Reserviläisiä koulutetaan tänä ja ensi vuonna noin kaksi kertaa aiempaa enemmän. Taustalla on Puolustusvoimien saama lisärahoitus, joka on tarkoitus käyttää muun muassa kertausharjoituksiin, materiaalihankintoihin ja rekrytointeihin.
Puolustusvoimat lisäävät kertausharjoitusmääriä merkittävästi vuosina 2022 ja 2023. Taustalla on Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne, jonka johdosta puolustusmenoihin suunnataan 2,2 miljardia euroa lisärahoitusta. Lisärahoitus on tarkoitus käyttää materiaalihankintoihin, uusien upseerien rekrytointeihin ja reserviläisten koulutukseen.
Tänä vuonna kertausharjoituskutsuja lähetetään noin 28 000 reserviläiselle, joka on noin 9 000 suunniteltua enemmän. Ensi vuonna kutsujen määrä nousee entisestään noin 29 000:en. – Meidän arvion mukaan se on noin kaksinkertainen harjoitusten määrä verrattuna normaaliin, kun puhutaan kertausharjoituksista, Upseeriliiton puheenjohtaja everstiluutnantti Ville Viita arvioi Ylen haastattelussa.
Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen kertoi tiedotustilaisuudessa huhtikuussa, että harjoitukset kohdistuvat laajasti sodanajan eri joukkoihin. Puolustushaarat ja pääesikunnan alaiset laitokset tekevät tarkemmat suunnitelmat siitä, mitä joukkoja harjoituksiin kutsutaan.
Aiemmin kertausharjoituksiin on määrätty pääasiassa valmiusjoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä sekä henkilöitä, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksen joitakin vuosia sitten. Nyt kutsuttava joukko laajenee ja kertausharjoituskirjeitä saavat myös pidempään reservissä olleet henkilöt.
Siviilissä hankittu osaaminen vaikuttaa sodan ajan sijoitukseen
Kertausharjoitusten määrään ja sisältöön vaikuttaa merkittävästi se, mihin poikkeusolojen tehtävään reserviläinen on sijoitettu. Varusmiehenä saadun koulutuksen lisäksi myös siviilissä hankittu osaaminen vaikuttaa sodan ajan sijoituksiin. Jos reserviläisellä ei ole määrättyä poikkeusolojen tehtävää, ei kutsua kertausharjoituksiinkaan tule.
Puolustusvoimat tekevät sijoitukset omien tarpeidensa mukaan ja eri alojen siviiliasiantuntijoita pyritään hyödyntämään myös sodan ajan joukkoja suunniteltaessa. Puolustusvoimat saavat tiedon siviilissä hankitusta osaamisesta Digi- ja väestöviraston rekisteristä tai aluetoimistoon tehdyn ilmoituksen perusteella. Reserviläiset ovat itse vastuussa siitä, että tiedot ovat ajan tasalla. Kun tietoja päivitetään, Puolustusvoimat arvioi sodan ajan sijoitusta uudestaan.
Reserviläiset ovat kiinnostuneita ylläpitämään omaa osaamistaan
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:än toukokuussa julkaiseman raportin mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on historiallisen korkealla. 83 prosenttia suomalaisista haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos kotimaahan hyökätään. Alle 25-vuotiaista 81 prosenttia olisi valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin. Tulos on korkein koko MTS:n kyselysarjan historiassa.
Kertausharjoitusten lisäksi reserviläiset voivat ylläpitää osaamistaan osallistumalla Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toimintaan. MPK järjestää vapaaehtoisia harjoituksia kaikille aselajeille, ja lakimuutosten myötä myös ammuntaharjoituksia voidaan järjestää entistä tiiviimmässä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.
– Järjestämme enemmän myös Puolustusvoimien johtamia vapaaehtoisia harjoituksia, joissa aktiivireserviläisillä on lisämahdollisuus kerrata sotilaallisia asioita, Timo Kivinen kertoi huhtikuun tiedotustilaisuudessa.
Koulutetut reserviläiset ovat suomalaisen maanpuolustuksen perusta
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluu noin 280 000 sotilasta. Tätä joukkoa täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä, joita on yhteensä 900 000. Koulutetut reserviläiset muodostavat 97 prosenttia armeijan sodan ajan vahvuudesta.
Kaikki miehet ja vapaaehtoisen varusmiespalveluksen suorittaneet naiset ovat asevelvollisia sen vuoden loppuun saakka, jolloin asevelvollinen täyttää 60 vuotta. Reserviläisillä on velvollisuus osallistua Puolustusvoimien määräämiin kertausharjoituksiin sekä mahdollisuus osallistua Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisiin harjoituksiin. Lisäksi asevelvollisuuteen kuuluu velvollisuus osallistua poikkeusolojen aikana käskettävään ylimääräiseen palvelukseen tai liikekannallepanoon.
Lähteet: Yle, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Helsingin Sanomat, Puolustusvoimat
