Reserviin, mars! – mutta ennen sitä on hyvä hoitaa muutama asia kuntoon. Sosiaalikuraattori vinkkaa tärkeät tärpit reservin polulle.
Vuosi on jälleen vierähtänyt, ja pian joulukuussa kotiutuvat varusmiehet saavat todeta tj-laskuriinsa paukahtavan pyöreän nollan. Intissä on kuitenkin oltu kuukausitolkulla, eikä siirtyminen reserviin ole välttämättä niin mutkatonta, kuin omassa punkassa nähdyt päiväunet aurinkoisista reservin hiekkarannoista saattavat vaikuttaa.
Porin prikaatin sosiaalikuraattori Merja Hoseus antaa Varusmies-lehden kotiutuville lukijoille muutaman kullanarvoisen vinkin ensimmäisiin askeliin reservin polulla.
Varmasti yksi yleisimmistä haasteista kotiutuvilla varusmiehillä liittyy toimeentuloon. Rahapussi ei välttämättä pullota pääomaa vaatimattomien päivärahojen ja lomarahojen jäljiltä, joten ennen kotiutumista on hyvissä ajoin syytä selvittää mitä tukia on tarpeen hakea, jos työarki ei ole vastassa heti kotiutumisen jälkeen.
– Työttömän on tärkeää ilmoittautua viimeistään kotiutumisen jälkeisenä päivänä työnhakijaksi TE-palveluun saadakseen työttömyysturvan. Tällöin omavastuuaika alkaa kertyä heti, Hoseus muistuttaa.
Työnhakijan on mahdollista saada TE-palveluista myös ohjausta opiskeluun ja työelämään liittyen. TE-palvelut tarjoavat esimerkiksi ammatinvalintapsykologin palveluita, jos suunta omalle tulevaisuudelle on epäselvä.
Työttömyyden katsotaan alkavaksi heti ilmoittautumispäivästä lähtien. Mikäli kotiutujalla on voimassa oleva työsopimus, tulee työnantajan kanssa sopia töihin paluusta.
Jos rahat eivät kuitenkaan riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, Kelalta voi hakea perustoimeentulotukea.
– Mikäli päätös on kielteinen, on vielä mahdollista hakea kotikunnan sosiaalitoimesta harkinnanvaraista ennaltaehkäisevää toimeentulotukea.
Ikävä tupakavereita
Reserviin siirtymiseen liittyy muitakin mahdollisesti askarruttavia teemoja. Esimerkiksi se, ettei näekään omia tupa- ja palveluskavereita, voi tuntua raskaalta, sillä intissä yhteen hitsautunut porukka jakaa yhdessä monia tärkeitä muistoja ja kokemuksia.
– Varusmiehen on hyvä miettiä ajoissa, mitä kotiutuminen hänen kohdallaan konkreettisesti tarkoittaa. Mitä odottaa siviilissä, mitä asioita täytyy hoitaa, mistä pitää ottaa vastuuta sekä miten entiset ihmissuhteet palautuvat, Hoseus luettelee.
Myös se, että tietääkö varusmies saavansa tukea ongelmissa ja haasteissa tulevaisuudessa vaikuttaa paljon siihen, millainen tunne kotiutumisesta on.
– Asioista voi keskustella muiden kotiutuvien, läheisten tai kuraattorin kanssa. Yleensä asioiden jakaminen ääneen selkeyttää omaa ajattelua ja helpottaa elämän muutostilanteessa.
Syrjäytymistä voi ehkäistä monin keinoin
Varusmiespalveluksen jälkeen on olemassa tietty riski syrjäytymiselle. Syrjäytymistä voi ehkäistä Hoseuksen mukaan esimerkiksi kouluttautumalla ammattiin, sillä se lisää toimintamahdollisuuksia ja osallisuuden tunnetta.
– Tänä päivänä on useita erilaisia mahdollisuuksia kouluttautua ammattiin. Opiskelun avulla saa onnistumisen kokemuksia, jotka kohottavat itseluottamusta ja uskoa siihen, että selviytyy paremmin erilaisista haasteista.
Houseus korostaa, ettei yksilön ole hyvä jäädä yksin, vaan nuoren olisi tärkeää löytää harrastuksia tai muuta toimintaa, jossa on mahdollista huomata omat voimavaransa. Näin myös käsitys itsestä vahvistuu. Lisäksi harrastusten myötä voi löytää itselleen uusia ystäviä.
Jos synkkyys kuitenkin saa otetta arjesta, on apua saatavilla monelta taholta.
– Apua pitää vain ottaa vastaan. Jos siviiliin palaaminen aiheuttaa haasteita, kannattaa ottaa yhteys kuraattoriin ennen palveluksen päättymistä. Kuraattorin kanssa voi pohtia asioita, ja miettiä, kuka siviilissä voisi olla sopiva tukihenkilö tai taho, josta voisi saada apua ja ohjausta, Hoseus toteaa.
Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi etsivä nuorisotyö, sekä Ohjaamo, joka on alle kolmekymppisille nuorille suunnattu ohjaus- ja neuvontapiste. Ohjaamossa voi päästä tapaamaan asiantuntijoita eri elämän osa-alueisiin liittyen ilman ajanvarausta.
– Lisäksi osalla kotiutuvista voi olla oma sosiaalityöntekijä, johon kannattaa olla yhteydessä intin päättyessä.
Kotiutuminen mietityttää kumppaniakin
Vaikka kotiutuminen on suuri muutos itse varusmiehen arkeen, vaaditaan sopeutumista myös läheisiltä. Mahdollinen seurustelukumppani on viime kuukaudet tottunut siihen, että intissä palvelustaan suorittava mielitietty on ollut tavoitettavissa vain rajoitetusti. Kun yhtäkkiä yhteistä aikaa onkin enemmän, voi olla tarpeen käydä keskusteluja muutoksen aiheuttamista tuntemuksista.
– Keskustelkaa avoimesti asioista. On tärkeää puhua tunteista, sekä seikoista jotka saattavat tuntua vaikeilta. Inttiaika on kasvattanut ja mahdollisesti muuttanut molempia, ja nyt täytyy ehkä sovittaa asioita uudella tavalla yhteen, keskustella tulevaisuudesta sekä molempien toiveista avoimesti, Houseus neuvoo.
Intti kannattaa mainita cv:ssä
Kotiutuvan varusmiehen kannattaa muistaa, että intti tarjoaa monia sellaisia eväitä, joista voi olla mittavaakin hyötyä reserviä ajatellen. Esimerkiksi suoritetut pätevyydet ja johtajakoulutus ovat todennäköisesti asioita, jotka kannattaa mainita työhaastatteluissa.
– Palvelustodistus ja mahdolliset muut varusmieskoulutukseen liittyvät dokumentit kannattaa säilyttää. Niiden avulla voi joissakin opinnoissa hakea korvaavuuksia. Kuljettajakoulutus antaa valmiuden toimia ammatissa, mutta se on myös tärkeä taito monessa muussa työssä. Johtajakoulutusta arvostetaan myös laajasti, Hoseus kertoo.
Ennen kotiutumista on luvassa vielä sosiaalikuraattorin oppitunti, jossa kotiutumiseen liittyvät asiat kerrotaan kootusti kaikille.
– Käymme läpi esimerkiksi työhön paluun, työnhakijaksi ilmoittautumisen, ajankohtaiset opiskeluasiat, verotuksen, sosiaalietuudet sekä Valtiokonttorin ohjeistuksen, jos palveluksen aikana on käynyt tapaturma.
Oppitunnilla on myös mahdollista tuoda ilmi, jos haluaa varata vielä ajan juttutuokioon oman varuskunnan sosiaalikuraattorin kanssa. Hoseus korostaa, että vielä kotiutumisenkin jälkeen on mahdollista ottaa yhteyttä sosiaalikuraattoriin, jos jokin asia vaivaa.
