Hikistä yleissivistystä

Meitä suomalaisia on viime aikoina kehuttu kansainvälisesti niin kovasti, että ujompaa jo hiukan nolottaisi. Pandemian aikaan kiiteltiin suomalaisten medialukutaitoa, josta oli kuulemma kiittäminen sitä, että ainakaan kaikkein villeimmät salaliittoteoriat  Covid-19:n liittyen eivät saaneet kansan keskuudessa niin laajaa kannatusta kuin joissain muualla, ja Ukrainan sodan alettua ja NATO –jäsenyyden myötä kansamme maanpuolustustahtoa, asevoimien suorituskykyä ja laajaa reserviä on ylistetty kansainvälisissä medioissa maasta taivaisiin. 

Toki voisi ajatella, että kun me suomalaiset ja yhteiskuntamme olemme erilaisia asioita koulutuksesta lahjomattomuuteen tarkastelevissa kansainvälisissä vertailuissa pärjänneet vuosikausia kärkisijoille, että medialukutaito ja maanpuolustustahtokin kumpuavat hyvästä peruskoulutuksesta ja vakaasta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, mutta väitän, että kysymys ei ole vain siitä. Suomalainen yhteiskunta myös osallistaa kansalaisiaan ja mahdollistaa osallistumisen kansalaisilleen laajemmin kuin moni muu valtio. Esimerkiksi asevelvollisuuden keinoin. 

Varusmiespalveluksen suorittaminen on kaiken muun hauskan ja hyödyllisen lisäksi myös erinomainen kansalaistaitojen opiskelun ja yhteiskunnan ymmärtämisen oppimiskokemus. Varushenkilönä oppii kantamaan vastuuta, toimimaan ryhmässä ja ymmärtämään yhteiskunnan toiminnan perusajatusta laajemminkin. Erityisesti yhteiskunnan toiminnan perusajatusta kriiseissä. Siinä missä yhteiskunnissa, joissa sotimiseen liittyvät asiat on ulkoistettu ammattilaisten harvalukuisille joukoille ja ne siten jäävät suurimmalle osalle kansaa vieraiksi, meillä Suomessa tavallinenkin kansalainen on varsin perehtynyt Puolustusvoimiin ja sen rooliin yhteiskunnassa. Keskivertokansalainen ymmärsi jo ennen pandemiaa, mitä on huoltovarmuus, ja miksi viranomaistoiminta aina toisinaan on niin hierarkisen kankeaa kuin se on. Keskivertokansalainen osaa myös lukea uutisia kriiseistä ja kriisialueilta kriittisesti, koska keskivertokansalaisella on edes karkea perusymmärrys siitä, mitä on sota ja sodan käyminen. Luettelemani asiat ovat itsestäänselvyyksiä suurimmalle osalle suomalaisista, ja vain pintaraapaisu siitä, mitä asevelvollisuus aktiivisemmille reserviläisille näiden niin halutessa tarjoaa opittavaksi, mutta poikkeuksellisia maailman mittakaavassa. 

Taannoin Puolustusvoimat markkinoi itseään Suomen suurimpana kuntokouluna, mutta aika nopeastikin ajatellen asevelvollisuuden suorittaminen tarjoaa paljon muutakin hyvää kuin parantuneen Cooper –testituloksen. Esimerkiksi yleissivistystä. Itse asiassa, kun nyt moni muukin kokonaisturvallisuuteemme liittyvä ulottuvuus on otettu suorasanaisemman analyysin kohteeksi, ehkä siitäkin, kuinka paljon asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa yhteiskunnalle hiljaista lisäarvoa, voisi alkaa puhumaan enemmän.   

(MAINOS - teksti jatkuu alla)

Kirjoittaja  on pitkän linjan toimittaja ja radiojuontaja.

Kommentoi

Samankaltaisia juttuta