamiseen ei ole. Naisten osuuden kasvattaminen asevelvollisuutta suorittavien ja myös palkatun henkilöstön joukossa olisi silti tärkeä tavoite. Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen on minun aikana pyritty kannustamaan muun muassa kokeilemalla erillisen informaatiokirjeen lähettämistä palvelusikäisille naisille. Tätä Pirkkalan alueella toteutettua kokeilua ollaan laajentamassa tänä vuonna.

Mikä varusmiehiä koskettava epäkohta pitäisi mielestäsi korjata seuraavaksi, kun sille on taloudelliset mahdollisuudet?

Lisääntyneiden lomien ja lomamatkojen maksuttomuuden takia etenkin yksin asuvat varusmiehet ovat taloudellisesti muita huonommassa tilanteessa. Vaikka varusmiehillä on halutessaan mahdollisuus jäädä loman ajaksi varuskuntaan, ystävyyssuhteiden ja palveluksessa jaksamisen kannalta on ymmärrettävää, että lomilla halutaan kotiseuduille. Tämän takia niiden varusmiesten, joille KELA jo korvaa vuokrakulut osana sotilasavustusta, tulisi saada ruokarahaa lomapäivien ajalta.

Alle 3,5-vuotiaiden lasten kotihoidosta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta maksetaan eläkettä valtion varoista, ei kuitenkaan miehille pakollisen, asevelvollisuuden suorittamisen palvelusajalta. Miten epäkohta on selitettävissä?

Eläkelainsäädännön muutosta perusteltiin aikanaan sillä, että naiset opiskelevat miehiä pidempään ja käyttävät myös perhepoliittisia vapaita miehiä enemmän. Muun muassa tämän takia naisten eläkekertymä jää miehiä pienemmäksi. Lakimuutos, jonka myötä lasten kotihoito ja opiskeluaika luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi, parantaa naisten eläkekertymää. En periaattesta vastusta ajatusta varusmies- ja siviilipalvelusajan lukemista eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi, mutta muutos heikentäisi jälleen naisten ja miesten tasa-arvoa ja olisi ristiriidassa julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistavoitteen kanssa.

Vankien kotiutuessa rangaistusta suorittamasta heille on räätälöity kotoutusohjelma taloudellisine tukineen. Ase- ja siviilipalvelusta suorittava kotiutuu tyhjän päälle. Onko toimeentulotuki tulevaisuudessakin ainoa vaihtoehto vuokran ja muiden ensimmäisen kuukauden elinkustannusten maksuun?

Sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mukaan vuosittain vajaat 100 kotiutuvaa varusmiestä hakee toimeentulotukea. Se on yhteiskunnan hyväksymä tukimuoto kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista esimerkiksi palauttaa 1990-luvun laman aikaan maksettua kotiuttamisrahaa. Esimerkiksi 100 euron kotiuttamisraha lisäisi valtion menoja runsaat kaksi miljoonaa euroa vuodessa, eikä vielä riittäisi korvaamaan toimeentulotuen tarvetta niiden osalta, joille tuki on todella tarpeen.

Pohjoismainen sotilasyhteistyö on noussut esiin painavammin kiihtyneen NATO-keskustelun kautta. Ovatko nämä kaksi toinen toisensa pois sulkevia vai toisiaan tukevia puolustusjärjestelyjä?

Pohjoismainen yhteistyö ja NATO ovat ehdottomasti toisiaan tukevia. Senhän osoittaa jo nykyinen asetelmakin. Pohjoismaisessa yhteistyössä ovat mukana NATO:n kumppanimaat Suomi ja Ruotsi sekä NATO-jäsenet Tanska, Norja ja Islanti. Nykypäivänä puolustuskyvyn ylläpito edellyttää yhteistyötä monilla eri tasoilla: kahdenvälisesti, alueellisesti ja eri organisaatioiden kanssa.

Suomi on osa EU:n puolustusjärjestelmää. EU:n taistelujoukkoja ei ole aktivoitu kertaakaan. Onko joukoilla käytännön merkitystä tai tehtäviä?

On totta, ettei EU:n taistelujoukkoja ole vielä aktivoitu, eikä niistä näin ollen ole saatu sitä operatiivista hyötyä, mitä taisteluosastojen muodostamisella alun perin on tavoiteltu. Taisteluosastojen käyttöön sopivia tehtäviä olisi kyllä ollut tarjolla, esimerkiksi Keski-Afrikassa. Kyse on ollut poliittisesta tahdosta. Viime aikoina EU:n piirissä onkin käyty aktiivista keskustelua siitä, miten kynnystä taisteluosastojen käyttöön saataisiin madallettua. Tällä hetkellä valmiudessa on Pohjoismainen taisteluosasto NBG15, johon Suomikin osallistuu. Taisteluosaston johtovaltiona on Ruotsi, joka on ilmoittanut olevansa tarvittaessa valmis taisteluosaston aktivoimiseen ja tähän myös meidän on varauduttava.

Riippumatta siitä, aktivoidaanko taisteluosastot vai ei, on niillä kuitenkin oma merkityksensä joukkojen osaamisen ja yhteistoimintakyvyn kehittämisessä. Valmistautumis- ja valmiusjaksojen aikana taisteluosastoihin osallistuvat joukot toimivat yhdessä muiden kansallisuuksien kanssa ja käyvät läpi merkittävän harjoitus- ja arviointiohjelman, jotka osaltaan kehittävät joukkojen suorituskykyä.

On vuosi 2049. Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut radikaalisti ja sinut on valittu uudestaan Suomen puolustusministeriksi. Venäjä on liittynyt vuonna 2031 osaksi Euroopan unionia. Suomi on pysytellyt liittoutumattomana ja Venäjän puolustusministeri ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia. Millaisen vastauksen tälläinen tiedustelu saisi?

Harjoittelu yhteiset ihmisarvoa, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia kunnioittavat arvot jakavan EU-kumppanin kanssa edistää kansallisten suorituskykyjemme kehittämistä, joten ehdotukseen suhtauduttaisiin lähtökohtaisesti positiivisesti.

Sinulla on vapaa sunnuntai ja perheesi on toisella paikkakunnalla. Mitä teet?

Metsästyskaudella käyn metsästämässä. Muuten käyn joko hiihto- tai juoksulenkillä, nikkaroin, luen kirjaa ja tapaan ystäviä.

Television viihdeohjelman innoittamana harkitset alan vaihtoa ja ravintolan perustamista?

Ravintolaprojekti oli hauska kokemus. Samalla opin, ettei sekään ole mikään helppo ala. Ehkä joskus tulevaisuudessa, ken tietää?

Yrityksesi vastasi 2000-luvun alussa Varusmies-lehden taitosta. Miten kustannustoimiala valmisti sinua tulevalle työurallesi politiikassa?

Mielestäni olisi jokaiselle poliitikolle hyvä tehdä välillä muitakin töitä. Yrittäjänä oleminen opetti minulle vastuunkannon ja työn tekemisen tärkeyden, mutta se osoitti minulle myös kuinka haastavaa Suomessa yrittäjänä toimiminen voi olla.

Kommentoi

Samankaltaisia juttuta