Useimmat tuntevat Belgian pääkaupungin Euroopan unionin sydämenä, missä monet suomalaisiakin koskevat lait säädetään. Auringossa kimmeltävien lasikolossien kupeessa kuhiseva Bryssel on kuitenkin mainettaan rikkaampi niin historiallisesti kuin kulttuurisesti.
Brysselillä on hieman tylsä maine. Uutisissa nähty mediakuvasto koostuu lähinnä tuulessa liehuvista Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden lipuista sekä poliitikoista järjestäytyneenä Euroopan parlamentin kokoussaliin. Mielikuvissa Bryssel on pramea mutta liian virallinen, eivätkä sen tapahtumat välttämättä näyttäydy kiinnostavina tavan tallaajalle. Kaupungilla on kuitenkin paljon tarjottavaa myös niille matkailijoille, joita EU-politiikan kiemurat eivät kiehdo. Ympäri Brysseliä löytyy riittämiin nähtävää ja koettavaa, joiden takia Euroopan ytimessä kannattaa vierailla edes kerran.
Ensimmäisenä silmään pistää historiallisen keskustan arkkitehtuuri. Ihmisiä kuhisevat ostoskadut johdattavat matkailijan luontevasti keskustaan, missä yleisinä kohtaamispaikkoina toimivat erityisesti upea La Monnaien kuninkaallinen teatteri sekä Napoléon Bonaparten asetuksella vuonna 1801 perustettu Brysselin pörssi. Toistaiseksi pörssin näyttävän ulkokuoren peittävät vielä rakennustyömaan aidat, sillä rakennuksessa tehdään remonttia, joka kestää vuoteen 2023. Remontin valmistuttua pörssin tiloissa on määrä olla julkisia tiloja kulttuuritoiminnalle sekä olutmuseo.
Ilmeisin turistikohde lienee lukemattomia postikortteja, jääkaappimagneetteja ja oluttuoppeja koristava Manneken Pis -patsas, joka sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Pissaavaa poikalasta esittävä pronssiveistos vuodelta 1619 on luultavasti kaupungin, jollei koko maan tunnetuimpia nähtävyyksiä. Monet yllättyvätkin nähdessään kuinka pieni vain 61 senttimetriä korkea patsas on. Manneken Pisilla on kaksi sisarveistosta kaupungin keskustassa: pissaavaa tyttöä esittävä Jeanneke-Pis vuodelta 1985 sekä pissaavaa koiraa esittävä Zinneke-Pis vuodelta 1998.
Brysselin keskustan alueella on liuta muitakin vaikuttavia historiallisia kohteita, kuten Saint Catherinen kirkko, Grand-Placen laidalla kohoava goottilaistyylinen Brysselin kaupungintalo sekä maailmanperintökohde Mont des Arts, jonka kuvauksellisessa puutarhassa rentouduttasi voit ihastella mäen päältä aukeavaa maisemaa kaupungin keskustaan. Puutarhasta matkailijan tie käy luontevasti Brysselin Kuninkaalliselle palatsille. Palatsin edessä aukeava suuri kaupunginpuisto on erinomainen virkistysmiskeidas niin lenkkeilijöille ja koiranulkoiluttajille kuin perheille ja pariskunnille. Viihtyisyyttä lisäävät puuston varjossa sijaitsevat kahvilat, joiden terasseilla voi toisinaan nauttia myös elävästä musiikista.
Aarteita rauhallisissa naapurustoissa
Brysselin keskusta viihdyttää matkailijaa aikansa, mutta sinne ei silti kannata jumittua liian pitkäksi aikaa. Monet kiinnostavimmista kokemuksista löytyvät nimittäin keskustan ulkopuolelta.
Yksi kiinnostavimmista kehittyvistä kaupunginosista on Marolles. Marolles on tunnelmaltaan melko erilainen kuin kaupungin keskusta, vaikka se sijaitsee hyvin lähellä. Mäen päällä kohoava Brysselin oikeuspalatsi on alueen huomattavin maamerkki. Belgian korkeimman oikeuden käytössä olevan palatsin juurella seisova maailmanpyörä tarjoaa loistavat näkymät kaupungin keskustaan.
Marolles on must-see-kohde erityisesti huokeasti hinnotelluista vintage-vaatteista, huonekaluista ja kuvataiteesta kiinnostuneille. Tämä kehittyvä alue tunnetaan erityisesti Jeu de Ballen torilla vuoden jokaisena päivänä järjestettävästä kirpputorista, josta etsivä voi löytää mitä tahansa tauluista ja takeista kirjoihin ja astioihin. Lisäksi Marollesin kaduilla on useita viihtyisiä ravintoloita ja kahviloita sekä kirpputoreja, joissa käytettyjä vaatteita myydään niiden painon perusteella esimerkiksi 15 euron kilohintaan. Tarjoaapa kaupunginosa myös yöelämää, sillä suosittu Fuse-yöklubi sijaitsee Marollesissa.
Historiasta kiinnostuneiden voi kirppistelyn lomassa olla syytä poiketa katsastamassa Hallen portti, joka on kaupunkia keskiajalla suojelleen toisen Brysselin muurin viimeinen jäänne. Linnoituksen portin sisältä löytyy tätä nykyä museo, mutta jo sen ihasteleminen ulkoapäin on kuin aikamatka menneisyyteen.
Vastaavasti Dansaertin kaupunginosa keskustan länsipuolella on oiva kohde viihtyisistä ravintoloista ja kahviloista kiinnostuneille. Saint Catherinen aukion ympärillä levittäytyvä trendikäs kaupunginosa tunnetaan monipuolisesta ravintolavalikoimastaan. Saint Catherinen aukion laidoilla ravintoloita on joka lähtöön: pizzaa, ramenia, pastaa, pokea, mereneläviä ja burgereita. Joulun alla näyttävän viktoriaanista tyylisuuntausta edustavan Saint Catherinen kirkon seinälle heijastetaan valonäytöksiä. Kanaalin reunustama Dansaert on tyylikäs ja Marollesin tapaan keskustaa rauhallisempi.
Ranskalaisten ja vohvelien kaupunki
Belgia on ranskanperunoiden kotimaa ja sitä ei voi olla huomaamatta Brysselissä. Etenkin keskustassa kuljettaessa tuntuu kuin ranskalaiskojuja olisi joka toisessa kadunkulmassa. Jos kysyt paikallisilta, mistä saat maan parhaat ranskalaiset, vastaus on todennäköisesti joka kerta eri. Ranskalaiset tarjoillaan tyypillisesti pahvitötterössä ja niiden kanssa voi nauttia esimerkiksi ketsuppia, majoneesia ja Belgiassa suosittua andalouse-kastiketta, joka on käytännössä tomaatilla ja paprikalla maustettua majoneesia.
Vohvelit ovat niin ikään iso juttu Belgiassa. Brysselissä niitä löytää käytännössä mistä vain ja etenkin keskustassa vohveleita kaupitellaan turisteille mitä mielikuvituksellisimmilla kuorrutteilla. Monissa putiikeissa vohvelin päälle voi lastata kaikkea mansikoista ja suklaakastikkeesta vaahtokarkkeihin, mutta vohvelin voi yhtä hyvin nauttia sellaisenaan. Vohveleita on saatavilla myös suolaisilla täytteillä.
Bryssel on loistava matkakohde myös suklaarakastajille ja suklaan historiasta kiinnostuneille. Historiallisessa keskustassa sijaitsee upea Galerie de la Reine, jonka sisältä löytyy puoti, jossa kehitetty suklaa tunnetaan tänä päivänä ympäri maailmaa. Liiketilassa työskenteli 150 vuotta sitten apteekkari Jean Neuhaus, joka lähti suklaabisnekseen alun perin kuorruttamalla lääkkeitään suklaalla. Näin keksittiin vuonna 1912 praline eli suklaakonvehti, jonka kuori on kova mutta täyte pehmeä. Muutamaa vuotta myöhemmin Neuhausin apteekissa syntyi myös ballotin eli suklaarasia. Alkuperäisellä reseptillä valmistettuja konvehteja myydään edelleen Neuhausin myymälässä.
Kielellisesti jakautunut sekamelska
Ennen kuin varaat matkan Brysseliin, voi olla hyvä tiedostaa muutama seikka Belgian eri kulttuuri- ja kieliyhteisöistä. Belgiassa on yhteensä kolme virallista aluetta: maan pohjoispuoliskon käsittävä Flanderi, etelässä sijaitseva Vallonia ja jotakuinkin keskellä maata sijaitseva Bryssel. Bryssel on siis sekä alueen että pääkaupungin nimi. Belgia ei käytännössä ole yhtenäinen kansallisvaltio, vaan ikään kuin kolmen erillisen alueen muodostama liittovaltio.
Maan jakautuminen Flanderin, Vallonian ja Brysselin alueisiin vaikuttaa Belgiassa suunnilleen kaikkeen. Flanderissa suurin osa väestöstä puhuu hollannin murretta flaamia kun taas Valloniassa puhutaan pääasiassa ranskaa. Belgian itäisellä rajaseudulla sijaitsee myös pieni saksankielinen yhteisö. Kortit eivät ole varsinaisesti jaettu tasan näiden kolmen virallisen kieliyhteisön välillä, mikä näkyy voimakkaasti myös Brysselissä.
Vaikka Bryssel on maantieteellisesti Flanderin puolella Belgiaa, suurin osa brysseliläisistä on ranskankielisiä. Pääkaupunki on virallisesti kaksikielinen, mutta vahvan ranskankielisen enemmistön takia hollannin taidoilla ei pötkitä pitkälle. Bryssel on kaupunkina Belgian kansainvälisimmästä päästä, mutta siitä huolimatta etenkin keskustan ulkopuolella englannin puhuminen ei ole läheskään kaikille luontevaa. Brysselin-matkaan voi siis olla hyvä varautua ranskan intensiivikurssilla tai ainakin Google kääntäjällä!
Suomalaisille tuttuun tapaan esimerkiksi tienviitat ja muut opasteet sekä tuotteiden etiketit ovat kahdella kielellä, mutta muuten flaamilaiset ovat vähemmistön asemassa ranskankielisiin nähden Brysselissä. Flaamilaisten aseman parantamiseen Brysselissä ei toistaiseksi ole löydetty kovin toimivia ratkaisuja, vaikka flaamilaisen kulttuurin elvyttämiseksi tehdäänkin jatkuvasti töitä eri aloilla. Kielierojen lisäksi Flanderin ja Vallonian alueiden välillä vallitsee varsin merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen railo, ja maan politiikka vasta onkin sekavaa seurattavaa.
Maan jakautuneisuus ei kuitenkaan tarkoita, ettei Belgiaan kannattaisi tutustua Brysseliä laajemminkin matalalla kynnyksellä. Pääkaupunki sijaitsee näppärästi keskellä Belgiaa, joten Brysselistä on helppo lähteä tutustumaan muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi lähellä Alankomaiden rajaa sijaitseva satamakaupunki Antwerpen on alle tunnin junamatkan päässä Brysselistä ja kanaalien koristamaan Gentiin matka taittuu alle puolessa tunnissa. Vain tunnin junamatkan päässä Vallonian puolella taas sijaitsee esimerkiksi kuvankaunis Namur, joka tarjoaa oivan tauon suurkaupungin melskeestä. Etenkin nuoret matkailijat ovat edullisessa asemassa Belgiassa, sillä alle 26-vuotiaat voivat ostaa 10 matkan lipun, joka oikeuttaa matkustamaan mihin tahansa maan sisällä 55 euron hintaan.
Muistilista Brysselin-matkalle:
- Opettele ranskaa sen verran, että pärjäät kaupassa
- Varaa mukaan käteistä, korttimaksu ei ole läheskään niin yleistä kuin Suomessa
- Tutki keskustaa, mutta jalkaudu muuallekin
- Seikkaile uusiin kaupunkeihin ennakkoluulottomasti ja julkisia suosien
