Kolumni: Ikuinen morttiköhä?

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puheenjohtaja Sari Essayah teki keskiviikkona 18. lokakuuta kirjallisen kysymyksen kasarmirakennusten sisäilmaongelmiin liittyen. Essayah kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaongelmia varten kehittämä ohjelma tuottanut tulosta kasarmirakennusten osalta. Lisäksi hän muistuttaa, että rakennusten sisäilmaa koskevat laatuongelmat on tunnistettu merkittäväksi kansanterveyden ja -talouden ongelmaksi.

Essayahin mukaan koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden sisäilmaongelmat ovat saaneet paljon huomiota mediassa, kun taas kasarmien vastaavat ongelmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kiitänkin kansanedustajaa kysymyksestä, sillä kasarmien sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat Varusmiesliitonkin pitkäaikainen huolenaihe.

Tänä syksynä Varusmiesliitto on saanut merkittävästi enemmän yhteydenottoja juurikin sisäilmaan liittyvien ongelmien vuoksi.

Avaus on paikallaan myös siitä syystä, että sisäilmaongelmien aiheuttamista ongelmista on vaikea keskustella. Varusmiesten sairastuminen palveluksessa kuitataan usein sillä, että kun 14 eri puolella Suomea asunutta henkilöä majoitetaan samaan tupaan, on odotettavissa, että erilaiset bakteerikannat omaavat varusmiehet sairastuvat. Väite pitää taatusti paikkansa, mutta se ei selitä pahimmillaan koko palvelusajan mittaista oireilua. Tuo ensisairastuminen tunnetaan varusmiestenkin keskuudessa “morttiköhänä”. Morttiköhä on nimensä mukaan flunssa, jota sairastetaan ainoastaan hetken verran palveluksen alkupuolella. Kuitenkin esimerkiksi pitkäkestoinen yöllinen nenäverenvuoto viestii nimenomaan sisäilmaan liittyvistä ongelmista. Keskustelua vaikeuttaa myös se, että haitallisen sisäilman aiheuttamien oireiden kokemisessa yksilölliset erot voivat olla suuria.

Tänä syksynä Varusmiesliitto on saanut merkittävästi enemmän yhteydenottoja juurikin sisäilmaan liittyvien ongelmien vuoksi. Yhteydenottajia ovat niin varusmiehet, kuin heidän läheisensä, jotka ovat huolissaan kansalaisvelvollisuuttaan suorittavien terveydentilasta. Varusmiesten omista yhteydenotoista merkittävä osa tulee joukko-osastoista, joissa on vielä peruskorjaamattomia kasarmirakennuksia, kuten Karjalan prikaatin 5. kasarmi. Varusmiehet tiedustelevat mahdollisuutta vaihtaa yksikköään tai maijoituspaikkaansa kasarmille, jossa ongelmia on vähemmän. On huolestuttavaa, että varusmiehet kokevat olevansa niin varmoja sisäilmaongelmista, että ovat valmiita vaihtamaan majoituspaikkaansa joukko-osaston sisällä. Tiedossamme on myös yksittäistapauksia, joissa varusmiehelle on myönnetty lupa nukkua toisella kasarmilla hänen altistuttuaan sisäilmaongelmille. Tällaisessa menettelyssä varusmies palaa herättyään suorittamaan päivän palvelusta kotikasarmilleen.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)

Kasarmirakennusten peruskorjauttaminen on puolustushallinnonkin tavoitteena. Ongelma tulisi arvottaa korkeammalle prioriteettilistalla, sillä varusmiehet suorittavat pakollista kansalaisvelvollisuuttaan. Palvelukselle tulee tarjota olosuhteet, jotka eivät tarpeettomasti aseta asevelvollisen terveyttä uhatuksi.

Juuso Kurttila

Kirjoittaja on Varusmiesliiton puheenjohtaja

Kommentoi

Samankaltaisia juttuta