Maanpuolustustahto ja yleisen asevelvollisuuden kannatus ovat laskussa

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) teettämän mielipidetutkimuksen mukaan maanpuolustustahto ja yleisen asevelvollisuuden kannatus ovat laskussa.

Tänään julkaistujen tulosten perusteella nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää tukee 71 prosenttia, kun vielä viime vuonna luku oli 77 prosenttia. Asevelvollisuuden tuki on MTS:n kyselyissä vuodesta 2001 lähtien vaihdellut 63–81 prosentin välillä.

Eräs merkittävimmistä tuloksista koski maanpuolustustahtoa.

Kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”, vastasi myönteisesti naisista 52 prosenttia ja miehistä 77.

Eroa naisten ja miesten myönteisten vastausten määrässä on siis jopa 25 prosenttiyksikköä. Kaikista vastaajista kysymykseen vastasi myönteisesti 65 prosenttia.

Kutsuntajärjestelmän laajentaminen koko ikäluokalle siten, että asevelvollisuus koskisi myös naisia ei saanut suurta kannatusta. Vastaajista 18 prosenttia tukee kutsuntajärjestelmän laajentamista, naisten lukeman ollessa 12 prosenttia ja miesten 24 prosenttia.

Järjestelmän muuttaminen siten, että kaikille 18 vuotta täyttäville naisille lähetettäisiin tietoa palveluksesta, sai sen sijaan tuen 38 prosentilta vastaajista. Naisista ajatusta tuki 47 prosenttia ja miehistä 30 prosenttia.

Sitä, että kutsunnat olisivat naisille pakollisia, mutta
asepalvelus vapaaehtoista, tukee viidennes. Vajaa neljännes (24 prosenttia) oli sitä mieltä, ettei kutsuntajärjestelmää ole syytä muuttaa.

Myös henkilökohtainen maanpuolustustahto on laskenut. Kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” myönteisen vastauksen antoi kahdeksan kymmenestä.

Kansalaispalveluksen kannatus on kasvanut ja puolustusyhteistyö laajalti hyväksyttyä

Suomalaiset suhtautuvat kansalaispalvelukseen aiempaa myönteisemmin. Sekä miehiä
että naisia koskeva yleinen kansalaispalvelukseen, jonka voisi suorittaa joko
siviili- tai varusmiespalveluna suhtautui myönteisesti 54 prosenttia eli yli puolet vastaajista.

Suhtautuminen sotilaalliseen yhteistyöhön muiden maiden kanssa oli kaikin puolin myönteistä. Sotilaalliseen yhteistyöhön kaikkien Pohjoismaiden kanssa, eli Nordefco-yhteistyöhön, myönteisesti suhtautuu 93 prosenttia, kielteisesti kolme prosenttia. Sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa myönteisesti suhtautuu 91 prosenttia, kielteisesti neljä prosenttia.

Kuitenkin yli puolet (55 prosenttia) vastaajista on sitä mieltä, että Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Vastaajista 53 prosentin mielestä Suomen ei tulisi pyrkiä Naton jäseneksi.

Kyselytutkimukseen haastateltiin vajaata 1 200 henkilöä ja virhemarginaali on noin 3,2 prosenttia molempiin suuntiin. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta.

Teksti: Antti Kylmänen

Mainos:

Varusmieslehden yhteistyökumppani: Riveria Ammattiopisto