Lakiuudistuksen on tarkoitus ottaa paremmin huomioon myös olosuhteet, jotka lisäävät riskiä sairastua ja vammautua.
Hallitus on jättänyt torstaina 27. lokakuuta esityksen, jonka mukaan nykyinen sotilastapaturmalaki korvattaisiin kahdella uudella lailla. Lakiuudistus pyrkii täsmentämään sotilastapaturmien ja palvelussairauksien määrittelemistä.
Toinen laki koskee varusmiehiä, siviilipalvelusmiehiä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia, kertausharjoituksiin osallistuvia reserviläisiä sekä sotilasvirkaan koulutettavia henkilöitä. Tavoitteena on, että uudistuksen myötä palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä niiden pahentuminen korvattaisiin riittävän kattavasti. Jatkossa on tarkoitus ottaa paremmin huomioon myös olosuhteet, jotka lisäävät riskiä sairastua ja vammautua. Samalla korotettaisiin myös ansiomenetyksen vähimmäistasoa.
Toinen laki koskee kriisinhallintatehtäviin osallistuvia henkilöitä. Laki yhtenäistäisi kriisinhallintaan osallistuvien turvaa, sillä sekä palveluolosuhteet että niiden aiheuttamat riskit ovat hyvin samankaltaisia siviili- ja sotilastehtävien välillä. Myös korvaukset maksettaisiin samoja periaatteita noudattaen kuin sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaukset. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kriisinhallintatehtäviin osallistuvien turva olisi siten kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva.
Lisäksi lakiehdotuksessa kriisinhallintatehtävästä palaavalle ehdotetaan oikeutta erityiseen psyykkiseen tukeen, jota voisi saada yhden vuoden ajan. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan psyykkisen tuen saamisen kynnys olisi matala, eikä se edellyttäisi hakijalla tapaturmana tai palvelusairautena korvattavaa vammaa tai sairautta.
Tavoitteena, on että lakiesityksen lait astuisivat voimaan vuoden 2017 alusta.
Teksti Miika Kosloff
Kuva Joni Oksanen
