Varusmiesliiton edunvalvonnan kärkiteemoja vuodelle 2019 ovat varusmiesten toimeentulo, siviilipalveluksen kehittäminen ja tasa-arvoa edistävät kehityshankkeet.

Varusmiesliiton toimeentulon tilanne on ollut sama jo useita vuosia. Päiväraha on edelleen todella pieni varsinkin ensimmäisen 165 palveluspäivän ajan. Tämän lisäksi sotilasavustus ei edelleenkään kata kaikkia tärkeitä omillaan asuvan varusmiehen menoja, kuten puhelinlaskua tai kotivakuutusta. Pienet päivärahat kuluvat monilla näiden menojen kattamiseen, joten lomalle jää hyvin vähän rahaa käytettäväksi esimerkiksi ruokaan tai vapaa-aikaan.

Ongelma on myös se, kuinka varusmiesten työnteko lomilla on tehty kannattamattomaksi sotilasavustuksen tulorajoilla, joten pieniä päivärahoja ei voi täydentää myöskään omilla tuloilla. Tämä kierre ajaa valitettavan monet palvelusta suorittavat ottamaan lainaa tai käyttämään säästöjään elämän rahoittamiseen palveluksen aikana.

Varusmiesliitto ehdottaa sotilasavustuksen tulorajojen poistamista, siviilipalveluksesta tutun ruokarahakäytännön yleistämistä varusmiesten lomapäiville ja eläkkeen kertymistä myös varusmiespalveluksen aikana.

Varusmiesliitto haluaa myös olla mukana kehittämässä siviilipalvelusta suuntaan, joka hyödyttäisi enemmän yhteiskuntaa ja siviilipalveluksen suorittavia. Nykyinen malli ei ole erityisen hyödyllinen yhteiskunnan kannalta eikä se hyödytä myöskään asevelvollista.

Siviilipalvelusmallia voisi kehittää suuntaan, joka tukee myös yhteiskunnan puolustuskykyä ja parantaa kriiseihin varautumista. Varusmiesliitto ehdottaa siviilipalveluksen suorittaneista muodostettavaksi rekisteriä, joka auttaa taitojen hyödyntämistä kriisitilanteissa. Työpaikat täytyy löytää asevelvollisille sopivina heidän koulutuksen ja mieltymyksen mukaan. Työpalvelua edeltävä koulutus täytyy sovittaa tukemaan tulevaa työpaikkaa ja siinä voidaan hyödyntää asiantuntijoita nykyistä enemmän.

Yhteishenkeä kaikkien varusmiespalvelusta suorittavien kesken voidaan parantaa yhteistupajärjestelyllä, jota tulisi ensin kokeilla käytännössä Reserviupseerikoulussa. Yhteistuvissa palvelusta suorittavat naiset majottuisivat tavallisesti samoissa tuvissa muiden kanssa erillisten naisten tupien sijaan. Tämä helpottaisi yhteishengen muodostumista ja vähentäisi naisiin kohdistuvaa kiusaamista. RUK olisi kokeilulle otollinen ympäristö, sillä sinne tullessa samoihin yksiköihin majoittuvat tuskin tuntevat toisiaan, joten yhteistupakokeilu olisi helpointa järjestää RUK:ssa.

Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on sukupuolia tasa-arvoisemmin kohteleva palvelusmalli, joka turvaa Puolustusvoimien toiminnan. Ensimmäinen askel kohti tätä tavoitetta olisi kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaa koskeviksi. Laajemmat kutsunnat tarjoaisivat mahdollisuuden saada laajaa tietoa koko ikäluokan terveystilanteesta, ja se auttaisi esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemisessä. Laajennettujen kutsuntojen rahoitukseen tulisi osallistua muidenkin kuin Puolustusvoimien, sillä niistä hyötyisi laajemmin koko yhteiskunta.

Teksti: Joonas Koivisto
Kuva: Joni Oksanen