TEKSTI: Ilmari Parviala
Kesäkuussa Suomi-areenassa keskusteltiin paljon Natosta ja maanpuolustuksesta. Varusmiesliitto isännöi keskustelupaneelin, jossa keskusteltiin asevelvollisuuden heikkouksista ja vahvuuksista.
Kesäkuun viimeisellä viikolla yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittyvässä keskustelutapahtumassa, Suomi-areenassa maanpuolustus ja turvallisuus saivat tuntuvasti näkyvyyttä.
Paikan päällä keskustelemassa oli myös Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja Puolustusvoimien pääesikunnan koulutusosaston osastoesiupseeri, majuri Ville Kostian. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Varusmiesliiton pääsihteeri Janne Welin.
Paneelikeskustelun aiheena oli varusmiespalveluksen uudistumisen suunta Nato-Suomessa. Varusmiesliitto isännöi keskustelupaneelin.
Keskustelun aikana kävi selväksi, että Suomen Nato-jäsenyys ei tule näkymään varusmiesten arjessa erityisen järisyttävällä tavalla, sillä Suomi vastaa jatkossakin omasta maanpuolustuksestaan.
Hyväksi havaittuja toimintamalleja ei ole tarve muuttaa, mutta kehitettävää löytyy aina ja hienosäädöt määrittävät lopulta ratkaisevasti suomalaisen maanpuolustuksen laatua.
Vaikka Nato-jäsenyyden myötä varusmiespalvelusta ei lähivuosina järin näkyvästi muuteta, on jotain tiedossa tuleville varusmiehillekin. Esimerkiksi harjoitustoiminnassa kansainvälisyyden kasvun odotetaan näkyvän myös ruohonjuuritasolla.
Keskustelussa otettiin huomioon, että kaikki varusmiespalvelukseen tehtävän uudistukset tapahtuvat Nato-Suomessa. Niin myös jo ennen Nato-jäsenyyttä vireille pantu kutsuntojen uudistaminen.
“Suomi vastaa jatkossakin omasta puolustuspolitiikastaan ja siihen liittyy erilaisia haasteita, jotka eivät ole edes puolustusvoimien käsissä’. Esimerkiksi demografian muutos tuottaa paineita yhteiskunnan eri sektoreille. Mistä saadaan osaajia?” Aaltola kysyy.
Kostian oli koko ikäluokkaa koskevan asevelvollisuuden suhteen varsin maltillinen. Erilaisia pilotointeja kannattava majuri uskoi, että sukupuolineutraali asevelvollisuus olisi todellisuutta vasta 2030-luvulla.
Maanpuolustuksen asioita, kuten asevelvollisuutta arvioidaan aina pitkällä aikavälillä. Siksi nyt käytävällä keskustelulla on merkitystä siihen, miten asevelvollisuus tulee tulevaisuudessa muuttumaan.
Varusmiesliiton Riutta peräänkuuluttaa koko ikäluokkaa koskevan asepalveluksen tasa-arvopuolta.
“Kun on yhteydessä Ruotsin ja Norjan varusmiesten edustajiin, näyttäytyy suomalainen malli heille erittäin epätasa-arvoisena. Teemme töitä, jotta tämä muuttuisi”, Riutta toteaa.
Väestörakenteesta huolestunut Aaltola komppaa asevelvollisuuden epätasa-arvoisuudessa Riuttaa.
Hänen mielestään suomalaisten ikärakenteen muuttuessa olisi kannattavinta järjestää asevelvollisuus mahdollisimman tasa-arvoiseksi. Aaltola muistuttaa, että terveydellisistä syistä vapautuksen saaneista suuri osa voisi pärjätä hyvin muissa tehtävissä.
Varusmiesliitto on Riutan johdolla kannattanut muun muassa B2-kelpoisuusluokan lanseeraamista. B2-kelpoisuusluokan ansiosta aiempaa suurempi osa nuorista voisi suorittaa asevelvollisuuden ja saada siitä etua niin siviiliin, kuin mahdollisiin kriisitilanteisiinkin.
Nato-muutosten ja kutsuntauudistuksen perkaamisen lisäksi keskustelijat kiinnittivät huomiota varusmiesten mielenterveyteen ja mielenterveyspalveluihin.
Keskustelijat tunnistivat, että varusmiespalveluksessa vietetty vuosi tai puolivuotinen on verrattain lyhyt aika, mutta se on varusmiehelle merkittävä ajanjakso, jonka aikana tarvetta avulle voi olla normaalia enemmän.
Useimmiten varusmiespalveluksen aikana oireilevat mielenterveysongelmat ovat perua aiemmasta elämästä ja niiden korjaaminen voi olla palveluksen aikana hankalaa.
Kostian ja Riutta muistuttavat myös, että varusmiespalvelus voi olla mielenterveyttä edistävä asia. Säännöllinen uni- ja ruokailurytmi sekä selkeä toiminta päivällä ovat omiaan tukemaan terveyttä kokonaisvaltaisesti.
